Radio Suomi Turku

Toni Wirtanen: ”Olli Lindholmille omistetussa jaksossa piti laulaa puupäätilassa - muuten paletti olisi revennyt heti"

  • 20 min
  • toistaiseksi

- Siinä on ohjelmoitava itsensä sormia napsauttamalla semmoiseen puupäätilaan. Koivuhalkona, autopilotilla vedetään sen minkä se sitten kestää.

Näin kuvaa Apulanta-laulaja Toni Wirtanen omaa suoritustaan Voice of Finland –ohjelman ensimmäisessä suorassa lähetyksessä kollega Olli Lindholmin kuoleman jälkeen. Sama tekniikka toimii kuulemma myös hautajaisissa, joissa laulamisesta hänellä on jo valitettavan paljon kokemusta.

Tähtivalmentaja Wirtanen avasi laulukilpailuohjelman laulamalla itse Yön Särkynyt Enkeli –kappaleen. Voice of Finlandin ensimmäinen suora semifinaali oli sen viikon Suomen katsotuin TV-ohjelma 1,1 miljoonalla katsojalla.

Toni Wirtanen avaa Kalle Talosen haastattelussa Olli Lindholmin merkitystä itselleen sekä Apulannalle. Hän kertoo myös miten ei olisi 90-luvun alussa Heinolassa hyväksynyt sellaista urakaarta itselleen tai bändilleen, minkä on sittemmin tullut luoneeksi.

Lopussa yritetään puhua saloa. Alussa puhutaan siitä miksi Toni ei halua kertoa ketä äänestää vaaleissa.

Lähetykset

  • to 11.4.2019 15.10 • Yle Areena

Klipit

  • TAPANI: - Koko lakkoasia on nykyiselle pullamössösukupolvelle ihan vieras!

    KALLE: - Mikä on pullamössösukupolvi?

    TAPANI: - No kaikki jotka on syntyneet myöhemmin kuin Remun eka soolosingle ilmestyi. Lakkoon mennään sen takia, että ihmiset ei enää elä sillä palkalla, mitä maksetaan.

    Kallen Kantapöytä alkaa tänään Tapani Kinnusen voimakkailla lakkotukipuheilla. Lakkoasioita setvitään turkulaisnäkökulmasta, aiheena Turun kaupungin 98-prosenttisesti omistaman Arkean ja JHL:n ja Jytyn välinen kiista työehtosopimuksen vaihtamisesta työnantajalle edullisempaan.

    Olisiko siitä kenties kannattanut neuvotella etukäteen työntekijäpuolen kanssa, vaikka laki ei velvoittaisikaan?

    Kalle Talosen ja Tapani Kinnusen lisäksi Kantapöydän kansalaisraadissa Roope Lipasti ja Satu Rasila.

  • Minkälainen valmentaja sun faija on? Minkälainen faija sun valmentaja on? TPS:n liiganousijajoukkueeseen liittynyt ammattijalkapalloilija Juhani Pikkarainen, 21, sai vastata seurasiirtoinfossa hieman erilaisiin kysymyksiin.

    Isää ja poikaa yhdistää heidän puheistaan päätellen jalkapallon lisäksi myös jonkinlainen jästipäisyys. TPS:n päävalmentaja Tommi Pikkarainen ennustaa konfliktejakin, mutta on tyytyväinen valmentaja-statuksen tuomaan auktoriteettiasemaan: ”Hierarkia on niin selvä, että tiedän kerrankin voittavani tässä”.

    Kalle Talonen jututtaa päävalmentaja Tommi Pikkaraista sekä Itävallan ja Kokkolan kautta TPS:ään palannutta poikaa Juhania isä-poika-asetelmasta valmennuksessa.

  • ”Miksi ihmeessä tätä nyt pitää juhlia? Ihan niin kuin Suomi olisi muka voittanut jonkun mestaruuden?"

    "Miten niin Suomi pääsi ekaa kertaa arvokisoihin? Suomihan pääsi NELJÄTTÄ kertaa EM-kisoihin (koska naiset ja nuoret päässeet aiemminkin)!”

    "Voisiko nyt jo lopettaa tämän älyttömän Huuhkaja-hehkutuksen!?"

    "Mutta jääkiekko…"

    Onkohan Suomi jotenkin erityislaatuinen mielensäpahoittajien maa siinä suhteessa, että joidenkin mielestä maanmiehet ja naiset eivät saisi juhlia esimerkiksi jalkapallomenestystä? Tai juhlivat ainakin väärin perustein tai väärällä tavalla?

    Kallen Kantapöydässä Huuhkaja-huuman jälkivaikutuksia pohtimassa Kalle Talosen kanssa kolme kantista, joilla kaikilla on hyvin erilainen suhde suomalaiseen jalkapalloon. Pete Poskiparta hurahti futikseen vuoden 1986 MM-karsinnoissa, Roope Lipasti ei ole penkkiurheilija, mutta seuraa asiaa kirjailijan mielenkiinnolla ja Sinikka Svärd pahoittaa mielensä, jos Juhannusaattona tuijotetaan potkupalloa.

  • Nykyään ihmiset katsovat maailmaa yhä enemmän kamerapuhelimen linssin läpi. Sosiaalisen median kuvasovellusten avulla yritetään luoda muille omasta elämästä kiiltokuvamainen tunnelma, vaikka todellisuudessa asia olisikin päinvastoin. Mediatutkijoiden mukaan sosiaalisen median ahkerat käyttäjät ovat pikemminkin onnettomampia, kuin ilman somea elävät. Dani Branthin seurasi lähipiiriinsä kuuluvan henkilön someriippuvuutta. Aiheesta syntyi pakina.

  • Puheet vinyylilevyjen kuolemasta ovat olleet vahvasti liioiteltuja ja ennenaikaisia jo vuosikymmeniä. CD:t ovat tilastojen mukaan jäämässä vinyylin taakse, kun mitataan kuluttajien levyihin laittamaa rahaa. Tosin ylipäätään fyysisten levyjen myynti on nykyään marginaalista, Suomessa lähes 90 prosenttia musiikin myynnistä tulee digitaalisista tuotteista.

    Levykaupoista onkin tulossa enemmän fiilistelypaikkoja, joissa vinyylihipsterit voivat hengata ja hiplata levyjä. Levykauppias voi hoitaa samalla tiskin takana tietokoneellaan nettimyyntiä ympäri maailmaa.

    Turkulainen pitkän linjan DJ Felix Manell uskoo vinyylin tulevaisuuteen. Hän on hankkinut liiketilan Turun keskustasta ja aikoo avata oman, käytettyihin rytmimusiikki-vinyyleihin keskittyvän levykaupan Round Soundin. Kalle Talonen vieraili uuden vinyyliyrittäjän kivijalkakaupassa.

  • Suomen heimosotia, Egyptin historiaa, matkakertomus Venäjältä, hukkuneiden pakolaisten kohtaloita, huipputuloisia suomalaisia, näkökulmia metsiin. Pelkästään Tieto-Finlandian ehdokkaiksi valikoituneissa kirjoissa maailmaa tarkastellaan erittäin monista näkökulmista.

    Miltä sitten tuntuu lukea lähemmäs 300 kotimaista tietokirjaa yhteen putkeen? Mahtaako tieto pidemmän päälle lisätä tuskaa vai helpottaa? Tähän vastaa Turun Sanomien kulttuuritoimituksen päällikkö Tuomo Karhu, joka on Tieto-Finlandia -raadin jäsenenä lukenut lähes kaikki vuoden aikana Suomessa ilmestyneet tietokirjat.

    Karhu piti tiivisti yhteyttä Tieto-Finlandia -raatilaisten whatsapp-ryhmässä päätoimittaja emerita Tarja Hurmeen sekä arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen kanssa ja sai sieltä vertaistukea vaativassa, mutta antoisassa luku-urakassa. Lukemiseen hän ei ehtinyt kyllästyä, vaan on nyt tyytyväinen luettuaan valtavasti aiheista, joista muuten ei olisi tullut luettua.

    Kalle Talonen jututtaa Tuomo Karhua.

  • Kauko Röyhkä, syntymänimeltään Jukka-Pekka Välimaa, asui lapsuudessa kahdestaan yksinhuoltajaäitinsä kanssa oululaisessa yksiössä. Koulukavereille ja ulkopuolisille uskoteltiin, että perhe ja sen rakennusmestari-isä asuvat kaksiossa. Tämän takia nuori Jukka-Pekka ei voinut viedä ketään kotiinsa ja oli pitkään yksinäinen.

    Hän näki isänsä sattumalta äitinsä kanssa kahvilassa ollessaan 11-vuotias. Äiti mainitsi asiasta vasta isän poistuttua eikä poika nähnyt isästään kuin selän.

    Teini-ikäisenä Jukka-Pekka kirjoitti äitinsä kehotuksesta isälleen kirjeen, jossa pyydettiin kohteliaasti taloudellista tukea äidin ja pojan rahapulaan. Isän vaimo vastasi kirjeeseen: ”Me emme avusta roskaväkeä”.

    Kauko Röyhkä kertoo Kalle Talosen haastattelussa suorsukaiseen tyyliinsä omasta isättömyydestään sekä omasta isyydestään

  • Omaishoidon intervallipaikat, sairaanhoitajien kotikäynnit, liikuntapaikkamaksut, pysäköintimaksut, bussiliput, isommat ryhmäkoot kouluissa ja yksiköt päiväkodeissa, vanhuksille etähoitoa tietokoneilla…

    Turun kaupungin konsultilta tilaama leikkauslista on pitkä. Erilaisilla leikkauksilla sekä maksujen korotuksilla ja lisäyksillä pitäisi sopeuttaa Turun taloutta 59 miljoonan euron edestä vuoteen 2023 mennessä.

    Listoja lukiessa on kaupunginvaltuutetuillakin tullut jo mieleen verojen korottaminen, keskusteluissa on puhuttu 19,5 prosentin kunnallisveron nostamisesta 19,75:een.

    Mitäpä sanovat kaupunkilaiset tästä? Kallen Kantapöydässä isänpäivän kunniaksi kolme talousamatööriä ja perheenisää puhumassa Turun kaupungin rahoista niin kuin kantapöydissä usein puhutaan: vaikeampaa on sanoa mistä voisi leikata kuin mistä ei saa missään nimessä leikata.

    Tapani Kinnunen, Mikko Kouki ja Kimi Kärki ovat Kalle Talosen Kantapöydässä.

  • Armollisuutta, optimismia ja auktoriteettia? Mitä kaikkea nykyisältä vaaditaan selviytyäkseen arjen ja elämän haasteista? Ja ehkä jopa nauttiakseen siitä?

    Läsnäolo, läheisyys ja rakkaus vilahtelevat puheissa kun isät Tapani Kinnunen, Mikko Kouki ja Kimi Kärki istuvat Kallen Kantapöytään. Kantapöydän isäspesiaalin isäntänä Kalle Talonen.

  • Turkulaisen Eeva Siivosen lihavuusleikkauksesta on tasan viikko. Mahalaukun ohitusleikkauksen ja ohutsuolen lyhentämisen jälkeen hän syö nyt desilitran kerrallaan. Ennen leikkausta omaa painoa piti pudottaa riittävästi, jotta leikkaukseen pääsee.

    Ruoan osalta laatu on korvannut määrän. Siivonen miettii tarkkaan, mitä haluaa syödä ja nauttii sen syömisestä. Esimerkiksi sokeria ei kuitenkaan tee mieli. Suklaapatukan maistamisen jälkeen vatsa oli kipeänä eikä suklaa ole sen jälkeen kiinnostanut.

    Eniten entinen himourheilija nauttii liikuntakyvyn takaisin saamisesta. Hän kävi viikko lihavuusleikkauksen jälkeen Kalle Talosen kanssa kävelyllä Aurajoen rannassa ja kertoi lopuksi nähneensä öisin unta siitä että juoksee.

    - Nyt tiedän, että se ei välttämättä olekaan mahdoton vaihtoehto.

  • Jos esimerkiksi Somerolla tapahtuu rikos tai joku epäilee rattijuopon ajelevan pitkin kylänraittia, kestää poliisilla keskimäärin 27 minuuttia päästä paikalle . Saattaa olla, että rikoksen tekijät ovat silloin jo aika pitkällä jossain muualla. Mikä on kohtuullinen aika, jossa poliisi pitää saada paikalle missäkin päin Suomea? Ja onko ikävä vanhan ajan Reinikaisia, jotka tuntivat kotikylän olosuhteet ja ihmiset?

    Somerolaisia Kantapöydässä edustamassa Kantapöydän ensikertalainen Juha Wiskari. Lisäksi mukana Anu Salminen Ruskolta ja Markku Jokisipilä Turusta. Kalle Talonen johtaa Kantapöydän puhetta.

  • Taina Lynne sai 50-vuotiaana kuulla pahasti levinneestä syövästä. Puoliso Antero Lynne asui melkein 2,5 kuukautta saattohoitoon erikoistuneessa Karinakodissa, kun toinen pikkuhiljaa kuihtui pois. Mitä ajatuksia jäähyväiset ovat herättäneet Antero Lynnessä ja Taina Lynnen kuoroystävässä Riitta Sorvolassa? Mitä on taistella kuolemaa vastaan ja lopulta menettää rakas ihminen? Pohdinnoista on syntynyt myös Turun Naislaulajien audiovisuaalinen konsertti Jäähyväiset kuolemalle, joka esitetään 2.11. Sibelius-museossa Turussa. 

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä