Metsäradio.

Sammaltunturin huipulla

  • 6 min
  • toistaiseksi

Tiesittekö, että suomalaistunturin huipulla tehdään maailmanluokan huippututkimusta? Muonion Sammaltunturin laella sijaitsee rakennus, josta sojottaa antenneja ja antureita joka ilmansuuntaan. Pieni hirsimökki, jonka paikalla muuten sijaitsi takavuosina Yleisradion virkistysmaja - on mittausasema, jossa ilmatieteen laitos tekee kasvihuonekaasututkimusta. Tutkimusten perusteella voidaan esimerkiksi päätellä, miten ilmastonmuutos etenee. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner pääsi Metsähallituksen puistomestarin Valtteri Hyökyn moottorikelkkakyydissä Sammaltunturiin. Hyöky on koulutukseltaan biologi, ja hän avustaa muiden töidensä ohella tutkijoita. Harvalla suomalaisella on näin huikea työmatka kuin Valtteri Hyökyllä.
Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Lähetykset

  • ke 24.4.2019 20.00 • Yle Areena

Jaksot

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Marko Miettinen

  • Saunassa on Akseli Gallen-Kallelan tunnettu maalaus. Siinä kokonainen perhekunta kylpee entisajan saunassa 1800-luvun lopussa. Valoa on vähän ja saunojia on lauteilla ja osin jo peseytymisvaiheessa. Tarkkaan katsottuna tuli loimuaa kiukaan alla ja tarjoilee hieman valoa muuten tummaan yleisvaikutelmaan. Yli sata vuotta sitten saunat olivat savusaunoja, jolloin kiukaan lämmitys on pitkäaikainen tapahtuma ennen varsinaista kylpemisvaihetta. Savu tuli saunaa lämmitettäessä sisälle ja tuuletukseen piti uhrata runsaasti aikaa, että häkää ei jäänyt hengitettäväksi asti. Taiteilijat ottavat välillä teoksiinsa oman vapauden ja ehkä tässä on tapahtunut juuri niin. Upeaa sauna-maalausta tietokoneen ruudulta tarkastelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontotoimittaja Juha Laaksonen kävi Porvoon Ilolassa risutaiteilija Tarja Heikkilän vieraana. Mitä koivurisuista voikaan syntyä? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Talvi tuli jäiden osalta Lappiin marraskuun lopulla. Pakkasta piisaa nyt ja luntakin on maisemassa. Jokien jäät ovat paikoin jäätyneet niin että vesien päälle pääsee luistelemaan. Mika Kuusimäki asuu Kemijoen varressa Rovaniemellä. Juha Mäntykenttä tutustui retkiluistelun saloihin. Kuva: Mika Kanerva

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Jaakko Ruola. Hän on kuvannut Saaristomerta ja sen maisemia jo yli kymmenen vuoden ajan, ja pitänyt aiheesta useita näytelyitä. Kuvaamisen taustalla on huoli meren tulevaisuudesta. Minna Pyykkö tapasi Jaakko Ruolan Utössä tuulisen kuvauspäivän iltana. Kuva: Jaakko Ruola

  • Jouluna Suomessa saunotaan melkein jokaisessa kodissa ja se takaa erinomaisen aloituksen pyhänvietolle. Vieläkö kesä tuoksuineen saadaan taiottua löylyjen mukana saunojille, sitä selviteltiin Metsäradiossa. Ainakin koivun tuoksu tulee hyvin esille saunavihdasta, joka on odottanut tätä hetkeä kuivattuna tai pakkasessa. Aiheesta saunan ylimmäisillä lauteilla Asikkalan Iso-Äiniöllä keskustelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Vuoden kääntyessä vääjäämättömästi kohti loppuaan on syytä ryhtyä suunnittelemaan tuoreen, alkavan vuoden käyntikohteita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki pitää aivan ykköspaikkana Rantasalmella sijaitsevaa ITE-taitelijia Esa Heiskasen uppopuista rakentamaa kokonaista kylää, jonka pystytys on suoranainen elämäntyö. Sen tekemiseen on kulunut aikaakin peräti neljäkymmentä vuotta. Hakoapaja sijaitsee Rantasalmen Porosalmella Heiskasen suvun mailla. Metsäisen alueen suojissa on syvä ja kirkasvetinen järvi, jonka rannat ovat erikoisen jyrkät. Vuosituhansien aikana on puuta kaatunut jättiläismäiset määrät järveen ja sieltä Esa on nostanut ne rakennustensa tarpeiksi vaivojaan säästämättä. Tästä materiaalista on syntynyt siis yli kolmenkymmen rakennuksen laajuinen kylä, joka on merkittävä nähtävyys Rantasalmella ja sinne me nyt siirrymme Ite-taiteilijan seuraan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Minkälaiset asiat lapsia kiinnostavat metsässä? Lapsuustutkija Riikka Hohti järjesti lapsille Helsingin Kivinokan vanhassa metsässä valokuvausretken, jonka ideana oli että lapset kuvaavat itse metsää ja alueen ympäristätaideteoksia. Kivinokan metsäretkellä olivat mm. Touko, Jalo, Tilda, Leona, Vilma ja Emmi. Minna Pyykkö kävi seuraamassa metsäretkeä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Oletko koskaan ihmetellyt, onko ontoissa puissa enää elämää? Kaupunkipuistojen ontot puut ovat jatkuvan tarkkailun alla, mutta luonnonmetsissä ne saavat seistä omassa rauhassaan. Ja elämäähän näistä sinnittelijöistä löytyy - ihan koko puun pituudelta. Etelä-Suomessa on ollut nyt loppuvuodesta melko lämpimiäkin päiviä, joten ontoissa puissa on käynyt vielä melkoinen kuhina. Hyönteisharrastaja Petri Ahlroth ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner menivät Espooseen Natura-alueeseen kuuluvalle Fiskarsinmäelle, jossa sijaitsee paikallisten hyvin tuntema valtavankokoinen ontto lehmus. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Klipit

  • Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Rannan kevääseen kuuluu hauen poikasen kasvattaminen. Kun kasvatteja on pari miljoonaa, aika kuluu pitkälti saappaat jalassa mäti- ja poikasastioita huoltaen. Pirjo Koskinen pääsi kurkistamaan kasvattamoon Vääksynjoelle Päijänteen vierelle.
    Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Majojen rakentaminen kuului aikoinaan joka pojan ja aika monen tytönkin arkeen vielä muutama vuosikymmen sitten. Majoja rakennettiin metsiin, kaupunkipuistoihin, talojen pihoille, saariin ja rannoille. Oma salainen paikka oli tärkeä, varsinkin juhannuksena. Juha Laaksonen ja Martin Öhman suuntaavat veneretkelle Utön itäpuolelle Kobbanin alueen kallioisille saarille. Öhmannilla oli kavereineen 1970-luvulla saaressa salaisia majoja. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Keskikesän juhla Juhannus on edessä muutaman päivän kuluttua. Juuri nyt kannattaa tehdä vihdat saunaan, jotta niiden tuoksu saadaan parhaiten talteen. Portaiden vieressä koivu antaa sävyjä ja kesän tunnelmaa parhaalla tavalla. Metsäradiossa syvennytään tarinoiden voimalla suomalaiseen koivuun, joka on metsien kaunis neito ja monien tarinoiden alkulähde. Minna Pyykkö tapasi kasvitieteilijä Sinikka Piipon Helsingissä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Saimaan sinisillä aalloilla liikkuvat mökkiläiset tai alueella retkeilevät veneilijät ovat saattaneet kuulla ulapalta tai kalliosten rantojen suunnalta raskasta hengitystä muistuttutavan äänen. Siinä kuuluu selvästi niin sisään- kuin uloshengityskin ja monesti äänen aiheuttaja on näköhavainnon puuttessa jäänyt selvittämättä. Tätä on jatkunut peräti 30 vuotta ja mysteeri on osin selvinnyt ainakin Puumalan suunnalla, missä näitä erikoisia havaintoja on tehty edelleen runsaasti. Raskaan hengitysäänen takana on Eeva-saimaannorppa, joka on aikoinaan saanut kalastusvälineestä ongelman kurkkuunsa. Toukokuun lopulla saimaannorpat nousevat rantakiville vaihtamaan karvaa ja silloin näköhavaintoja tästä uhanalaisesta lajista kertyy suuremmalla todennäköisyydellä. Oppaana retkellä oli Metsähallituksen aluevastaava Risto Eronen ja toimittajana Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäpalojen vaikutus luonnon kiertokulkuun on merkittävä ja monin osin hyödyllinen. Tutkijat Heikki Kotiranta ja Reijo Penttilä pohtivat metsäpalojen esiintymistä ja niiden merkitystä luonnolle, toimittajana oli Juha Laaksonen. Kuva: Minttu Heimovirta

  • Suomi ja Venäjä ovat käynnistäneet yhteisen Rivergo-hankeen Vuoksen kalakannan ja luonnon suojelemiseksi. Siinä yritetään palauttaa ainakin osa aikoinaan huomattavasta Vuoksen kalakannasta. Tarkoituksena on tutkia Vuoksen luontoa, mutta myös esimerkiksi kunnostaa kutupaikkoja molemmin puolin rajaa. Yhtenä tuloksena saattaa olla myös kalaportaiden rakentaminen sekä Suomen että Venäjän puoleisiin voimalaitoksiin. Tämä merkitsisi sitä, että Laatokan järvilohi pääsisi nousemaan Suomen puolelle saakka, ehkä jopa Saimaalle saakka. Toimittaja Kalle Schönberg tapasi Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen vesitalousasiantuntijan Pekka Vähänäkin Imatrankosken alapuolella Mellonlahdella.

  • Itämeren kampela on ensimmäinen kotoperäinen kalalaji, joka on löydetty Itämerestä. Parhaillaan eletään kampeloiden kutuaikaa. Pitkään on tiedetty, että niillä on kaksi erilaista tapaa kutea ja vastikään on käynyt ilmi, että kyseessä onkin kaksi eri lajia. Uusi laji on yleisempi Suomenlahdella, kun taas toisen lajin esiintyminen painottuu eteläiselle Itämerelle. Professori Juha Merilä kertoi Minna Pyykölle miten asia oikein selvisi. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Alkukesän yö soi satoina sävelinä Parikkalan Siikalahdella. Viitasammakot pulputtavat, kaulushaikarat puhkuvat, luhtakanat röhkivät, luhtahuitit vislaavat, pensassirkkalinnut sirisevät, sorsat rääpättävät, ruokokerttuset rätisevät, taivaanvuohet mäkättävät, satakielet soittavat kastanjettejaan. Pertti Koskimies on kuunnellut Siikalahden yötä viisikymmentä vuotta ja tuhansia tunteja. Monet soittajat ja solistit ovat huvenneet hänen nuoruutensa päivistä, mutta vieläkin Siikalahden yö on täynnä ääntä ja vimmaa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Aika harva tietänee mikä on Suomen vanhin eläin. Tänään se selviää, kun käydään metsän siimeksessä pienehköllä kainuulaisella purolla, jossa elää vielä hyvä raakkukanta. Juha Laaksosen oppaana luonnossa oli Metsähallituksen erikoissuunnittelija Pirkko Siikamäki.

  • Metsäradiossa lähdettiin kasviretkelle Mukkulan Ritamäen luonnonsuojelualueelle Lahteen. Juha Laaksonen ja professori Heikki Setälä puhuivat kieloista ja metsäkurjenpolvista. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Rengastusten avulla on saatu paljon uutta tietoa monien lintujen, myös viirupöllöjen elämästä. Niiden poikaset alkavat olla nyt rengastusiässä. Yleensä rengastajat löytävät pesinnät pöllönpöntöistä, mutta Lammilla sattui erikoinen tapaus, sillä viirupöllö pesi koivun koloon aivan pihapiirissä. Pirjo Koskinen pääsi näkemään, millaisen luonnon kolon viirupöllöemo oli kelpuuttanut jälkikasvulleen. Rengastushommissa olivat Harri ja Joona Koskinen. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Metsien marjasato, mustikat puolukat vadelmat, ovat riippuvaisia kimalaisten pölytyksestä. Maailmalla puhutaan pölyttäjäkadosta, mutta meillä Suomessa ei ole käsitystä siitä miten esim. meidän kimalaisemme voivat. Tänä kesänä käynnistetään vapaaehtoisten harrastajien voimin kimalaisselvitys. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Hankkeen koordinaattori Suomen ympäristökeskuksen tutkija Janne Heliölä kertoi tästä aiheesta enemmän. Toimittajana on Minna Pyykkö. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä