Radio Suomen Päivä

Kotimaiset vihannekset vähissä. Miten parantaa kotien energiatehokkuutta?

  • 28 min
  • ei kuunneltavissa

Kotimaiset juurekset ja vihannekset ovat kaupoissa vähissä. Erityisesti kaali uhkaa loppua ennen uutta satokautta. Eritysiasiantuntija Tuija Tanska Puutarhaliitosta kertoo miksi. Marja Ala-Kokko haastattelee.

Uusiutuva energia kiinnostaa kuluttajia, mutta melko harva on ryhtynyt toimeen. Mitä pitäisi tietää, jos aikoo asentaa kodin katolle aurinkopaneeleita tai pienen tuulivoimalan pihalle? Miten kodeista ylipäätään saadaan energiatehokkaampia ja vähäpäästöisempiä?

Asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta kertoo.

Studiossa Kati Lahtinen ja Matti Ylönen.

Lähetykset

  • ti 23.4.2019 11.02 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Millainen maine kaupalla on? Mitä aloja milleniaalit arvostavat, mitä kuusikymppiset? Romahtiko terveyspalvelujen maine? Ohjaavatko ilmastohuolet meitä ostospaikan valinnassa? Palvelualojen imagosta on ilmestynyt selvitys. Toimittajana Marja Ala-Kokko. Haastattelussa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja ja markkinoinnin työelämäprofessori Lasse Mitronen, Aalto-yliopisto​sta.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Isojen kaupunkien liikenteessä on jo kymmeniä sähköbusseja, ne ovat hiljaisempia ja usein myös matkanteko on tasaisen pehmeää. VTT:llä Espoossa tutkitaan parhaillaan muunmuassa sähköbussien tekniikan toimivuutta, akkujen kestoa ja lataustarvetta, jotta voitaisiin ennakoida miten joukkoliikenne toimii sähköistymisen myötä. VTT:n tutkimushalliin parkkeerattua Helsingin Seudun Liikenteen sähköbussia esitteli Marja Ala-Kokolle tutkimustiimin päällikkö Mikko Pihlatie.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • "Putinin trollit" on tänään julkaistu kirja, joka kertoo Venäjän informaatiovaikuttamisen kohteista ja keinoista. Kirjan on kirjoittanut Ylen toimittaja Jessika Aro. Kirjassa on hänen oman tarinansa, mutta lisäksi Aro on haastattelut infovaikuttamisen kanssa tekemisiin joutuneita ihmisiä ympäri Euroopan. Toimittajana Aki Laine.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Ruuan hinta nousee maltillisesti tänä ja ensi vuonna, arvioi Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus. Myös lihankulutuksen arvioidaan laskevan. Miten tämä vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen? Mikko Tuomikoski kävi kyselemässä lahtelaisessa marketissa.

    Viime vuosina on puhuttu paljon tuholaistorjuntaan käytettävien aineiden, neonikotinoidien, vaikutuksesta mehiläisiin ja muihin pölyttäjiin. Nyt tuoreen kanadalaistutkimuksen mukaan neonikotinoideihin kuuluva imidaklopridi saattaa olla vaarallinen myös peltolinnuille. Miten huolestuttava löydös on? Luonnontieteellisen keskusmuseon vieraileva tutkija Sanna Mäkeläinen ja TUKESin ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila haastattelussa. Toimittajana Päivi Neitiniem.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Miten selvitä tulevaisuuden haasteista? Tätä pohtii kirjassaan Tulossa huomenna tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen. Toimittaja Aki Laine.

    MOT: Pedofiilin suora lähetys. Pohjoismaalaiset miehet - myös suomalaiset - ostavat lasten raakaa seksuaalista hyväksikäyttöä suorina nettilähetyksinä. Miten tämän jäljille on päästy? Ohjelmasta kertoo sen toimittaja Jessica Stolzmann.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Matkayhtiö Thomas Cookin konkurssi vaikuttaa myös Lappiin. Yhtiö lennättää matkailijoita pohjoiseen talvi- ja joululomille. Haastattelussa Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen. Toimittaja Juha Mäntykenttä.

    Nykynuorten seksiymmärrys. Mitä nuoret tietävät seksistä? Mistä he tarvitsevat lisää tietoa? Väestöliitto jakaa tällä viikolla nuorille tietoa Mun valinta -kampanjalla. Haastattelussa nuorten seksuaalisuuden asiantuntija Maria Nikunlaakso sekä nuorten asiantuntija Aziz Bahlaouane Väestöliitosta. Toimittaja Marja Ala-Kokko.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Mitkä linnut muuttavat sinun taivaallasi? Kerro havaintosi tai kysy luontotoimittaja Juha Laaksoselta. Soita lähetykseen on 0203-17600. Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Miten Tjäreborgin matkalaisten tai yhtiöltä matkan varanneiden nyt pitää toimia? Haastattelussa kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

    Sää kylmenee, muuttolinnut liikkeellä. Onko syksy kylmentänyt Suomen tavanomaista aiemmin. Mitkä linnut nyt muuttavat ja missä päin Suomea? Studiossa Ylen meteorologi Seija Paasonen sekä luontotoimittaja Juha Laaksonen.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Tjäreborgin matkoja peruuntunut viime tipassa. Haastattelussa Tiina ja Anette Peltola, joiden lento peruuntui aamulla. Toimittaja Marja Ala-Kokko.

    Tjäreborg selvittää, voisiko se vielä jatkaa toimintaansa emoyhtiön konkurssista huolimatta. Haastattelussa Tjäreborgin tuotepäällikkö Jessica Virtanen. Toimittaja Anna Lehmusvesi.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Lintujen syysmuutto on vilkkaimmillaan. Biologi ja Turun lintutieteellisen yhdistyksen aktiivi Tarja Pajari antaa vinkit lintujen tarkkailuun. Mukana linturetkellä hanhia bongaamassa oli Kimmo Gustafsson.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • ETLAn tutkimuspäällikkö Jyrki Ali-Yrkkö kommentoi Googlen miljardi-investointeja. Kuinka merkittäviä ne ovat? Vasta eilenhän hallitus kertoi mittavasta sota-alustilauksesta. Kuinka paljon näin isot hankkeet avittavat hallitusta työllisyystavoitteen saavuttamisessa?

    Latvian kansallisteatteri sukeltaa huomisesta alkaen syvälle suomalaiseen mielenmaisemaan. Näyttämölle tulee suomalaisten Venäjä-suhteesta huumoria repivä näytelmä nimeltä "Suomettuminen". Se perustuu Kansallisteatterissa nähtyyn "Sumu" -näytelmään.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Yhdysvaltain New Mexicossa, lähellä Roswellin kaupunkia putosi 5. heinäkuuta vuonna 1947 maahan oletettavasti ufo, tunnistamaton lentävä esine. Tämä on parhaiten dokumentoitu ufotapaus ja se on innoittanut ihmisiä ympäri maailman. Nyt Yhdysvalloissa jopa kaksi miljoonaa ihmistä aikoo rynniä huippusalaiselle sotilasalueelle paljastamaan ufosalaisuudet. Onko salainen sotilasalue yhä kiinnostava ufotutkijan kannalta? Suomen ufotutkijoiden puheenjohtaja Heikki Kulju kertoo. Heidi Laaksonen haastattelee.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

Klipit

  • Palkkakiistat ovat kolhineet Postin mainetta, vanhusten karu kohtelu vanhuspalveluyrityksiä. Palvelualojen maineesta on saatu uutta tietoa palvelualan maineindeksin myötä. Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kertoo toimittaja Marja Ala-Kokon haastattelussa eri alojen arvostuksesta. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lasse Mitronen avaa puolestaan sitä, mitä tehdä maineen kolhiinnuttua.

  • Isojen kaupunkien liikenteessä kulkee jo nyt kymmeniä sähköbusseja. Ne ovat hiljaisempia ja usein myös matkanteko on tasaisen pehmeää. Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä Espoossa tutkitaan parhaillaan muun muassa sähköbussien tekniikan toimivuutta, akkujen kestoa ja lataustarvetta, jotta voitaisiin ennakoida, miten joukkoliikenne toimii sähköistymisen myötä. 

    VTT:n tutkimushalliin parkkeerattua Helsingin Seudun Liikenteen sähköbussia esitteli tutkimustiimin päällikkö Mikko Pihlatie. Hänet tapasi Radio Suomen Päivässä Marja Ala-Kokko.

    Kuva: Timo-Pekka Heima / Yle

  • Miten suomalaiset Tjäreborgin asiakkaat pääsevät takaisin kotiin? Konkurssiin haettu brittiläinen Thomas Cook omistaa Tjäreborgin, joka on yksi Suomen suurimmista matkatoimistoista. Tjäreborgin järjestämillä matkoilla on tällä hetkellä yhtiön arvion mukaan 2 900 suomalaista. Tjäreborg on kertonut tänään, että Tjäreborg ei ole mennyt konkurssiin, mutta emoyhtiön konkurssilla on vaikutusta myös heidän toimintaansa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on jo alkanut selvitellä matkoilla olevien Tjäreborgin asiakkaiden paluukuljetuksia. Radio Suomen Päivässä Linda Vettanen ja Matti Ylönen kysyivät kuluttaja-asiamies Katri Väänäseltä, miten matkalla olevien ja matkan ostaneiden kannattaa toimia. Kuva: Anssi Leppänen / Yle

  • Google aikoo investoida Haminan datakeskukseen Suomessa aiemmin kerrottua enemmän. Pääministeri Antti Rinne kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa yhdessä Googlen toimitusjohtajan Sundar Pichainin kanssa.
    Haminan datakeskukseen tulee 600 miljoonan euron lisäinvestointi toukokuussa kerrotun, samansuuruisen investoinnin lisäksi. Google hankkii Suomesta myös lisää tuulivoimaa. Tulossa on kaksi tuulienergiaprojektia, joista tuleva sähkö kattaa Haminan laajenevan palvelinkeskuksen sähköntarvetta.
    Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö arvioi investointien vaikutuksia.
    Linda Vettanen ja Matti Ylönen haastattelevat.

  • Yhdysvaltain New Mexicossa, lähellä Roswellin kaupunkia putosi 5. heinäkuuta 1947 maahan oletettavasti ufo, tunnistamaton lentävä esine. Tämä on parhaiten dokumentoitu ufotapaus ja se on innoittanut ihmisiä ympäri maailman.

    Tänään Yhdysvalloissa jopa kaksi miljoonaa ihmistä aikoo rynniä huippusalaiselle sotilasalueelle Area 51:lle paljastamaan ufosalaisuudet, sillä moni uskoo, että Roswellin ufo siirrettiin tukikohtaan tutkittavaksi. Vitsistä alkanut rynnäkkö saattaa tosin kutistua teknobileiksi aavikolla.

    Ihmisten kiinnostus ufoja kohtaan on edelleen suurta. Maailmassa on tehty arviolta miljoona ufohavaintoja toisen maailmansodan jälkeen. Ufohavaintojen määrä on vain viime vuosina kasvanut. Niistä noin 70 %:lle löydetään aivan luonnollinen selitys: ne ovat esimerkiksi planeettoja, valoraketteja, lentokoneita, droneja ja satelliitteja.

    Mikä vuosikymmeniä ufoja tutkinutta kiinnostaa tällä hetkellä eniten? Yhdysvallat julkisti esimerkiksi vasta laivaston Hornetin kuvaaman videon. USA on jo aiemmin julkistanut vuosina 2017 ja 2018 vastaavia laivaston hävittäjien videoita tunnistamattomista lentävistä ilmiöistä. Maa on myös myöntänyt käyttäneensä ufotutkimukseen noin 22 miljoonaa dollaria vuosittain vuosina 2007-2012. Suomen ufotutkijoiden puheenjohtaja Heikki Kulju ei usko, että tutkimus olisi tähän vielä päättynyt.

    Heidi Laaksonen kysyy Kuljulta muun muassa sitä, miksi UFOn sijasta puhua UAP:sta eli Unidentified Aerial Phenomenasta, kuten Yhdysvaltain laivasto tekee?

    Kuva: AOP

  • Tuhannet kehitysvammaiset ihmiset työskentelevät Suomessa työn kaltaisissa olosuhteissa ilman palkkaa. Jotkut tekevät työtä vuosikausia niin sanottuna avotyötoimintana, josta korvaus päivältä on viidestä kahteentoista euroa. Kehitysvammaliitto ja Ihmisoikeusliitto ovat käynnistäneet Palkkaa työstä -kampanjan. Sen tarkoituksena on kehitysvammaisten ihmisten työtoimintaa koskevan lainsäädännön uusiminen, jotta kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksien loukkaaminen loppuu. Haastateltavana Radio Suomen päivässä olivat palkkatyöhön päässeet kokemusasiantuntijat Mia Pallonen ja Karoliina Olkkonen, vaikuttamistyön päällikkö Heli Markkula Ihmisoikeusliitosta ja asiantuntija Simo Klem Kehitysvammaliitosta. Toimittajana oli Marko Miettinen.

  • Ruotsalainen Greta Thunberg ryhtyi muiden koululaisten kanssa ilmastolakkoon reilu vuosi sitten. Näistä lakoista tuli kansainvälinen sensaatio ja liikehdintä levisi ympäri maailman.

    Ilmastoaktivistista on tullut ilmiö ja iso mielipidevaikuttaja. Miksi vasta 16-vuotias lukiolainen herättää ihastusta, mutta myös vihastusta. Mitä me itseasiassa vastustamme kun tölvimme Gretaa?

    Tätä pohtii Ippi Arjanteen haastattelussa ilmastoahdistukseen perehtynyt tutkijatohtori Panu Pihkala Helsingin yliopistosta. Taannoin Greta seilasi New Yorkiin puhumaan vaikutusvaltaisille tahoille ja television talk-show -ohjelmiin ilmastonmuutoksesta sekä sen torjumisesta. Mitä mieltä tutkija on tästä matkasta ja reaktioista siihen?

  • Suomessa on noin tuhat ruoka-apua jakavaa tahoa, mutta usein mediassa näkyvät vain kaksi leipäjonoa, vaikka ruoka-apu on paljon muutakin.
    Suomeen on perusteilla ruoka-apuliike, joka on ruoka-avun valtakunnallisten toimijoiden avoin verkosto. Verkoston tavoitteena on edistää yhteistyötä ruoka-avun kentällä ja toimia valtakunnallisena vaikuttajana. Mira Stenström kävi tutustumassa verkostoon.

  • Millainen on maailman kestävän kehityksen tila? Keskiviikkona 11.9. julkaistaan arvovaltaisen, kansainvälisen tutkijaryhmän raportti globaalin kestävän kehityksen tilasta ja siitä, miten tarvittaviin toimenpiteisiin päästään.

    Raportti liittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joihin on tarkoitus päästä vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kehityksen tavoiteohjelma tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelman kantava periaate on, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen.

    YK:n pääsihteeri nimitti kolme vuotta sitten 15 kansainvälisen, riippumattoman tutkijan ryhmän laatimaan arvion globaalin kehityksen tilasta ja ehdottamaan tarvittavat toimenpiteet niihin pääsemiseksi. Yksi näistä nimitetyistä tutkijoista on suomalainen, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Eeva Furman. Hän sanoo, että työskentely ryhmässä on lisännyt hänen toiveikkuuttaan siitä, että ongelmat ovat ratkaistavissa. Furmanin mukaan luonnon monimuotoisuudella voidaan hidastaa ilmastonmuutosta ja sillä voidaan turvata ruokatuotantoa. Kansainvälisten tutkijoiden ryhmä esittää keskiviikkona suosituksia mm. valtioille, yrityksille ja kansalaisjärjestöille. Toimittajana Linda Vettanen. Kuva: Joedson Alves / EPA

  • Eroavien vanhempien riitoja lasten huoltajuudesta ratkotaan aiempaa useammin käräjäoikeuksissa. Kun vanhemmat lähtevät syyttelylinjalle ratkaisun löytyminen voi kestää vuosikausia eri oikeusasteissa. Lasten etu ja oikeudet jäävät helposti syrjään. Mitä asialle pitäisi tehdä, ettei tuomarin pakeille asti tarvitsisi mennä, siitä keskustelemassa asiantuntija Johanna Vaitomaa Ensi- ja turvakotien liitosta ja asianajaja Marja Välilä Legal Lounge -asianajotoimistosta. Välilä on erikoistunut lapsioikeuteen ja hoitaa pääasiassa huoltoriitoja. Hän kertoo ensin, miten eroriidat hänen työssään näkyvät. Toimittajana on Marja Ala-Kokko.

  • Suomessa tuotettu ruoka on pääosin turvallista. Uhat tulevat muualta. Globaalissa maailmassa ihmiset ja elintarvikkeet liikkuvat yli rajojen. Ruokaviraston ylijohtaja Pia Mäkelä sanoo, että valvonta ja opastaminen teettävät töitä. Toimittajana Aki Laine.

  • Keliakia on autoimmuunisairaus, joka koskettaa Suomessa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Moni sairastaa keliakiaa kuitenkin tietämättään ja diagnoisoimattomia tapauksia on paljon. Sairauden ainoana hoitona on gluteeniton ruokavalio.
    Millä tolalla keliakian tutkimus ja tietämys on Suomessa, sitä selvittää kahvilan vitriinillä Mira Stenströmin kanssa lastenlääkäri ja keliakiatutkija Kalle Kurppa Tampereen yliopistosta.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä