Horisontti

Tuleeko seurakuntanuoresta uhanalainen laji?

  • 43 min
  • toistaiseksi

Seurakuntien leirikeskukset täyttyvät tänäkin kesänä tuhansista rippikoululaisista. Ripari on suosittu, mutta miten muuten seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt onnistuvat tavoittamaan nuoria? Mikä on sosiaalisen median merkitys yhteyden pitämisessä nuoriin?

Keskustelemassa ovat ev.lut kirkon nuorisopastori Emilia Turpeinen, Ortodoksikirkon kasvatustyöntekijä Jaso Pössi sekä Malmin Saalem -seurakunnan pastori Ville Rossi. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

Lähetykset

  • su 12.5.2019 12.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Pelko on luonnollinen selviytymistä tukeva tunne, ja pelkoreaktio voidaan todeta jo pian ihmisen syntymän jälkeen. Mutta missä määrin pelot ovat kulttuuriin ja aikaan sidottuja? Mitä ennen pelättiin ja mitä pelätään tänään?Entä voiko pelko yhteisenä tunteena muovata jopa yhteiskunnan sosiaalisia rakenteita? Aiheesta ovat keskustelemassa psykologian professori Anu-Katriina Pesonen, historiantutkija, dosentti Tuomas Tepora sekä pastori, dosentti Esko M. Laine.

    Lisäksi tietokirjailija, pappi ja dosentti Kari Kuula luotaa, mikä asema pelolla on ollut länsimaisen ihmisen jumalakuvassa ennen ja nyt.

    Horisontin toimittavat Ilona Turtola ja Anna Patronen.

  • Euroopassa kristinusko näivettyy, kun taas Aasiassa, eritoten Kiinassa se menestyy. Miten monimuotoista kristillisyys on Aasiassa? Miten aasialaiset tulkinnat kristinuskosta eroavat länsimaisista tulkinnoista? Mitä lännen kirkot voisivat oppia Aasian kristityiltä?

    Vieraina ovat piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen, pastori Marketta Antola Vuosaaren seurakunnasta ja Mekongin alueen aluepäällikkö Olli Pitkänen Suomen lähetysseurasta. Toimittajina ovat Samuli Suonpää ja Anna Patronen. Ohjelma on uusinta heinäkuulta 2018.

  • Venäjän presidentti Vladimir Putin esiintyy usein yhteiskuvassa Venäjän ortodoksisen kirkon johtajan kanssa. Kirkolla ja Kremlillä on läheiset välit.

    Horisontti selvittää, miten suhteet ovat muodostuneet niin tiiviiksi ja millaisia vaikutuksia sillä on sekä Venäjän ortodoksiseen kirkkoon että politiikkaan.

    Keskustelemassa on kolme Venäjän-tuntijaa: pitkän diplomaatin uran tehnyt entinen suurlähettiläs René Nyberg, tutkija, dosentti Elina Kahla Aleksanteri-instituutista ja kirkkososiologian yliopistonlehtori, dosentti Maija Penttilä Helsingin yliopistosta.

    Horisontti tapaa myös Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori Jouko Porkan, joka vastikään väitteli rippileirien isosista. Mikä isokseksi vetää, ja miten kirkko saisi pidettyä nuorista kiinni isosajan jälkeenkin? Lisäksi kuulemme ajatuksia Oulun yliopiston saamen kielen emerituslehtori Tuomas Maggalta uunituoreesta pohjoissaamen raamatunkäännöksestä. Horisontin toimittavat Ilona Turtola ja Anna Patronen.

  • Näin elokuussa varuskunnissa ympäri Suomea tuhannet varusmiehet vannovat sotilasvalan tai sotilasvakuutuksen alokasajan päätteeksi.

    Ylivoimainen enemmistö varusmiehistä vannoo sotilasvalan. Sotilasvala ja sotilasvakuutus ovat sanasta sanaan lähes samanlaiset. Ainoa ero on siinä, että sotilasvalassa vannotaan Jumalan nimeen, sotilasvakuutuksessa ei.

    Nyt on virinnyt keskustelu siitä, pitäisikö sotilasvalastakin poistaa viittaus Jumalaan. Tästä aiheesta puhutaan myös Horisontissa. Vieraina ovat dosentti Niko Huttunen, dosentti ja tutkija Ville Jalovaara sekä Sana-lehden päätoimittaja Heli Karhumäki. Horisontti kysyy myös, mitä asiasta ajattelee kenttäpiispa Pekka Särkiö sekä Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki. Ohjelman toimittavat Ilona Turtola ja Anna Patronen.

  • Opiskelijoiden jaksaminen nousi heinäkuussa puheenaiheeksi, kun Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL kyseenalaisti kannanotossaan sen, miksi opiskelijoilla ei ole oikeutta lomaan ja loma-ajan toimeentuloon.

    Opiskelijoiden syyslukukausi on käynnistymässä, ja Horisontti kysyy, miten opiskelijat jaksavat. Millainen tulevaisuus odottaa, jos jo opiskeluaikana väsyy ja ylikuormittuu? Aiheesta ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Riikka Hakala, Metropolia-ammattikorkeakoulun oppilaitospappi Tiina Kaaresvirta ja opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän Nyyti ry:n asiantuntija Marjo Siltanen. Lisäksi Haaga-Helian ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksesta Tuomas Salminen kertoo, miten Haaga-Heliassa panostetaan opiskelijoiden hyvinvointiin.

    Horisontti piipahtaa myös suositussa matkailukohteessa, tänä vuonna 50 vuotta täyttävässä Temppeliaukion kirkossa. Millaista työtä tekee kirkon turistipappi Piia Klemi? Horisontin toimittavat Ilona Turtola ja Kimmo Saares.

  • Kauppojen hyllyillä on metrikaupalla kasviproteiinituotteita, mutta silti suomalainen syö lihaa yhä enemmän. Siksi Horisonttikin pysähtyy lihatiskin äärelle, ja kysyy, miltä näyttää lihan syömisen tulevaisuus.

    Keskustelu lihan syömisestä menee usein helposti tunteisiin. Miksi näin? Keskustelemassa ovat Vegefirman toimitusjohtaja, Lihan loppu -tietokirjan kirjoittaja Suvi Auvinen, Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa ja elintarvikeratkaisujen tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä.

    Koulujen alkamisen kunniaksi Horisontti puhuu myös kouluruuasta. Miten se on vuosikymmenten saatossa muuttunut, ja mikä on lihan asema koululaisen lautasella? Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Meditaation ja mindfulnessin eli tietoisen läsnäolon harjoittaminen kasvattavat suosiotaan Suomessakin. Monet näistä henkisistä harjoituksista ovat lähtöisin hindulaisuudesta ja buddhalaisuudesta.

    Horisontissa keskustellaan siitä, sopivatko meditaatio ja mindfulness kristitylle. Löytyykö itämaisille harjoituksille tilaa kirkosta?

    Vieraina ovat uskontodialogin asiantuntija, teologian tohtori Elina Hellqvist, eläkkeellä oleva uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen ja piispainkokouksen pääsihteeri, dosentti Jyri Komulainen. Horisontti selvittää myös, millaista on kristillisiin arvoihin nojaava jooga. Sen saloihin johdattaa sairaalapastori, joogaohjaaja Heli Harjunpää.

    Toimittajina ovat Ilona Turtola ja Anna Patronen.

  • Herätyskristittyjen joukossa ja ns. vapaiden suuntien seurakunnissa ei sateenkaariväkeä juuri näy, mutta kaapeissa on ahdasta. Millaista on tulla kaapista ulos herätyskristillisessä yhteisössä? Miten seurakunnan käy, kun sen johtaja kertookin olevansa homo? Onko karismaattisen kristillisyyden ja seksuaalisen monimuotoisuuden yhteensovittaminen mahdollista? Aiheesta keskustelemassa kaksi entistä pastoria, Patrick Tiainen ja Elise Oittinen. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää. Ohjelma on uusinta maaliskuulta 2018.

  • Mormonien lähetyssaarnaajilla on tapana liikkua pareittain. Mormonismiin liitetään usein myös moniavioisuus ja yleisöltä suljetut temppelit. Mistä oikein on kyse?

    Myöhempien aikojen pyhien liikkeen perusti yhdysvaltalainen Joseph Smith vuonna 1830, ja kirkko pitää päämajaansa Utahin Salt Lake Cityssä. Kirkkoon kuuluu 16 miljoonaa jäsentä, joista puolet asuu Yhdysvalloissa. Suomeen sen ensimmäiset edustajat ehtivät jo 1870-luvulla. Horisontissa aiheesta keskustelemassa ovat filosofian tohtori, tietokirjailija Kim Östman sekä tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg Kirkon tutkimuskeskuksesta. Tapaamme myös Suomessa lähetystyötä tekeviä nuoria amerikkalaismormoneja.

    Toimittajina ovat Ilona Turtola ja Anna Patronen. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Millaisia ovat suomalaisten häätavat? Mistä hääperinteet tulevat? Keskustelemassa ovat Hääkirja "Siksi tahdot" -kirjan kirjoittaja Tiina-Emilia Kaunisto, Vantaan Hääyö-tapahtuman pappi Terhi Viljanen sekä kansanuskomusten tuntija, uskontotieteilijä Risto Pulkkinen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää. Ohjelma on uusinta kesäkuulta 2018.

  • Yhdysvallat tunnetaan kulttuurien sulatusuunina eli paikkana, jonne on aikoinaan lähdetty ja yhä edelleen lähdetään etsimään onnea. Horisontti kysyy, mikä eri puolilta maailmaa Yhdysvaltoihin päätyneitä ihmisiä liimaa yhteen?

    Entä millainen on monikulttuurisen maan uskonnollinen kenttä? Miten uskontojen moninaisuus näkyy arjessa? Yhdysvalloissa perustuslaki suojelee kaikkien uskontojen vapautta.

    Horisontissa ovat vieraina Helsingin Sanomien toimituspäällikkö ja edellinen Washingtonin kirjeenvaihtaja Laura Saarikoski sekä Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Markku Ruotsila. Horisontti tapaa myös professori Veli-Matti Kärkkäisen. Yli kaksikymmentä vuotta Yhdysvalloissa asunut Kärkkäinen on professorina Kaliforniassa Fullerin teologisessa seminaarissa. Hän arvioi muun muassa sitä, mitä haasteita kirkolla on maailmanlaajuisesti.

    Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ilona Turtola. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Suomen evankelis-luterilainen kirkko on viime viikkoina paininut kestoaiheensa kanssa: miten suhtautua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin? Keskustelu otti kierroksia sen jälkeen, kun kirkko ilmoittautui viralliseksi tukijaksi Suomen suurimpaan sateenkaariväen tapahtumaan, Helsinki Prideen.

    Vaikka kirkon mukaan osallistuminen Prideen ei ole kannanotto samaa sukupuolta olevien vihkimiseen, joutuu kirkko tätäkin kysymystä jälleen pohtimaan. Miksi osallistumisesta Prideen nousi kohu ja miksi kysymys samaa sukupuolta olevien vihkimisestä on kirkolle edelleen vaikea? Horisontissa vieraina ovat Helsingin piispa Teemu Laajasalo, Kirkon akateemisten toiminnanjohtaja Jussi Junni ja Helsingin yliopistolaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pappi Laura Mäntylä. Lisäksi ääneen pääsee kirkkoherra, kirkolliskokousedustaja Sammeli Juntunen.

    Lähetyksen lopussa Horisontti tapaa näyttelijä Tommi Korpelan, joka esittää pappia ensi kesänä ensi-iltaan tulevassa, rippileirille sijoittuvassa elokuvassa.

    Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

Klipit

  • Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan Suomeen tuli kaikkiaan 3024 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. On selvää, että ilman suomalaisia tukiverkkoja alaikäisillä on kaikkein suurin vaara jäädä yksin ja syrjäytyä.

    Helsingin diakonissalaitos käynnisti heti pakolaiskriisin kärjistyttyä kummitoiminnan, jossa alaikäisen on ollut mahdollista saada itselleen suomalainen kummiperhe ja siten turvallinen kiinnekohta tavalliseen elämään. Kaikkiaan noin sadalle alaikäiselle on järjestynyt kummiperhe ja nyt etsitään kummiperheitä vielä jo itsenäistyvillekin nuorille aikuisille.

    Helsinkiläisen Ulla Kärjen nelihenkinen perhe otti arkeensa Afganistanista tulleen Matin-pojan. Matin on saanut neljän vuoden oleskeluluvan, hän opiskelee peruskoulussa ja haaveilee aivan tavallisista asioista, kuten opiskelupaikasta ja työstä.

    Miten Ulla Kärjen perhe-elämä on muuttunut Matinin myötä? Mitä Kärki ajattelee tämänhetkisistä tapahtumista ja julkisesta keskustelusta liittyen maahanmuuttajiin ja seksuaalirikoksiin?

  • Vantaalainen graffitimaalari ja koululaisten iltapäiväkerho-ohjaaja Hende Nieminen on palkittu vastikään Suomen kristillisen rauhanliikkeen rauhanpalkinnolla. 44-vuotias Nieminen on työskennellyt vuosia oikeudenmukaisemman maailman puolesta maalipurkki kädessään. Hän on opettanut graffitimaalausta koululaisille sekä vetänyt Suomen ryhmää kolmivaiheisessa ihmisoikeuksia ja kansalaisaktivismia käsittelevässä Actlab-työpajakokonaisuudessa Armeniassa, Gerogiassa ja Norjassa.

    Suomen kristillinen rauhanliike on ekumeniaa ja uskontojenvälistä vuoropuhelua korostava, kirkkokuntiin sitoutumaton rauhanjärjestö. Palkinnon ovat aiemmin saaneet muun muassa presidentti Martti Ahtisaari, sovinnontyön asiantuntija Mahdi Abdile ja kansanedustaja Pekka Haavisto. Hende Niemisen tapaa Anna Patronen.

    Kuva: Pasi Salminen.

  • Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhuu suomalaisten erityissuhteesta Namibian kanssa. Maan itsenäisyyden kätilöksi tituleerattu Ahtisaari on puolisonsa kanssa Namibian kunniakansalainen.

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä