Yle Uudizet karjalakse

Lauantaisin klo 15.50, Yle Radio 1

Yle uudizet karjalakse – karjalankielinen viikkokatsaus kertoo kiinnostavimmat valtakunnalliset uutiset viikon varrelta. Mukana on myös karjalan kieleen ja kulttuuriin liittyviä uutisia. Karjalakielinen palvelu toteutetaan yhteistyössä Karjana Kielen Seuran kanssa. Uutiset kääntää ja lukee karjalaksi Natalia Giloeva. Hän työskentelee tutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Sisällön toimittaa Ylen uutismateriaalista Joensuun toimitus.

Jaksot

  • Valličuskonehes lövvytäh nenga 2200 (kahtentuhanden kahtensuan) sulakuun parluamentuvalličuksien ozanottajan kanzanevustajakse ehoitetun vastavukset. Valličuskonehen pohjal kuvven suuren suomelazen parluamentupuolovehen ehoitetut ollah läs yhty mieldy sit, gu Suomele pidäs olla ielkävijänny ilmastopoliitiekas, hos sit maksettasgi kanzalazet. Eruo yhtelläh rubieu löydymäh sit, konzu kyzytäh, midä tabua da nevvuo ehoitetut oldas valmehet käyttämäh.

    Helsingin Naizienkliiniekas lapsen suannuol naizel on löytty tuberkul’ouzutartundu.

    Naine sai lapsen mennyt kuun vaihtos. HUSan mugah tartunduriskua muih lapsensuajih da yskyniekkoih pietäh pienenny, sendäh gu muga sanottu herkyaigu on olluh lyhyt. Yhtelläh kliiniekas silloi olluzii perehii on kehoitettu andamah yskyniekoile tuberkul’ouzurohtuo da se kogo rohtokursu kestäs kolme kuudu.

    Parluamentu on hyväksynnyh sen zakonaloittehen syväindön, kudaman mugah kieldävyttäs kanzanevustajien harjavundueläkkehes.

    Zakonaloittehen lopullizes hyväksyndäs piätetäh myöhembäh. Kai endizet da nygözet kanzanevustajat tahtotah siirdiä harjavundudengusistieman piirih, kudai on jo käytös vuvvel 2011 (kaksituhattu yksitostu) da sen jälles vallittuloil kanzanevustajil. Harjavundueläkkehii on kritikuittu enimite sendäh, gu niilöis on otettu čottah kanzanevustajan ruadotulot, ga ei piäomatuloloi.

    Mulloi motočunaozattomuoh kuoli 11 (yksitostu) hengie.

    Puolet ozattomuksis oli Lapis. Kolmes ajai vikse on olluh humalas. Satatuksii ozattomuksis motočunal ajajes joga vuottu olettelou sadoi.

    Yliopastujikse pyrgijöin koittehet allettih ezmässargen, da äijis školis elektrosistiemat ei ruattu putilleh.

    Erähäs gimnuazies koittehen algu hätkestyi nenga kahtel čuasul. Ezimerkikse Hämienlinnas koiteh keskevyi palvelimien tukkevundan täh. Tänä keviän yliopastujikse pyrgijöin koittehet enzimästy kerdua luajitah kogonah sähközesti.

    Puaksum endisty palkansuajat uskotah, gu löytäh uvven ruavon, työttäneh heijät nygözes ruavospäi iäreh.

    Ruado- da eloikeinoministerstvan ruado-olobarometran mugah enäm 40 (nelliäkymmendy) prosentua ruadajis pidäy uvven ruavon löydämisty varmannu dielonnu. Enne kaikkie piäl 55 (viijenkymmenen viijen) vuvven täyttänyzien vuottamizet ollah selgiehgi muututtu aijembii vuozii pozitiivizembikse.

    Helsingin alovehen liikendeh HSL ottau käyttöh uvven vyöhykehmallin tulien kuun lopul.

    Piälinnan aloveh on juattu nelläh vyöhykkeheh, kuduat ollah nenga 10 (kymmenen) kilometrin levevytty olijat kuaret Helsingin ymbäri. Alovehbilietät huovistutah äijälgi, sendäh ielleh roih AB- libo BC-bilietöis. Toizielpäi ezimerkikse vaigu kandulinnan vyöhykkehel matkustajil bilietty vähäzel kallistuu.

    Täl nedälil policii valvou liikendehty tavanmugastu tarkembah.

    Policii valvou enne kaikkie suojutielöi. Policii kiinnittäy enämbän huomavuo sih, kui da midä šouferit ruatah, konzu suojutiele on tulemas lastu libo vahnua ristikanzua. Sen ližäkse policii effektiivizembäh kaččou telefonan käyttyö liikendehes. Policii valvou sežo sidä, käytetähgo mašinas turvuvyölöi.

  • Ylen Talovustutkimuksel luajitetus kyzelys 15–29 (viizitostu – kaksikymmen yheksä) -vuodehizis brihois da miehis läs 40 (nelliäkymmendy) prosentua oli ylen hyväs mieles omas elokses. Kaikis vastannuzis moizes hyväs mieles oli vaigu joga viijes. Nuoret brihat da miehet kačottih tuliehgi aigah muidu pozitiivizembah luaduh. Tutkijan mugah tuloksen voit ellendiä kahteh tabah. Ollou nuoril miehil da brihoil luja usko hyväh tulieh aigah libo sit ollou heile yksikai, midä ielleh roih.

    Kilbu- da kuluttaivirrasto ebäilöy äijii Kela-taksiloin välityskeskuksii kieltylöis kilvanrajoituksis.
    Vikse välityskeskukset ollah ruattu kilbuzakonan vastah, konzu net ei olla välitetty Kela-mašinoi kaikile taksišouferiloile. Virrasto on työndänyh kaikile keskuksile, paiči Uuttumuadu, sellityspakičukset Kela-mašinoin välittämizes.

    Ulgoaziiministru Timo Soini heittäy ruavon parluamentas.
    Tossargen Soini saneli, gu häi ei rodei ehoitettavakse keviän parluamentan valličuksis. Soini ei tahtonuh sanuo, roihgo hänes ehoitettu europarluamentan valličuksis oraskuul. Soinin mugah häi on tugemas sinizen tulien aijan valličuskampuaniedu. Parluamentuvalličukset pietäh 14. (nellästostu) oraskuudu.

    Lapin paikalline suudo on hyllännyh kai Utsjoven saamelazii vastah nostetut viäritykset luvattomas kalastandas Vetsijovel da Utsjovel.
    Suvvon mugah kalastuszakon rajoitti perustuszakonan vardoittavua saamelazien oigevuttu ruadua oman kul’tuuran mugah, mih kuuluu kalastandugi. Se tarkoittau, gu suvvon mugah viäritetyt ei luajittu nimidä pahua, kerran heil on olluh oigevus kalastandah.

    Kodiruavot ollah suurembii dieloloi, kudamien täh suomelazis perehis roih riidua.
    Joga toine puaru väčkäy vähimyölleh joga kuudu. Taza-arvobarometran mugah kodiruavot iellehgi jagavutah perindön mugah miehien kohendusruadoloih da naizien koditalovusruadoloih. Naizien mugah heil on enäm vastuolližuttu kodiruadolois, migu miehil.

    Diabietiekat ollah terstavuttu vuottamah tehniekan kehittymisty da otettuhes luadimah keinohaimua iče internetas löyttylöin ohjavoloin vuoh.
    Keinohaimu on eri laittehis luajittu sistiemu, kudai jällittelöy tervehen rungan insuliinutuotanduo automuattizesti. Diabetesliitto ellendäy voimattomii, ga Valvira pidäy iččeh luajittuloi laittehii riskannu.

    Seefeldan dopingubauhu yldyy.
    Äijät sportuiččijat ollah sanottu myödäh omassah dopingan käytös mennyt nedälin kyskemizien jälles. Policii oli kyskenyhes sportuiččijoin azetuskohtih Seefeldan MM-kižoin hantuzis Austries. Puuttunuzien sportuiččijoin joukos on suksittajua Estouniespäi, Kazahstanaspäi da Austriespäi. Kaiken ližäkse kaksi austrielastu pyöräilijiä on tunnustannuh veridopingan käytön.

    BirdLife Suomen mugah tänä vuon linduloin kevätmuutto on zavodinnuhes enne aigua tuhukuun lämmän täh.
    Yhtelläh suurin vuitti Suomes iellehgi on lumikivoksien peitos, da muuttolinduloi nägyy enimite suvi- da lounasrannikol. Ylen äijy kiuruu on jo muuttanuh enne tavanmugastu aigua. Keviän enzimäzih muuttolinduloih kuulutah sežo čibilinnut, kudamien pienii parviloi jo on nähty rannikol.

  • Suomen ylehizembien hallol lämmitettävien päččilöin pienipalazien piästölöi on miärätty Päivännouzu-Suomen yliopistos, da ruakkuvaraittajien pah-yhtistehien piästölöin miäräs nähtih päččilöin keskes enäm sadakerdastu eruo. Päččilöin luadijoin mugah probliemannu on se, gu pienipalazien piästölöin nägemizel ei ole yhtehisty miärävysnevvuo.

    Diabietiekat enämbiä ei mennä armieh.

    Diabetesliiton mugah Piäezikundu on ilmoitannuh, gu ielleh diabietas ainos roih este varusmiespalveluksen suorittamizele. Aijemba sluužimah oli voinnuh mennä poikkevusluvan suaduu. Diabetesliitto sanou, gu Piäezikunnan mugah diabietiekoin sluužbu ei olis heile ihan turvalline dielo.

    Kilbu- da kuluttaivirrasto tahtos lujendua ruttolaihinoin valvondua.

    Ruttolaihinoi iellehgi taritah aggressiivizeh luaduh da niilöin prosentat ollah korgiet. Kuluttaiaziimiehen mugah ruttolaihinan nimekse parem pädis ’kallis laihin’.

    Nenga kolmesadua gimnuazien da ammattiškolan opastujua on omas mielenozutukses vuadinuh, gu parluamentu piättäs ilmazeh toizen astehen opastundah näh.

    Enäm 50 000 (viittykymmendy tuhattu) allekirjutustu kerännyös kanzalasaloittehes vuajitah, gu gimnuazieloin da ammattiškolien opastundumaterjualu olis ilmaine. Oraskuul parluamentah työtty aloiteh muodohairavon täh jäi kaččelemattah opastuskomissies.

    Opastushalličus on kyskenyhes kymmenih kundih, kuduat sen mieles ei novvateta valdukunnallistu opastuspluanua kaččomusainehien opastukses.

    Opastushalličuksen mieles äijät kunnat ollah yhtistetty eri uskondoloin da eloksenkaččomustiijon opastandua yhteh opastunduaineheh – opastuspluanua vastah olijah tabah. Kundien omavaldažuoh näh on sežo työtty žualobua alovehhallindovirrastoloih.

    Lapsensuandan jälgehine depressii puaksuh jiäy tunnistamattah da hoidamattah, nenga sanou veres väitöstutkimus.

    Nevvolan tervehyönhoidajale pidäs joga kerdua kyzyö muamal, kui häi voibi pziihiellizesti. Eräs jovensuulaine muamo sai abuu hormounuhoijos, kudamua on käytetty Suomes vie ylen vähän. Jogapäiväzes elokses tärgevin on lähäzen abu da tugi.

    Karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran elvytysprogrammu jatkuu sežo tänä vuongi.

    Kielen da kul’tuuran elvytysty jatketah parluamentan annettuloin miärydengoin vuoh. Tänä vuon on pandu käymäh sežo Karjalaine luvendukodvaine, kudual tahtotah livuttua kaikkii karjalan kielen suvaiččijoi lugemah karjalankielisty kirjalližuttu. Facebookas on avattu verdavusjoukko, kus voit jagua omua luvendukogemustu toizien joukkoh kuulujienke sego kyzellä ellendämättömien sanoin merkičysty.

    Da sanommo vie lopukse, gu karjalankielizii uudizii on luajittu jo nelli vuottu.

    Enzimäzet Yle uudizet karjalakse kuuluttih Pohjas-Karjalas tuhukuul 2015 (kaksituhattu viizitostu). Mulloi sulakuul paikallizis uudizis roittih valdukunnallizet, konzu Yle uudizet karjalakse siirryttih Yle Radivo 1:n (ykközen) ohjelmistoh.

  • Tavanmugaine rikosebäilendy koskou hoidohairavon libo hoidamattah jättämizen täh roinnuttu kuolendua libo vagavua satatustu. Vuitti policien kačottavis dielolois on ezisellitykses, vuitis ebäilläh rikoksii da vuitti on siirdymäs viärityskačondah. Vahnoin hoidoh liittyjiä rikosebäilendiä joga vuottu tulou policiele se-tämä läs jogahizeh policiilaitokseh. Jälgivuozien aigua tutkindupakičuksien miäry ei ole äijäl muuttunuh.

    Mulloi suomelazet ostettih aijembua enäm sobua da jallaččii, ga yhtelläh piettih niilöih vähem dengua.

    Sobien, jallaččiloin da tekstiil’an myöndymiärät mennyt vuon kazvettih nenga kahtel prosental. Toizielpäi euromiäräine myöndy väheni läs prosental. Myöndän arvuo on vähendännyh paiči muudu hindukilvan lujenemine. Ostajatgi ollah ruvettu kaččomah hindoi tarkembah.

    Ruskiččuebäilendöin sego –tapahtuksien miärät ollah kazvettu jälgimäzen kahten vuvven aigua.

    Mulloi kogo muas tovendettih 15 (viizitostu) tauditapahtustu, kudamis 10 (kymmene) oli piälinnan alovehel. Tänä vuon ruskiččutapahtustu on tovendettu viizi da kai net ollah Suvi-Suomes.

    Kuuzi Helsingin restoranua ezmässargen sai Michel’an-tiähtet.

    Yhten tiähten restoranakse myös rodih helsingiläine restoran Palace, kudai sai konzugi Suomen enzimäzen Michel’an-tiähten vuvvel 1987 (tuhat yheksäsadua kaheksakymmen seiččie). Mulloi yhten tiähten suannuot restoranat endizelleh piettih omat tiähtet. Michel’an-tiähti on kanzoinväline luokitus muailman parahile restoranoile da niilöin keittäjile-muasteriloile.

    Suvaitun Game of Thrones -TV-sarjan tiemah pohjavui lumilinnu tänä vuongi on muanitannuh rahvastu omah puoleh kui magniettu Ylläksen Lainos Lapis.

    Parahil päivil kävijiä on olluh nenga kaksiene tuhattu. Linnu on suannuh ulgomual julgižuttu tv-kanualoil, lehtilöis da socializes medies. Game of Thrones –tiemu on linnas oman jälletyksen mugah tostu da yhtel aigua jälgimästygi kerdua.

    Mečänpeitto-sarjukuva-al’bomu on ehoitettu Sarjakuva-Finlandian suajakse.

    Sarjukuvataidoilijan Sanna Hukkazen da kul’tuurututkijan Inkeri Aulan tevos yhtistäy rahvahanperindön sarjukuvanke. Kirjan starinat sanellah meččäh näh eri čuris. Sarjukuvas on sežo Suuren tammen runon mugavutettu versii karjalan kielel. Tänä vuon Sarjakuva-Finlandian voittajan valliččou fotokuvuaju Meeri Koutaniemi. Valličendu suatetah julgi Tamberel kevätkuun lopul.

    Karjalan Sivistysseuru on piästänyh ilmah kirjutuskogomuksen karjalan kieleh näh.

    Meijän hierus -esseekirju karjalan kieleh näh pädöy lugiettavakse kaikile, ket suvaijah da tutkitah karjalan kieldy sego opastutah sih. Kirjutukset koskietah karjalan kielen tutkimustu, normiiruičendua, kielipoliitiekkua, opastandua da opastusmaterjualua, kiändämisty da sanaston luajindua sego kieliaktivizmua. Kirjutustu on kaikkiedah viizitostu da kirjuttajua kaksikymmen.

  • Hänen kuolendu tuli monile šokkiviestinny. Poris suat ristikanzat ollah käydy torile mustelemah Porirock-ilmivön käymäh pannuttu. Olli Lindholm kuoli voimattomuskohtavukseh algunedälil. Lindholm da Yö-yhtyveh ollah tuldu tundiettuloikse suomelazen muuzikan keskivös jo 1980 (tuhat yheksäsadua kaheksakymmen)-luvun algupuolel. Jälgimäzien vuozien aigua Lindholm oli olluh sud’d’annu Neloskanualal ozutettavas pajokilvas The Voice of Finlandia. Yhtyvehen tundietumbat pajot ollah Rakkaus on lumivalkoinen da Peittävällä jäällä.

    Nuoret raviezeh pakitah poikkevuslubua ajokartin suamizekse jo 17 (seiččietostu)-vuodehizinnu.

    Tämä dielo nägyy kahten kuun jononnu Traficomas, kus lubapakičuksien miäry on kazvanuh ylen äijäl. Aijembah lubii kačeltih joga vuottu nenga kymmenii, ga mennyt heinykuun ajoškolauvvistandan jälles pakičustu on tulluh kai 4 000 (nellituhattu). Puaksumbah lubua pakitah pahoin doroguyhtevyksien piäs eläjät nuoret.

    Algutalvi on olluh jygei liikendehele suurien lumenpanoloin täh.

    Väylyvirrasto kehoittau šouferiloi ajamah varavozeh kulunuzien piälystehien täh. Piälystehet ollah pahas kunnos jiädymizen, sulanuon vien da liikendehen äijyön yhtehizes vaikutukses.

    Enäm joga kolmattu suomelastu uskou, gu ulgopuolizet joukot pyrritähes vaikuttamah iänestämizeh tulielois parluamentu- da eurovalličuksis.

    Tämä tiijustettih Sanomalehtien Liiton luajitetus tutkimukses, kudamah pagizuteltih tuhat hengie. Enimät ulgopuolizien joukkoloin vaikutandupyrgimyksih uskojat oldih miehet da piäl 45 (nellikymmen viizi)-vuodehizet.

    Bauhu vahnoin ristikanzoin hoijon probliemois ymbäri jatkuu.

    Päivännouzu-Suomen alovehhallindovirrasto oman tarkastuksen aigua on löydänyh vagavua probliemua Attendo Oy:n Jalava -hoivukois Joroizis. Probliemoih kaččomattah Avi on sidä mieldy, gu hoivukoin ruandu voibi jatkuo iellehgi. Virguniekoile on tulluh ližiä ilmoitustu sen jälles, konzu vahnoin hoijon probliemois tiijustettih julgižuos.

    Tossargen piettih kanzallistu viiputuskielen päiviä.

    Päiviä on pruaznuittu paiči muudu parluamentan viiputuskielien verkoston da Kuurnehien Liiton pietys viiputuskieliseminuaras Helsingis. Seminuaras paistih viiputuskielen azemas zakonoinluajindas kui kielellizien mugai niistielöin oigevuksien nägökannas. Viiputuskielizakon tuli voimah oraskuul 2015 (kaksituhattu viizitostu).

    Nygöi kudamidägi podcastoih näh libo toizin sanoin verkos jullattuloih iäniprogrammoih näh.

    Suomelazien innostus iäniprogrammoin kuundelendah kazvau iellehgi. Enäm muidu suvaijah nuorien naizien elokseh näh sanelijoi programmoi.

    Yle Ariena on kaikis puolis Suomen paras verkobrendu.

    Talovustutkimuksen jogavuodehizes kyzelys Yle Ariena on jo hätken pidänyh parahan paikkua kodimualazien verkobrendoin verdailus. Yle Arienua käyttäy 78 (seiččiekymmen kaheksa) prosentua suomelastu vähimyölleh silloi-toiči. Parahah kolmikkoh kuulutah sežo Ilmutiijon laitos da kanzalazien tervehyspalvelu Kanta.fi (Kanta čökeh fi).

  • Sociali- da tervehyönhuolduo vardoiččii virrasto rubieu sellittämäh moizii tapahtuksii, konzu hoivukoin eläi on kuolluh hoidohairavon libo hoidamattah jättämizen täh. Ebäiltyt kuolendutapahtukset ollah oldu kahten jälgimäzen vuvven aigua konzu yksittäzis, konzu julgizis hoivukodilois. Sen ližäkse tietäh äijy mostu tapahtustu, konzu omahine viärittäy hoivukodii iččeh vahnemban kuolendas.

    Tamberel ruadajan policiiammattikorgeiškolan opastajua ebäilläh opastujien seksualizes
    ahtistelendas. Opastuslaitoksen johto tiijusti ebäilyksih näh kylmykuun da talvikuun vaihtos. Ilmoitustu on ahtistelendas kui opastandan, mugai joudaval aigua. Ebäilty opastai on työtty ruavospäi, da dieluo on tutkimas valdukunnanviärittäjän virrasto.

    Mennyt keviän da kezän aigua kymmenet suomelazet ollah suadu vahnakse mennytty rohtuo kouhkoiruakan hoidoh. Alimta-nimisty rohtuo puutui voimattomile sendäh, gu erän etiketkat oli viärendetty. Rohtoalan turvalližuttu vardoiččijan Fimean mugah voimattomien turvalližus vikse ei
    puuttunuh riskah. Vie ei tietä, ken on viärendämizen tagan libo mis muas rikos tapahtui. Dieluo sellitetäh yhtes muijien EU-mualoin virguniekoinke.

    Endizen mägihyppiäjän Matti Nykäzen kuolendu äijäl kosketti suomelazii. Mägikotku kuoli omah kodih ezmässargen yöl. Häi oli kuoltes vaste 55 (viizikymmenviizi)-vuodehine. Matti Nykänen on kaikkien aijoin menestynnyzin suomelaine mägihyppiäjy. Häi voitti viizi olimpiiskoidu medälii, kudamis nelli oli kuldastu da yksi hobjaine. Čempionuatan medalii Nykänen sai kaikkiedah 14 (nellitostu) da kuldastu niilöis oli kuuzi.

    Suurien lumenpanoloin täh rodih probliemua ymbäri muadu. Jygei lumi on taivutannuh puuloi elektroliinielöile da sendäh on roinnuh äijy sähkökatkuo. Vahinguo on tulluh sežo meččih, sendäh gu lumi on katkonuh hyväs kazvoijäs olijoi puuloi. Liikendehes VR joudui peruuttamah äijji junavuoroloi lumenpanon täh. Hätkestymisty on olluh lehtilöin da päivypoštan juandas juuri lumikivoksien täh.

    Finnpanelin kanzallizen radivotutkimuksen mugah suomelazien radivonkuundelendu pyzyy
    läs endizelleh. Mulloi joga päiviä radivuo kuundeli enäm 70 (seičendykymmendy) prosentua da joga
    nedälii enäm 90 (yheksiäkymmendy) prosentua suomelazis. Joga päiviä radivuo kuunneltih
    keskimiärin kaksi čuassuu da 48 (nellikymmen kaheksa) minuuttua. Enämbän
    kuundelendučuassuu iellehgi keriäy Yle Radivo Suomi, kudai suau läs kolmasvuitin kaikis
    kuundelendois.

    Valamoin manasterile Heinyviel ei rodei nimidä hyviä Helsingin autobussuvuoroloin
    loppemizes. Piälinnaspäi huondeksil lähtenyh autobussu azettelih manasterin rinnal vuvvenvaihtossah. Sen jälles autobussuyhtivö loppi vuoron, sendäh gu sidä ei maksanuh enämbiä pidiä. Ainavo jiännyh vuoro ei päi lyhyzile kursiloile tulijoih näh. Piäl 450 (nellänsuan viijenkymmenen)
    allekirjutuksen luvettelo huondesvuoron järillehsuamizekse on jo työtty Savonliiniele. Yhtivö andau tilavusbussua loppumatkah sit, konzu manasterih roih tulijua.

    Saamelazien kanzallispäiviä pruaznuittih kolmanpiän ylen hyvin. Piduo oli ymbäri muadu, ga čomin päivy nägyi Saamenmual, kus pruazniekkua oli huondekses ehtässäh. Äijäle saamelazele oma kanzallispäivy on vuvven suurin pruazniekkupäivy.

  • Ylen sellityksen vuoh tiijustettih, gu Esperi Caren ližäkse virguniekoile pidi äijängi kerdua kyskiekseh sežo Attendon da Mehiläizen hoivukodiloin ruandah. Ylen sellityksen mugah vuozien 2016 (kaksituhattu kuuzitostu) da 2018 (kaksituhattu kaheksatostu) välizel aigua virguniekat kyskiettihes kolmentostu Attendon hoivukoin ruandah Suomen eri čuris. Mehiläizen hoivukois sežo on olluh pahua dieluo.

    Puolistusvoimat ei olla valmehet ylen äijäl tingimähes tuliel aigua Suomeh ostettavien hävittäjien miäräs. Puolistusvoimien mugah tuliel vuozikymmenel Suomeh pidäs ostua vähimyölleh 60 (kuuzikymmen) hävittäjiä. Sit kogo muan puolistus maltettas turvata. Piätteniččän puolistusvoimat suadih allustajat taričukset viijel tuojalpäi.

    Uvves lapsienbol’ničas on löydynyh kostevusprobliemua. Helsingis sygyzyl avatun lapsienbol’ničan kuvvendel kerroksel nygöi on pandu käymäh kuivatus. Kostevusprobliemua on sežo bol’ničan kolmandel da kaheksandel kerroksel. Problieman suuruos vie ei tietä tarkah, sendäh Yle ei suannuh lubua tiloih piäzendäh. Srojittajan, SRV-rakenduksen, mugah pagin on aliurakoiččijan pienis srojinduhairavolois.

    Policii varaittau rahvastu sijoitusmuanituksis. Policien mugah äijil suomelazil ristikanzoilpäi on muanituksel suadu tuhanzii euroloi, konzu heidy kehoitettih sijoittamah dengua virtualival’uuttoih. Kogonaine rikosvahingo voibi nosta kai miljonoissah. Vuitti muanituksis on voinnuh jiäjä tiijustamattah, sendäh gu ei vältämättäh kaikis dielolois luajittu rikosilmoitustu.

    Lapsensuandoin miäry oli pienenemäs mulloigi, nenga sanou Statistiekkukeskus. Talvikuun ennakkostatistiekan mugah mennyt vuvven aigua kaikkiedah rodih vähästy enäm 47 000 (nelliäkymmendy seičendy tuhattu) lastu. Tämä miäry on nenga 3 000 (kolmietuhattu) vähem, migu oli iellizel vuvvel. Vuvven lopul Suomen rahvahanlugu oli nenga 5,5 (viizi puolenke) miljonua.

    Suomen tulii Euroviizuloin evustai on vallittu da häi on Darude libo Ville Virtanen. Darude on kanzoinvälizesti menestynnyzembii suomelazii artistoi. Euroviizupajo vallitah Uvven Muuzikan Kilvas, kus Darude ezittäy kolme pajuo. Rahvas da ammattilasjoukko vallitah niilöis parahan pajon. Oraskuul Izrael’an Tel Avivas Daruden tavoittehennu on piästä pajokilvan finualah.

    Pohjas-Karjalan školis ollah nostu margariinua vastah. Nurmekses da Kondiilahtel školaniekat ollah kerätty pitkät nimiluvettelot niilöis, ket tahtottas suaja järilleh školan syömislistah vuvvenvaihtos hävinnyön voi-kazvi-pyhävoi-sevoksen. Sen sijah tulluh kazvi-razvu-leviteh ei ole školaniekoile mieldy myöte da sendäh äijät ollah heitetty leivängi syöndän murginal školas.

    Vuvven karjalazekse kirjakse on vallittu Arvo Tuomizen kniigu Karjala – koko tarina. Kirju äijien ezimerkilöin vuoh ozuttau kogo karjalazen heimon vuozituhanzien histourien – Karjalankannakselpäi Vienan Karjalassah da Tverin alovehessah. Vuvven karjalaine kirju vallitah vuvven aigua ilmah piässyzis Karjalah libo karjalažuoh näh sanelijois tevoksis. Tämän vuvven valličendan luadi kanzanevustai da parluamentan Karjala-kerhon paginanvedäi Martti Talja.

  • Yhtelläh samazel aigua plastiekku on koditalovuksis vähembäl lajiteltavu jäteh. Suomelazet kierrätetäh nenga kolmasvuitin kodiloih piädyjäs pakkavusplastiekas. Vigua lajittelemattah jätändäh on äijy. Yhtekse suurekse vijakse kyzelys on sanottu jätehkonteineroin vajavuttu taloiyhtivölöis.

    Halličuksen sote-uvvistandan kannatus vähenöy.

    Sinizien kanzanevustai Maria Lohela sanoi, gu algunedälil häi on siirdynyh kanzanevustajan Harry Harkimon perustettuh Liike Nyt -parluamentujoukkoh. Oman siirdymizen häi sellitti sil, gu tahtou iänestiä sote-uvvistandua vastah. Jälgimäzien tiedoloin mugah nygöi uvvistandan vastustajua parluamentas on 99 (yheksäkymmen yheksä) da sen puoles iänestäjiä on 100 (sada).

    Tervehyön da hyvinvoindan laitos tahtou ližätä HPV-rokottehen sežo brihaččuloin rokotusprogrammah.

    Ristikanzan papilloumuviirussu on ylehizin enimite sugupuolitieči tartui viirussu.
    HPV-rokottehen ližiämine brihaččuloin rokotusprogrammah effektiivizesti estäs papilloumuviirusan täh roittavii ruakkulajiloi. Tyttölöin da brihaččuloin rokottamizen vuoh vuvves voidas estiä nenga 300 (kolmesadua) ruakkutapahtustu.

    Perusškolien opastuspluanu ei ole mieldy myöte opastajile.

    Piäl puolet Ylen kyzelyh vastannuzis opastajis sanotah, gu uvvistandu on ližännyh školaniekoin tazoeroloi. Uuzi opastuspluanu korostau eriluaduzii opastusainehii yhtistäjii projektoi, yksittäzii tavoittehii da digiopastandua. Školasuavutuksih endisty enämbäl vaikuttau segi, suaugo opastui oman perehen tugie školahkävyndäh.

    Jovensuun Kiihtelysvuaran histouriellizen kirikön poltanuh mies on pandu tyrmäh tylgies vahingonluajindas.

    Pohjas-Karjalan paikalline suudo on pannuh miehen tyrmäh kahtekse vuottu da kaheksakse kuudu. Sen ližäkse mies rubieu maksamah poltetus kirikös nenga kolme miljonua euruo. Vuvvel 1770 (tuhat seiččie sadua seiččiekymmen) nostettu kirikkö paloi kegälehikse mulloi sygyzyl.

    Kniigoin myöndy suurenou jo tostu vuottu peräkkäi.

    Toven mulloi myöndän kazvandua on olluh vaigu prosentan verran. Suurin myöndysuavutus oli Kari Hotakaizen kirjutettu Kimi Räikközen biogruafii. Tiedokirjoin myöndy liženi kymmenel prosental. Sen sijah kaunehkirjalližuon luvut vähettih kai 12 (kahteltostu) prosental.

    Tuhukuus algajen jenottukoirua ruvetah pidämäh riistuelätin sijas vahingollizennu vieraslajinnu.

    Parluamentas on kačottavannu ezitys, kudaman mugah jenottukoirua vois mečästiä hos ken ilmai mečästyskartii. Yhtel aigua mečästykseh niškoi ozutetah taboi, kudamii riistuelättilöin mečästykses ei sua käyttiä. Suomen elättilöinvardoičusyhtistys on huolevunnuh sit, täydynöygo mečästykseh rahvahan tieduo da maltuo jenottukoiran tappamizekse eettizesti.

    Talven kovin pakkaine on olluh täl nedälil.

    Kogo muas on olluh vilumbi, migu tavan mugah täl aigua. Ezimerkikse ezmässargen huondeksel Sallan Naruskas pakkastu oli kai 36,6 (kolmekymmen kuuzi pilku kuuzi) astehtu. Pakkazen täh rodih probliemua enne kaikkie liikendehes. Pojiezdat ollah myöhästytty da akkumul’uattoroin käymäh panendu ei olluh kebjei dielo.

  • Tavoittehennu on estiä Oulun dieloloin jyttyzii rikoksii. Kui halličus mugai oppozicii tugietah halličuksen jo luajittuloi zakonanezityksii, kuduat muite oldas jiädy vie vuottamah. Parluamentu rutostau policien tiijonsuanduoigevuksien da kanzalažuszakonan kačondua sego seksualirikoksien nakazaanieloin lujendamistu.

    N’uustotabakku on tulluh moudah teini-igähizien keskes.

    N’uustotabakan käyttämine on alalleh liženemäs. Yhtenny vijannu on se, gu vuitti sportuiččijoisgi n’uustau tabakkua. N’uustotabakku da nuoret -sellitys sanelou sit, gu nuorien mieles n’uustotabakku ei ole moine paha, kui poltotabakku. Tutkimuksen mugah äijät nuoret pietäh poltotabakkua pahembannu, migu n’uustotabakku.

    Kelan yskyniekanpakkavuksen taga-alal on löydynyh suurdu vastuolližuoh liittyjiä probliemua.

    Kanzalasjärjestö Finnwatch sellitti mullozen yskyniekanpakkavuksen tuottehien taga-aloi. Sellityksen mugah suurin vuitti tuottehis luajitetah huogehen ruavon mualois. Finnwatch čakkuau Kelan kilbumaltokritierielöi da sanou, gu net pannah enzimäzele paikale huogehemban hinnan vastuolližuon sijas. Kela uskaldau parandua vastuolližuttu.

    Lapsien nägö pahenou alalleh.

    Enne kaikkie lähälnägemizen heikkenemine on liženii probliemu da puaksum endisty lapsi suau očkat. Silmyliägärit miärätäh nuorile kai monieffektiivizii očkii. Vijannu sih on telefonah da planšiettah möllöttämizen liženemine sego pihal olendan vähenemine.

    Tutkimuksien mugah lendomatkailu vaikuttau ilmastoh enäm duumaittuu.

    Finavian da Suomen ymbäristökeskuksen mugah lendämine kogonah vaikuttau ilmastoh vähimyölleh kahtu kerdua enämbän, migu lendoliikendehen hiilidioksidupiästöt. Suomelazien ilmastonpahendamistu vähendäjes tädä vaikutustu vie ei oteta huomavoh. Ližiä tieduo täs tiemas lövvät Ylen saital.

    Piäl kolmenkymmenen vuvven tagaine Černobil’an ydinelektrostansiiozattomus nägyy iellehgi suvastuksennu suomelazis sienis da grivois.

    Mulloi sygyzyl Helsingis myödävinny olluzis sienis da grivois löyttih kahtes suppilovahverotukkuzes korgei miäry suvastustu. Sienet oli kerätty Hyvinkiäl da Pälkänehel.

    Päivännouzu-Suomen yliopistos ollah pidämäs kiännösseminuarua, kudamas tuttavutah kaunehkirjalližuon kiändämizeh karjalakse.

    Tavoittehennu on suaja karjalan kielen maltajat kiändämäh karjalakse. Kahten seminuarupäivän aigua, piätteniččän da suovattan, ollah kuultu sih näh, mittuine on kaunehkirjalližuon kiändäjän ruado, kui menöy tiijoneččo da kui luajitah uuzii sanavastinehii. Ližäkse opastujat ollah luajittu kiännösharjaituksii da ruattu Wikipedii-ruadopajas. Seminuaras on kuultu sežo kirjalližuon kiändäjien omis kogemuksis.

    Täl nedälil nellänpiän on olluh kahten karjalankielizen kniigan julguandupruazniekku.

    Karjalan Kielen Seuran jullattulois Aaro Mensozen kirjutettulois Sanondoi sego Sananpolvii da sanoi -kirjois löydyy čomua karjalastu sanondastu da sananpolvie. Kniigoin ainehisto pohjavuu karjalazeh rahvahanperindöh.

  • Tervehyön da hyvinvoindan laitoksen tutkimuksen mugah 80 (kaheksakymmen) prosentua miehis syöy liijakse äijän ruskiedu lihua libo kalbassuu. Kovii razvoi da suolua sežo syvväh liijan äijän da kazvoksii liijan vähän. Naizisgi vaigu 20 (kaksikymmen) prosentua syöy kazvoksii sen verran, kui pidäs.

    Kehitysniistielöin da autistizien lapsien hoijos on tiijustettu suurdu probliemua.

    Edujärjestölöin mugah palveluloin kilbu on suurennuh kunnis, mi nägyy ezimerkikse hoidajien vajuas ammattimaltos. Vuitti lapsis da nuoris jiäy ilmai diagnozua da puuttuu hoidoh viärih kohtih.

    Pohjas-Norveegies on jatkettu kavonnuzien suomelazien ečindiä.

    Kolme suomelastu miesty da ruoččilaine naine kavottih nenga nedäli tagaperin tunduril sil alovehel, kus oli olluh suuri tuhu. Nygöi jo ei uskota, gu kavonnuot oldas hengis. Tromssan policien mugah vertol’ottu on lennellyh tuhualovehel eččimäs mahtollistu signualua joukon paikas.

    Opastajien mieles školanopastujien keskittymismalto on pahennuh äijälgi jälgimäzen viijen vuvven aigua, nenga sanou Ylen kyzely.

    Äijät vastuajat ollah sidä mieldy, gu keskittymismaton probliemoih on viennyh hajulaittehien käyttämine. Neuropsihoulogan mugah lapsien malto opastuo pitkyaigahizeh ruandah yhtelläh ei ole pahennuh. Sidä vai pidäs harjaitella enämbi.

    Autokauppu hilleni mennyt vuvven lopul äijälgi.

    Sih vaikutti paiči muudu halličuksen piätös autoveroituksen muutandas. Vähäpiästöhizien mašinoin hindua alendannuh veromuutos tuli voimah vuvven allus. Diizelän kallistumizen täh äijät rahvas ruvettih miettimäh autokauppua tarkembah.

    Kolmasvuitti opastajis da voimattomanhoidajis lähtöy eläkkehele kymmenen vuvven mendyy, da kunnis on jygei löydiä uuttu ruadajua.

    Avukse ehoitetah opastuspaikoin ližiämisty Suvi-Suomeh sego ruavonperäzen muahmuutandan kehoittamistu.

    Yhtysvaldalaine talovuslehti Forbes on pannuh Kemin Lumilinnan restoranan muailman kaikkii eriluaduzembakse restoranakse.

    Lehten kirjutus kuvuau lumilinnan restoranua lumes da jiäs luajitukse kohtakse, kudamua čomendetah lumivestokset da kus jiä läimäy värikkähästi.
    Murginan varustajes sie käytetäh muarjua, siendy da gribua, omaluadustu puikulakartohkua da siigua.

    Školien rehtorat ei muga rakkahal, kui opastajat, siirrettäs školakiuzuajii toizeh školah.

    Tämä tiijustettih Ylen luajitus kyzelys rehtoriloile da opastajile. Kyzelyn mugah mollembat yhtelläh tahtottas käyttiä toizii taboi školas muokkuandan da riäzitändän kytkemizekse.

    Da lopukse vähäine sportua. Nedälinlopul Suomi on voittanuh jiäkur’oin al 20 (kaksikymmen)-vuodehizien čempionuatan.

    Suomi voitti Yhtysvallat 3-2. Iellizel kerdua Suomi pruaznuičči tämän igähizien MM-kuldua kolme vuottu tagaperin.

  • Suomen ymbäristökeskuksen luajitus sellitykses läs 60 (kuvvelkymmenel) prosental luondoluadulois kehitys on nähty pahenijakse da vaigu 5 (viijel) prosental paranijakse. Luondoluaduloi varaitetah paiči muudu meččien uvvistandu da hoido, ojitus, peldoloin luajindu, taloloin srojindu sego vezien kazvoittumine. Ilmastonmuutostu piettih vie pienenny faktorannu.

    Suomen Bankan ennustuksen mugah Suomen talovuon rutto kazvanduaigu on mennyh siiriči.
    Tänä vuon talovuskazvo on vie raviehko, ga tulien vuon se algau hilletä. Lähivuozien aigua suurin risku on sit, gu viendän kazvandu hillenöy teriäm duumaittuu. Ruavolližuon kazvandu ei pyzy alallizennu. Tänä vuon rodih vaigu 60 000 (kuuzikymmen tuhattu) uuttu ruadopaikkua.

    Suuren bauhun nostanuh ruavospäityöndämisty koskii zakon on hyväksytty parluamentas.
    Zakonan mugah ruavospäityöndämizen arvivoičendah vaikuttau ruavonandajan palvelukses olijoin ruadajien miäry. Allunperin halličus olis tahtonuh heikondua ruavospäityöndämissuojua moizis ruadokohtis, kus on vähem 20 (kahtukymmendy) ruadajua. Yhtelläh myöhembä raja oli alendettu kymmeneh hengessäh. Jälgimäi halličus otti iäres kogonah mainičendan tietys ruadajien miäräs.

    Äijät perusškolan opastajat ruvettas panemah arvosanoi aijemba nygösty.
    Tämä tiijustettih Ylen pietys kyzelys.
    Kyzelyn vastavuksis opastajat da rehtorat kuvailtih sanallistu arvivoičendua ymbäripyöryžäkse. Monis školis opastui suau kirjallizen arvivoičendan noumeran sijah. Opastajien mugah sanalline arvivoičendu toinah kannustaugi opastujua da ozuttau hänen maltamistu, ga se voibi jiäjä sežo vaigu tyhjäkse sanakse.

    Uskondolližus on siirdynyh bokkah školien rastavanpruazniekois.
    Taga-alal on vahnembien žualoboin liženemine. Vahnembat žualuijahes endisty enäm, ei annetanne kaikile lapsile mahtuo ottua ozua uskondollizih dai uskondottomih programmoih. Ezimerkikse Parluamentan oigevusaziimies joga vuottu suau viijes kymmenessäh žualobua školien pruazniekois da huondespidolois.

    Ymbäristöystävälližys nägyy sežo rastavanpodarkoin ostandas.
    Suuris laukois sanellah, gu ostajile enämbäl mieldy myöte on roinnuh tuottehien hyvä luadu. Keskon mugah ezimerkikse lapsien bobien ostajes rahvas endisty enäm kačotah niilöin kestävytty da hyviä luaduu. Puaksum ostetah puus luajittuu bobua, hos plastiekkubobuagi myvväh sežo äijy.

    Paha vil’l’usualis voibi nägyö sit, roinnougo laukois kylläl kodimualastu rastavanpäččipoččii. Tämän vuvven sualis on olluh täl vuozituhandel pahin. Suomes syvväh Rastavan aigua läs 7 (seičendy) miljonua kiluo päččipoččii. Tänä vuon kodimualastu päččipoččii vie täydyy, ga vuvven peräs dielot voijah olla jo toizet.

    Socializen medien vägi kummatti Kotkalazen hoivukoin.
    Kuu tagaperin Hovinsuaren hoivukodi 2 (kaksi) omal Facebook-sivul kyzyi rahvastu työndämäh rastavankartiloi omile eläjile, sendäh gu äijile vahnoile ristikanzoile hyvittelykartit on tärgei perindö. Yhtelläh vuitti eläjis ei suannuh ni yhty kartii da se dielo pidi muuttua. Tavoittehennu oli suaja jogahizele eläjäle hos kaksi kartii, ga niidy tuligi äijiä enämbi. Kuus rastavankartii on tulluh enäm 7000 (seičendy tuhattu) kui Suomespäi, mugai ulgomualoilpäi da kai loittozes Austrualiespäi.

  • Nenga arvivoi liikendeh- da viestindyministerstvan organizuittu ruadojoukko.
    Ruadojoukon loppuraportan mugah yhty piätösty liikendehen piästölöin hävittämizekse ei ole. Toimenpidehprogrammas ehoitetah ezimerkikse alovehellistu dorogumaksuo da poltoainehveron nostamistu. Liikendehen täh roih viijesvuitti kaikis Suomen piästölöis.

    Halličuksen planiiruittavu ruavottomusuvvistus on paha äijien nuorien ruadopajoin ruandale.

    Konzu ruavolližuon hoido siirdyy muakundien vastuoh, kunnil enämbiä ei rodei oigevuttu tuottua ruadovägipalveluloi. Suomes ruadau vajuat 300 (kolmesadua) ruadopajua, kudamis suurin vuitti kuuluu kunnallizih libo seudukunnallizih.

    Iččenäžyspäivänny Helsingin policii oli kiškonuh iäres hagaristuflavut erähil mielenozuttajil, da sit on työtty nelli žualobua.

    Yksittäzien ristikanzoin kirjutettulois žualobois puašitetah tutkie policien ruandan zakonanmugažuttu. Policiedu čakatah sit, gu se kiškoi hagaristuflavut, hos niilöin käytön täh Suomes ei nakažita. Žualobat on työtty parluamentan oigevusaziimiehele, oigevuskanslerale da Policiihalličuksele.

    Suuren kyzelytutkimuksen mugah iččenäžys libo luondo ollah pyhät kai läs puolele suomelazis.

    Toizielpäi kirikkö da uskondo ollah pyhät vaigu joga kuvvendele. Tuhanzien suomelazien pyhyön ellendämisty kerännyh tutkimus ozuttau, gu suomelazien pyhyön keskes ollah ezimerkikse suvaičus, rauhu, ristikanzanarvo da kodimua Suomi.

    Veron järillehmaksandua on olluh Suomes tossargen.

    Nenga 3,5 (kolmen puolenke) miljonan suomelazen čotale maksettih vero järilleh läs kolmen miljardan euron ies. Nordean kyzelyn mugah joga kolmas järillehmakson suannuh tahtou käyttiä vuitin dengois Rastavah. Veron järillehmaksandois voijah perie sežo Kelan suaduloi.

    Ekstremistizien liikkehien toimindu Suomes ei varaita kanzallistu turvalližuttu, ga yksittäzis ekstremistois voibi sidä varavuo tulla vuottamattahgi.

    Nenga arvivoi Suojelupolicii täl nedälil jullatus kanzallizen turvalližuon kačahtukses. Supon mugah Suomes enimite huolevuttau ekstremistine joukko uusnacistine Pohjasmualoin Vasturinduliikeh, kudual policii kiškoi hagaristuflaguloi Iččenäžyspäivän mielenozutukses.

    Täl nedälil poštis on olluh yksi vuvven raviembazis päivis.

    Ruaduo on täydynyh paiči muudu rastavankartiloinke, sendäh gu kolmanpiän oli jälgimäine päivy, konzu oli voinnuh työndiä rastavankartiloi huogehemban rastavanpoštumerkinke. Perushindah työttävät rastavankartit kodimuan merkinke ehtitäh Rastavakse, työndänet net tulien nedälin kolmaspäivässäh.

    Mennyt pyhänpiän Suomi pruaznuičči voittuo zualumiäččyhokkein muailman čempionuatas.

    Miehien muajoukkovehen histourien nelläs muasterižus tuli mielužan finualan jälles, konzu Suomi voitti Ruočin 6-3 (kuuzi-kolme). Loppuottelu kižattih Čehien Prahas enäm 16 (kuvventostu) tuhanden hengen ies. Tuliet zualumiäččyhokkein MM-kižat roitah Suomes.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä