Ásllaga Á-studio

Sámit vuite guolástanáššiin suoma stáhta vuostá - eai rihkkon lága

  • 1 h 1 min
  • toistaiseksi

Guolástanláhka rievddai Sámi guovlluin dápmoha ja luosa gođđujogain jagis 2017. Seammás rivde báikálaččaid nuvttá vuoigatvuođat stáhta čácádagain sierralobiid duohkai mas Meahcceráđđehus bearragođii mávssu. Dán eai dohkkehan Ohcejoga guovllu Sápmelaččat ja rihkko dihtomielaččat lága, vai besset lágastit stáhta go eai oaidnán lága vuoiggalaččan Sámi árbevirolaš rivttiid ektui. 6.3.2019 Lappi gearretriekti celkkii guokte iešguđet duomu main hilggui buot áššáskuhttimiid. Kati Eriksen, Heidi Eriksen, Anne Nuorgam, Erke Eriksen ja Esko Aikio illuđit vuoitus, muhto dál vurdet ášši oažžut alimus duopmostuollui vai šaddá ávkiin viidábut sámiidda. Kommenteremin gearretrievtti duomu maiddái ALVA-searvvi ságadoalli Piia Nuorgam, Sámiráđđi olmmošvuoigatvuođa ossadaga hoavda Magne Ove Varsi, Norgga olmmošvuoigatvuođa instituhta fágajođiheaddji Laila Susanne Vars, várreduopmár ja Láhkaalmmái Jussi Lauerma, Vuoigatvuođadiehtaga doavttir ja Lappi universitehta eurohparievtti lektor Markku Kiikeri, Eanan-ja meahccedoalloministeriija guolástusráđđealmmái Eija Kirjavainen, Meahcceráđđehusa fuođđodoallohoavda Jukka Bisi, riehkkusrievtti professor Minna Kimpimäki ja stáhtavuogádaga professor Tuomas Ojanen.

Doaimmaheaddjit: Linnea Rasmus, John Einar Eira, Thoralf Balto, Gabriela Satokangas, Anni-Saara Paltto, Tapani Leisti. Ságaid čohkkii Aslak Paltto.

Lähetykset

  • ma 11.3.2019 19.02 • Yle Areena

Jaksot

  • Sámimusea deavdá 60 jagi - siidda viiddideapmi galggašii fargga álgit, jogo lea ruhtadeapmi viimmat sajis? Musea hoavda Sari Valkonen muitala huksenplánain.
    Mannán čávčča lei siiddas seminára gos buktui ovdan plána ođđa sámimusea vuođđočájáhusas. Seammás de bođii ovdan musea viiddideapmi ja dan ruhtadeapmi. Otne 10. beaivve geassemánu rahppojuvvo 60-logát geardde Sámi musea olgočájáhus. Jagi 1959is lea sámimusea viidánan ollu ja ožžon stuorra sismusea Siidda jagis 1998.
    Naba movt šaddai Siida? das muittaša ovddeš meas hoavda tarmo Jomppanen, gii gearggai bargat sámemuseas masá 30 jagi. Tarmo áhčči Erkki Jomppanen lei museahoavdan ovdal su, muhto go son jámii, de tarmo heittii oahpaheaddji barggu ja mearridii bargat museas.

    Boazoparlameanta ja Suoma ođđa ráđđehusa plánat, makkárat dat leat boazodoalu ektui?
    Gullát Eanan ja meahccedoalloministeriija kansliijahoavdda Jaana Husu-Kallio, Bálgosiid ovttastusa ságajođiheaddji Jukka knuuti, boažoisidiid Tuomas Semenoff Váhčira bálgosis, Jarmo Haataja bátneduottaris ja várreisit Niila Laiti Gáldoaivvis. Gullát maiddái Emeritusprofessor Lauri Oksanen čilgemin manne bohccot galggaše maid guohtut dálveeatnamiin giđđagease, eastindihte dálkádaga liegganeami. Doaimmaheaddjiin Kaija Länsman, Maiju Saijets ja ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Suopma orru oažžumin ođđa ráđđehusa čoahkkái ja maiddái sámi áššiid orrot váldán vuhtii.
    Kanadas leat viimmát kárten jávkan ja goddon álgoálbmotnissoniid ja logut čájehit ahte 1200 leat almmolaš loguid mielde jávkan. Dál geahččalit biddjat doaibmabijuid eastindihte sivaid mát váikkuhit ahte dákkár beassa dáhpáhuvvat.
    Beaivváš lea sámiidda dovddus ja dološ symbola áiggiid čáđa. Fahkka leige olbmuidde šohkka ahte beaivváš hámis lea suodji ja dan eai oažžose olbmot geavahit dudjomii. Dál Tana gull og sølvsmie beaivváš-hámi geavaheamis leat máŋgasat moaitán ja geahččalit gomihit ahte ii okta fitnodat sáhte eaiggádit mii gullá olles servvodahkii. Konsulta Jacob Adams lea dutkan dávvirmearkaid ja duoji sudjema, ja lohká ahte olbmot geain lea árbediehtu de lea dehálaš ahte sii leat mielde dákkár vuoigatvuođaid čielggadan proseassain.
    Ságaid čohkkii Ásllat Paltto, váikko vel ledjege dievva teknihkalaš váttisvuođat.

  • Luohti ja juoigan-pop lea manjimus vahkku áigge duođaštuvvon bivnnuhin miehtá máilmmi. Norgga joavkku Keeino oažžui Eurovision gilvvuin eanemusat jienaid, muhto jury jienat dagahedje ahte bohte viđádin finálas. Guovdageainnulaš Fred Buljo lea Keeino joavkkus stuorra rollas iežes juoiganoasiin. Manih tobee- álgoálbmogiid musihkabálkášumiin Kanadas Solju joavku váljjejuvvoi buoremus máilmmiviidosaš álgoálbmot-musihkajoavkun.
    Gieškat almmuhuvvoi LUKE dutkamuš sámi guovllu boazoguohtundilis. Ulbmil dáinna dutkamušain lea addit viiddis dieđuid bargojoavkui ja eanan-jameahccedoalloministeriijai go sii galget mearridit alimus boazologuin. Luke dutki Jouko Kumpula lea guhkká jođihan guohtundutkamušaid ja dál háleštit dárkilubbo ođđaseamus raporta ahte movt guohtuneatnamat leat rievdan. Ovddit raporta almmustuvvoi logi jagi áigi ja dan ektui lea jeahkála biomassa unnon gaskamearalaččat 30% erenomaš boazodoalloguovllus. Kumpula jearahallan lea suomagillii. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

  • Jiekŋameara ruovdemáđiija lea fas beavddi alde. Fahkka dego álddagas de Arktalaš business forumasbávkkehii ođas ahte Rovio ja Angry Birds spealu áhččin maid dovddus Peter Vesterbacka jáhkká sin gávdnat sápmelaččaiguin buorre čovdosa áššái háleštemiin. Jiekŋameara ruovdegeainnu hálidit jođálmahttit Ásia ja Eurohpá gaskasaš gávpegeainnu. Vesterbacka fitnodat Finest Bay Area Development Oy vuolláičálii duorastaga (9.5.) Roavvenjárggas áigumušsoahpamuša norgalaš Sør-Varanger Utvikling -fitnodagain Jiekŋameara ruovdegeainnu plánemis ja ollašuhttimis. Soahpamuša mielde oassebealit čatnasit dutkat ruovdegeainnu ollašuhttinvejolašvuođaid ja dan viiddit váikkuhusaid birrasii, servodahkii ja ekonomiijai. Dárkkuhussan lea plánet dakkár ollašuhttinmálle, mii váldá vuhtii buot oassebeliid. Áigumuššan lea ásahit prošeaktafitnodagaid sihke Supmii ja Norgii.
    Suoma Sámediggi, go maiddái Nuoraidráđđi čálii dalánaga mediadieđáhusa ahte lea dohketmeahttun vuohki ahte doaibmat čihkosis ja álggahit prošeavttaid gulakeahttá sápmelaččain. Siika-Jovnna Gáhteriinna Risten, Risten Mustonen Nuoraidráđi jođiheaddjin vuordá áibbas earálagan doaimmaid dál ja gáibida ahte dálá Suoma lágaid ja riikaidgaskasaš soahpamušaid berrešii čuovvut. Studios Hánno Heaika Ásllat, Aslak Paltto.

  • Arktalaš ráđi ministtárčoahkkin Roavvenjárggas ja čoahkkimat ovdal dan. Sáddagis mielde dáin oktavuođain hárjánan guokte nana áššedovdi: politihkkár ja láhkačeahppi Anne Nuorgam ja Sámiráđi arktalaš- ja birasossodaga hoavda Gunn-Britt Retter. Gullat jearahallamiiin maiddái Jannie Staffansson Sámiráđis ja Ánne-Sofe Niittyvuopio Suoma Sámi Nuorat -searvvis sihke arktalaš suodjalanáššedovdi Lotta Manninen Máilmmi luonddufoanddas. Sámedikki 2. várreságadoalli Tuomas Juuso rahpá movt lea váikkuhit ja doaibmat álgoálbmogiin stáhtaiguin. Janne Näkkäläjärvi sámi oahpahusguovddážis dahká duohtan dálkádatrievdama sámis ja boazodoalus. Sámiráđi ja IPS( Arktalaš ráđi álgoálbmogiid čállingotti) jođiheaddji Ellen Inga Turi árvvoštallá manjimus 2 jagi áigodaga, movt áššit leat Suoma jođiheamiin ovdánan. Arctic Athabascan ráđi njunus Bill Erasmus muitala movt sis oidne dálkádatrievdama mearkkaid jo 70-logus. Gwich'in ráđi nuppin jođiheaddji Edward Alexander sin qlbmot leat heađis, go USA meidne rahpat sin deháleamus karibuaid guottetbáikki (ANWR) oljobohkamii ja luondduriggodagaid ávkástallamii.
    Doaimmaheaddjit Podkastas Aslak Paltto ja Jouni Aikio.

  • Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná, Rauna Kuokkanen lea Dutkanprofessorin Lappi Universitehtas arktalaš álgoálbmotdutkanprofessorin. Ovttas bargojoavkkuin sii leat ožžon lagábui 200 000 euro doarjja Kone foanddas - fáttain Siidaskuvla - sápmelaš siidavuogádaga doaibmavugiid servvodatváikkuheami bokte ođasmahttin.
    Ulbmilin lea čohkket servvodaga dieđuid siidaskuvlla neahttasiidduidda- jurdda lea dahkat siidaordnega diehtogáldun.
    Dehálaš oassin leat eamiálbmotlágat - daid identifiseren. ovdamearkka dihte kanadas ávžžuhus lei maŋŋá duohtavuohta ja soabanproseassa ahte eamiálbmotlága galgá váldit vuhtii stáhta láhkaásaheamis, kanadas dikkit leat maiddái dohkehan daid. Dákkáraš áššit leat Guhkesáigge proseassa, servvodatságastallama haga eat olit dáid áššiid, lohká Rauna Kuokkanen, Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná. Su mielde ságastallan galgá álgit vuos min iežamet gaskkas ja mii galgat vuos diehtit ieža ahte maid mii oaivvildit.
    Mielde maiddái Juhan -Duommá Magga neahkkil bálgosis eanodagas. Magga doalai New yorkas bistevaš forumas sáhkavuoru sámi siidavuogádagas. Ságaid čohkkii Aslak Paltto

  • Sosiálademokráhta stuorimus bellodat, Vuođđosuopmelaččat nubbin ja Kokoomus goalmmádin.
    Lappi válgabiires Buot eanemus jienaid oaččui guovddáža Katri Kulmuni.
    Guovddášbellodagas riikkabeivviide mannet Kulmuni lassin Mikko Kärnä ja Markus Lohi. Čađa besse maid Markus Mustajärvi (gurut), Johanna Ojala-Niemelä (SD), Heikki Autto(olges) ja Kaisa Juuso (VS).
    Riikka Karppinen (ruonát) čohkkii nuppin eanemusat jienaid ja lei láhka jo loahpas gáhčahit Markus Lohi eret. ođđasisrehkenastima mielde Lohi doallá báikkistis. Sáddagis gullát Pirita Näkkäläjärvi válgá-suokkardallama ahte movt boađuš vejolaččat čuohcá sámepolitihkii. Gullát Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikioságaid movt orru válgaboađus, go maiddái Anni Koivisto, guhte vuosttaš háve searvvái válggaidda buori bohtosin.
    Doaimmaheaddjin Juha Mäntykenttä, Outi Paadar, Kaisa Aikio ja Ságaid čohkkii Aslak paltto

  • Heargevuodjin, čuoigan, njoarosteapmi, njoarostan čuoigan, viehkan ja njoarosteapmi, Spáppačiekčan, sisbandy: dát leat goit šlájat máin doaimmain lea almmolaš sámi valaštallan.
    Naba mii lea árbevirolaš sámi valaštallan, leago dat gumpebivdu, dahje geatkebivdu?
    Dolináigge eai olbmot dárbbašan sierra valaštallat, go gosa johtet, de don jogo vihket dahje čuiget.Olbmot ledje harjánan johttit. Dálá áigge mohtorfievrrut leat borrán ollu olbmuid návccaid, iige olmmoš šadda nu ollu lihkkádit. Olbmo gorut lea goit dahkkon dađe várás ahte galgá lihkadit. Hergegilvohallit Juha Vuolab, Mauri Portimo ja marko Tervaniemi illudit go vuite gonagasgilvvuid Ánáris. Lujávrrelaš Sergey Gavrilov vulggii hástalit iežes ja čuoigat máilmmi guhkimus čuoigangilvvu, Nordenskiöld-čuoigama.Manne son ovddasda Sámi joavkku? Naba maid árvala Ande Somby Sandvik, movt lei leahkit fuolaheaddjin reaissus? Aslak Uula Länsman lea valaštalli ja berošteaddji, muhto maiddái čielggadan dálá dilis sámi guovllu astoáigge doaimmaid vejolašvuođaid. Ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Heargegilvohallan lea dál garraseamus muttus ja Suoma bealde stuorimus gilvvut leat Anára gonagasgilvvut, maidda rátket 24 garraseamus hearggi máŋggaid oassegilvvuid bokte. Dál leat mielde dušše Suoma beale hearggit. Sivvan lea CWD-dávda. Nubbi ášši lea maid ahte Norgga bealde lea heargebirás leamaš juohkásan, muhto dál 2019 leat heargegilvohallit šaddan fas ovtta lihttui. Ollu doaimmat ja gilvvut leatge jođus. Mikkel Andreas Eira muitala movt leat ožžon doaimmaid fas johtui, muhto hálidivččii gilvalit maiddái Suoma bealde,gos lohká alimus gilvodási. Oula Sara oažžui masá jo hearggi mielde gonagasgilvvuidde. Sara smiehttada vejolaš vuoiti boahtevaš gilvvuin, go maiddái imaštallá movt CWD-dávda galgá bissehit gilvaleami. Seppo Koivisto lea Suomen porokilpailijat servvi jođiheaddji ja lohkká ahte sin searvi goit dál rahččá dan ovdii ahte davviriikain buot heargeberošteaddjit sáhtale searvat stuorimus gilvvuidda. Mikkel Per Sara lea ovdal bargan Sámi heargevuoddjinlihttu bokte, muhto lea dál ođđa sámi heargevuoddjinlihttu interim-stivrra jođiheaddji ja oaidná dehálaččan ahte heargeberošteaddjit leat fas ovttas, go heargegilvohallan lei masá jo nohkamen Norgga bealde. Dál lea fas doaivva. Loahpas njuiket Kaija Länsman fárrui čuovvut heargegilvohalliid beaivvi: Uula-Petteri Somby,Jarmo Kynkäänniemi, Hannu Krupula ja Heikki Kivinen. Ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Suoma Riikkabeaivvit dohkkehii mannan vahkus nuppástusaid ruvkeláhkii. Nuppástusaid mielde ruvkefitnodagat sáhttet ohcat ruvkelobi birasváikkuhusaid árvvoštallama (BVÁ) haga. Árvvoštallama galgá goittotge laktit ruvkelohpeohcamuššii ovdal go dat biddjo cealkinláhkai.

    Geavadis láhkanuppástus dárkkuha dan, ahte fitnodat, mii álggaha lohpeproseassa, oažžu ovdavuoigatvuođa málbma-, ruvke- dahje golledoidinlohpái mannu guvlui, vaikko birasváikkuhusaid árvvoštallan ii leat dahkkon.

    Ovdal lohpeohcamuššii galggai laktit birasčielggademiid, Natura 2000 -árvvoštallama, birasváikkuhusaid árvvoštallanraportta ja oktavuođaeiseválddi árvvoštallama.
    Birasváljagotti ságadoalli Satu Hassi cuiggoda, ahte dohkkehuvvon láhkanuppástus doalvu jagi 2011 ođasmahtton ruvkelága maŋosguvlui.
    Láhkanuppástusa oktavuođas eiseválddit eai bivdán cealkámuša Sámedikkis iige áššis leat ráđđádallon Sámedikkiin. Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio oaidná, ahte nuppástusa dárkkuhus lea álkidahttit ruvke- ja golleroggandoaimma.

    Birásministeriija láhkaásahushoavda Riitta Rönn oaidná ahte Bargo-ja ealáhusministeriija láhttii boastut go ii gulahallan eará áššehažžain ruvkelága ođasmahttin-proseassas.
    Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus ja Aslak Paltto.

  • Guolástanláhka rievddai Sámi guovlluin dápmoha ja luosa gođđujogain jagis 2017. Seammás rivde báikálaččaid nuvttá vuoigatvuođat stáhta čácádagain sierralobiid duohkai mas Meahcceráđđehus bearragođii mávssu. Dán eai dohkkehan Ohcejoga guovllu Sápmelaččat ja rihkko dihtomielaččat lága, vai besset lágastit stáhta go eai oaidnán lága vuoiggalaččan Sámi árbevirolaš rivttiid ektui. 6.3.2019 Lappi gearretriekti celkkii guokte iešguđet duomu main hilggui buot áššáskuhttimiid. Kati Eriksen, Heidi Eriksen, Anne Nuorgam, Erke Eriksen ja Esko Aikio illuđit vuoitus, muhto dál vurdet ášši oažžut alimus duopmostuollui vai šaddá ávkiin viidábut sámiidda. Kommenteremin gearretrievtti duomu maiddái ALVA-searvvi ságadoalli Piia Nuorgam, Sámiráđđi olmmošvuoigatvuođa ossadaga hoavda Magne Ove Varsi, Norgga olmmošvuoigatvuođa instituhta fágajođiheaddji Laila Susanne Vars, várreduopmár ja Láhkaalmmái Jussi Lauerma, Vuoigatvuođadiehtaga doavttir ja Lappi universitehta eurohparievtti lektor Markku Kiikeri, Eanan-ja meahccedoalloministeriija guolástusráđđealmmái Eija Kirjavainen, Meahcceráđđehusa fuođđodoallohoavda Jukka Bisi, riehkkusrievtti professor Minna Kimpimäki ja stáhtavuogádaga professor Tuomas Ojanen.

    Doaimmaheaddjit: Linnea Rasmus, John Einar Eira, Thoralf Balto, Gabriela Satokangas, Anni-Saara Paltto, Tapani Leisti. Ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Dán vahkku Á-studios gulát čoahkkaigeassun Lappi lihttu ordnen Anára ja Ohcejoga dilálašvuođaid ságaid, maid lohket Anáris Iiris Mäenpää ja Tauno Lietoff? áigubago soai čállit kommentára boahtevaš lávas ja jos eai, nu manne? Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikios lea njunusoaivil leamaš ahte jiekŋameara ruovdemáđiija goit galgá sihkástuvvot plánas eret. Ohcejohkii fas leat plánen rohttet máilmme stuorra elfápmolinjá, mii ludde Gáldooaivve bálgosa. Politihkárat Anni Ahlakorpi ja Mika Aikio muitaleaba movt áššiidda leat geahččalan váikkuhit Ohcejogas. Lappi lihttu plánenhoavda Riitta Lönnström lohká obba unnán boahtan dássážii máhcahat ja ávžžuhage olbmuid dál kommenteret láva. Jos juoidá buorre galgá ohcát lávas, de lea dat geainnuid buorideapmi ja divodeapmi.

    Doaimmaheaddjit Kaija Länsman ja Aslak Paltto

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Leif Halonen lea Deanuleagis, Suohpanjárggas eret, muhto orru dál Stavangeris. Buori muddos ealáhatagis Halonen lea bargan guhkká sámi- ja álgoálbmotpolithkas ja jođihii Sámiráđi 1982, 1989 ja 1991,go maiddái barggai AEPS álgoálbmogiid čállingottis ja manjelis sámiráđi arktalaš ja birasossodat koordinahtorin. Halonen vihkkedallá politihkalaš váikkuheami ja álbmotákšuvnnaid erohusaid ja mo sámit leat rahččán vuoigatvuođaideaset ovdii dán beaivái. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä