Suomen nälkävuodet

Maanantaisin klo 12.10, Yle Radio 1

Euroopan viimeinen suuri nälkäkatastrofi. Vuosina 1866-68 Suomessa koettiin tähän asti viimeinen suuri nälänhätä. Parin vuoden sisällä nälkä ja kulkutaudit tappoivat arviolta 150 000 ihmistä. Nälkä vaati enemmän uhreja kuin talvi- ja jatkosota yhteensä. Toimittaja on Virpi Väisänen.

Jaksot

  • Vuosien 1866-68 suuresta nälkäkatastrofista oli ehtinyt kulua vain parikymmentä vuotta, kun nälkään kuolleet ihmiset jo valjastettiin osaksi kansakunnan suurta rakennusprojektia. Kun Suomessa ei ollut aivan äskettäin käyty sopivia sotia, nälänhädän uhreista tehtiin isänmaan puolesta kuolleita sotilaita, joita J.V Snellman oli uljaasti johtanut.

    Kirjallisuuden välityksellä levisi myös käsitys nälänhädästä Jumalan rangaistuksena.

    Ohjelmassa haastateltavina ovat tutkijat Tuomas Jussila ja Henrik Forsberg ja sen toimittaa Virpi Väisänen. Kirjallisuusnäytteet lukee Marko Miettinen.

    Kuva: Kerjäläispoika Padasjoelta 1868, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

  • Vuoden 1867 syksyllä Suomea kohtasi ankara kato. Halla tuhosi syyskuun alussa viljasadon ja muutkin syötävät kasvit lähes koko maassa. Tuhoa seurasi ankara nälänhätä. 100 000 suomalaista joutui jättämään kotinsa ja lähtemään kerjuulle. Tuhannet ja taas tuhannet kuolivat nälkään ja kulkutauteihin köyhien sairasmajoissa ja hätäaputyömailla.

    Toimittaja Virpi Väisäsen haastateltavana on dosentti Antti Häkkinen. Häkkinen on tutkinut 1980-luvulta lähtien nälkävuosien tapahtumia. Lisäksi ohjelmassa kuullaan nälkävuosina eläneiden ihmisten muistoja.

    Suuren tuhon enteet olivat nähtävissä jo keväällä 1867.

    Kuva: Kerjäläispoika Padasjoelta 1868, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

  • 150 vuotta sitten Suomea koetteli oli ankara nälänhätä. Parin vuoden aikana nälkä ja kulkutaudit tappoivat arviolta 150 000 suomalaista. Noin 8 % maan silloisesta väestöstä menetti henkensä.

    Nälänhädän välittömänä syynä olivat useampana vuonna peräkkäin tulleet kadot. Tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että nälänhätä oli mahdollinen, koska tuon ajan yhteiskunta oli rakenteiltaan heikko ja hyvin epätasa-arvoinen. Myös autonomisessa Suomessa harjoitettu talouspolitiikka vaikutti katastrofin kehittymiseen.

    Ohjelmassa haastateltavina ovat tutkijatohtori Miikka Voutilainen Jyväskylän yliopistosta ja dosentti Antti Häkkinen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Virpi Väisänen.

    Kuva: Kerjäläispoika Padasjoella 1868, Hämeenlinnan kaupunginmuseo.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä