Roman Schatzin Maamme-kirja

Vieraana katolisen kirkon Suomen piispa Teemu Sippo

  • 52 min
  • toistaiseksi

Katolisella kirkolla on Suomessa noin 14 000 jäsentä. Heidän paimenensa on piispa Teemu Sippo, joka on ensimmäinen suomalainen katolinen piispa 1500-luvun jälkeen. Entinen katolilainen Roman Schatz keskustelee piispa Sipon kanssa kirkosta, uskosta ja myös pääsiäisen sanomasta.

Lähetykset

  • ma 22.4.2019 15.02 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kaija Saariaho on maailmalla tunnetuimpia suomalaisia nykysäveltäjiä. Opiskeluaikoina hän oli mukana nuorten muusikkojen radikaalissa Korvat auki – yhdistyksessä, joissa toimivat myös Esa-Pekka Salonen, Magnus Lindberg ja Jouni Kaipainen. Saariaho on saavuttanut neljällä oopperallaan suurta menetystä maailman tunnetuimmissa oopperataloissa. Roman Schatzin haastattelussa puhutaan elämästä, musiikista ja oopperan maailmasta.

  • Sodat ja muut kriisit muuttuvat koko ajan monimutkaisemmiksi
    ja vaikeammin hahmotettaviksi tapahtumiksi.
    Miten suomalainen varusmieskoulutus pystyy vastaamaan ajan haasteisiin?
    Mitä nykyintissä oikeasti oppii? Millainen on Suomen armeijan kasvatusfilosofia ja ihmiskuva?

    Hauptgefreiter Roman Schatz yrittää tehdä Suomen varusmieskolutuksen tupatarkastusta.
    Vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun professori Aki-Mauri Huhtinen ja varusmiesliiton puheenjohtaja Matias Pajula.

  • Elämä ei todellakaan ole oikeudenmukainen, sen tiedämme kaikki. Mutta sentään kuolema koittaa jokaiselle tasan kerran.

    Miten Suomessa kuollaan ja kuinka kuolevia ihmisiä autetaan? Millainen on nykysuomalaisen suhde kuolemaan ja kuinka tuo suhde muuttuu ajan mukana?

    Kuolemasta, surusta ja saattohoidosta keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat sairaanhoitaja Anu Koskela ja pastori ja kirjailija Kai Sadinmaa.

  • Vauraissa maissa ihmiset elävät pidempään ja tekevät vähemmän lapsia, se on yleinen trendi. Alhainen syntyvyys vaivaa kaikkia teollisuuden jälkeisiä yhteiskuntia, eivätkä siinä perhepolitiikkaa, lapsilisät ja muut bonukset näytä oikein auttavan.

    Suomalaisia on viime aikoina otsikoissa järkytetty uusilla syntyvyystilastoilla, joiden mukaan syntyvyys on maassamme suorastaan romahtanut. Vuonna 2009 Suomessa syntyi 61 000 lasta mutta vuonna 2017 enää vain noin 50 000. Vain maahanmuuton ansiosta väestö ei vähentynyt, ja tätä vauhtia vuonna 2060 suomalaisia ei synny enää lainkaan.

    Mistä johtuu, että yhä harvempi suomalainen halua enää ryhtyä äidiksi tai isäksi? Mikseivät valtion kannustimet toimi? Onko Suomesta todella tulossa tyhjien leikkipuistojen maa?

    Vieraina ovat Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch ja äitiyslomalla oleva ministeri Annika Saarikko.

  • Kysymys siitä, onko elektroninen urheilu urheilua, jakaa mielipiteitä. Urheilupiireissä monet eivät pidä elektronista urheilua oikeana urheiluna sillä perusteella, että siinä ei juurikaan liikuta. Kansainvälisen olympiakomitean vuonna 2017 antaman linjauksen mukaan elektroninen urheilu voidaan kuitenkin laskea "oikeaksi urheiluksi".

    Joka tapauksessa e-urheilun harrastajamäärät, kilpailutapahtumien koko ja palkintosummat kasvavat kasvamistaan. E-urheilu on niin suuri kansainvälinen bisnes, että kisaajat joutuvat nykyään jopa doping-testeihin.

    Millainen on e-urheilun kenttä tällä hetkellä ja mihin suuntaan se on kehittymässä? Kuinka Suomi pärjää näillä kilpakentillä?
    Vieraina ovat GameXpo -palkinon voittanut tuottaja Juha Lahti ja Suomen Elektronisen Urheilun Liiton puheenjohtaja Joonas Kapiainen.

  • Onko korkea verenpaine tauti vai elämäntapa? Entä ylipaino, alkoholismi, huono työmotivaatio, ahdistus tai univaikeudet? Ovat kaljuuntuminen ja erektiovaikeudet sairauksia, joita pitää hoitaa?

    Koskaan ihmiskunnan historiassa ei ollut niin paljon erilaisia sairauksia kuin nykyään. Ja koskaan ennen ei ole ollut tarjolla niin paljon lääkkeitä, hoitoja ja kuntoutusmuotoja kuin nyt. Terveysteollisuus myy meille ensin taudin, ja sitten siihen lääkkeet.

    Kaikki tietävät, että riittävä liikunta, terveellinen ruokavalio ja kunnon yöunet ovat terveyden kolme peruspilaria. Mutta kukaan ei halua kuulla sellaista lääkärinsä suusta.

    Medikalisaatiota ja lääketieteen ylivaltaa elämässämme analysoidaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk ja terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas.

  • Berliinin muurin kaatumisesta tulee tänä syksynä 30 vuotta.
    Kylmän sodan päätyttyä näytti hetkeksi siltä, että maailman rajat avautuisivat, muurit kaatuisivat ja piikkilanka-aidoista päästäisiin vihdoin eroon. Mutta nyt uusia muureja ja raja-aitoja rakennetaan kilvan: Donald Trump haluaa muurin Meksikon rajalle, Palestiinan ympärille on rakennettu muuri ja Unkari vetäytyy piikkilanka-aitojen taakse.

    Kannattaako muureja kaataa vaiko rakentaa? Voiko samalla globalisoitua ja vetäytyä omaan muurinsa taakse?
    Roman Schazin vieraina ovat poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä ja politiikan tutkija Katalin Miklóssy.
    Kuva: EPA

  • Älykkyyttä on yritetty määritellä jo pitkään. Sen olemuksesta on ristiriitaisia teorioita ja sen mittaamisesta ollaan monta mieltä. Älykkyyden merkityksestäkin keskustellaan kiivaasti.

    Erään määritelmän mukaan älykkyys on kyky orientoitua tilassa, ajassa ja muutenkin. Siis tietää, missä mennään ja onko itse enää mukana kyydissä.

    Tulevaisuuden äly voi olla sitä, että osaa riittävän nopeasti tunnistaa niin kutsutun deep feikin ja erottaa kolmiulotteisen animaation oikeasta poliisista. Tai presidentistä. Tai puolisosta.

    Jos älykkyys on kyky, muuttuuko se evoluution myötä? Voiko sitä treenata? Millaista älykkyyttä tai millaisia älykkyyksiä tarvitaan huomisen maailmassa?

    Roman Schatzin vieraina ovat aivotutkija Katri Saarikivi ja Helsinki-filmin toimitusjohtaja Aleksi Bardy.

  • Vuonna 1830 sleesialainen arkeologi Karl Otfried Müller etsii sopivaa nimeä Pompejin raunioista löytyneille rivoille kuvateoksille ja keksi termin pornografia, kreikan kielen sanoista pórnē, portto, ja gráphein, eli "kirjoittaa".

    Sana on sittemmin levinnyt ympäri maailmaa, ja se herättää edelleen voimakkaita tunteita, niin positiivisia kuin negatiivisia. Pornoa on nykyään äärimmäisen helppoa katsella, ja sen takana on suuri teollisuuden haara.

    Mihin ihminen tarvitsee pornografia? Mikä on erotiikan ja pornografian ero? Mitä porno aiheuttaa käyttäjälle ja miten se vaikuttaa yhteiskuntaan ja ihmissuhteisiin? Milloin pornografia on vaarallista ja milloin se on hyödyllistä
    Vieraina ovat mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen ja toimittaja Ina Mikkola.

  • Meille toitotetaan jatkuvasti, että kuluttaja vaikuttaa valinnoilla. Emme saisi ajaa autolla, emme saisi käyttää muovia, emme saisi lentää lomarannoille, emme saisi ostaa halpatyövoimalla tuotettuja tavaroita emmekä saisi tukea epädemokraattisia maita matkustamalla niihin.

    Tuntuu siltä, että vastuu maailmanlaajuisesta uhkatilanteesta sysätään yksittäiselle ihmiselle. Mutta mitä yksi ihminen voi tässä suuressa kaaoksessa tehdä? Voi tavis pelastaa maailman? Voi suomalainen vaikuttaa Brasilian sademetsien säilymiseen tai Hongkongin demokratian tilaan?

    Roman Schatzin vieraina ovat Greenpeacen Suomen maajohtaja Sini Harkki ja Fingon eli suomalaisten kehitysjärjestöjen vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen.

  • Risteilyturismi on kasvava bisnes niin maailmalla kuin Suomessa. Yhä suuremmat laivat tuovat yhä enemmän turisteja rannikkokaupunkeihin. Viime vuonna lähes puoli miljoona risteilymatkustajaa piipahti Helsingissä. Helsingistä on tullut Euroopan ja maailman vilkkain matkustajasatama.

    Mutta kaikkialla risteilyturistit eivät ole enää tervetulleita. Joissakin Euroopan kaupungeissa on jo kyllästytty jättialuksiin, jotka saastuttavat ilman, sotkevat rannikoiden vedet ja tuovat lisää turistiruuhkia. Risteilyturisteja on otettu vastaan mielenosoituksin.

    Mitä risteilybisnes aiheuttaa Itämeren luonnolle ja ilmastolle? Millaisia vaikutuksia sillä on Helsingin ja muun Suomen talouteen ja elämään?

    Vieraina ovat WWF Suomen meriasiantuntija Anna Soirinsuo ja Itämeren suojelukomission merenkulkuasiantuntija Markus Helavuori.

  • Kenia, Uganda, Tansania ja Etiopia tuottavat nykyään yhdessä viidesosan maailman leikkokukista. Suurin osa suomalaisten joulutähdistä, äitienpäivä- ja ylioppilasruusuista tuleekin Afrikasta, missä kymmeniä tuhansia naisia työskentelee kukkapelloilla.
    Ulkomainen leikkokukka voi olla reilun kaupan tuote mutta se voi olla myös kasvatettu ilman työehtosopimuksia ja työttömyysturvaa, myrkyllisten kemikaalien avulla ja riistopalkalla.

    Kansainvälisestä kukkakaupasta, sen reiluudesta, rakenteista ja viimeisistä trendeistä keskustelevat Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen ja Reilu Kauppa Ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen.
    Kuva: Epa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä