Puheen Aamu

Perjantain lähetys

  • 3 h 0 min
  • ei kuunneltavissa

Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Juhani Kenttämaan ja Kati Lahtisen seurassa.
Tämä aamu on Puheen aamun pyöräilyaamu.

Twitter: #puheenaamu

Lähetykset

  • pe 10.5.2019 6.59 • Yle Puhe

Jaksot

  • Herää kesäaamuun Yle Puheen seurassa.
    Studiossa Juha Valvio ja Alina Kulo.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Herää kesäaamuun Yle Puheen seurassa.
    Studiossa Juha Valvio ja Alina Kulo.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Herää kesäaamuun Yle Puheen seurassa.
    Studiossa Juha Valvio ja Alina Kulo.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Herää uuteen päivään Linda Vettasen, Juhani Kenttämaan ja Kati Lahtisen seurassa.

    WhatsApp: 040 163 8586

  • Noin viikon uutiset -tv-ohjelmasta tuttu Jukka Lindström on asunut 10 kuukautta Belgiassa ja tuo nyt Suomeen Välikysymys-stand up -shownsa, jossa hän kertoo vitsejä suomalaisesta yhteiskunnasta ja pohtii, ovatko poliitikot sittenkin koomikoita hauskempia.

    - Politiikka näyttää etäämmältä koomisemmalta. Esimerkiksi irtisanomislaissa mua huvitti se, että suomalaiset meni ihan hajalle siitä, että lapsille piti tehdä eväät kouluun - Belgissa eväät tehdään joka aamu, eikä kukaan rikas yrittäjä tule tarjoaamaan pastaa.

    Jukka Lindström kävi kertomassa kuulumisensa Puheen Aamussa. Jere Pehkonen ja Linda Vettanen haastattelevat.

  • Nuoremman konstaapelin ja jalkapallomaalivahti Heidi Foxellin elämä muuttui lopullisesti nuoren miehen ammuskeltua kiväärillä liikehuoneiston katolta Hyvinkäällä. Tuore kirja "Luodinkestävä" on Heidi Foxellin tarina epätodennäköisestä selviytymisestä, rankasta toipumisesta ja ihmissuhteiden vaikeudesta.

    Heidi Foxell oli Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Jere Pehkosen vieraana kertomassa, kuinka selvitä päivästä toiseen, kun kaikki mikä on ollut itsestään selvää, otetaan pois.

  • Arkisessa työssä mietimme rajoitteita, jotka estävät tekemästä asioita. Ketterässä työkulttuurissa tehdään pieniä kokeiluja ja keskitytään asiakkaalle hyvän tekemiseen. Ketterään työkulttuuriin voi tarttua kiinni miettimällä yhdessä, mitä kokeilemme tällä viikolla. Viikon lopulla käydään läpi, mitä odotimme, mitä tapahtui ja mitä opimme.

    Ylen Ketterän kiihdyttämön päällikkö Mirette Kangas on johtava ketterän yrityskulttuurin ja johtamisen asiantuntija ja muutoksentekijä Suomessa. Kankaan kokemuksen mukaan suurin este uudenlaiseen tekemiseen siirtymisessä on pelko: Uskallanko tehdä uudella lailla? Onko mulla lupa tehdä näin? Voidaanko päätöksentekoa ja johtamistapaa muuttaa?

    Mirette Kangas oli Puheen Aamussa Linda Vettasen ja Juhani Kenttämaan haastateltavana.

  • Alle kouluikäinen lapsi tulee pahoinpidellyksi todennäköisemmin kotonaan kuin päiväkodissa tai pihalla. Pahoinpitelijä on usein oma äiti. Parikymppinen Henkka halusi nostaa kokemansa väkivallan julkisuuteen, jotta kukaan muu ei joutuisi ajattelemaan olevansa ainoa äitinsä pahoinpitelemä lapsi.

    Pääkaupungin turvakoti ry:n vastaavan sosiaalityöntekijän Minna Remes-Sieväsen mukaan äidin käyttämä väkivalta on tyypillisesti rankaisuväkivaltaa kuten tukistamista lapsen kurissa pitämiseksi. Toinen äideille tyypillinen tapa on mitätöidä ja vähätellä lasta. Niin henkinen kuin fyysinen väkivalta on lapselle aina haitallista, vaikka lapsi saataisiin sillä hetkellä tottelemaan.

    Toimittajina Linda Vettanen ja Juhani Kenttämaa.

  • Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Ann Selin kävi syksyllä 2017 viimeistä kertaa neuvottelupöytään nykyisessä tehtävässään. Yleisradion kuvausryhmä pääsi seuraamaan Selinin valmistautumista neuvotteluihin kulissien takana. Talvi oli pitkä ja raastava 57-vuotiaalle Selinille, sillä hän oli hädin tuskin toipunut syöpähoidoista, kun neuvottelukierros pyörähti käyntiin.

    Väsynyt Selin yrittää pitää itsensä kasassa, kun kolmen suurimman ammattiryhmän sopimusneuvottelut junnaavat paikallaan. Periksi antaminen ei kuulu hänen luonteeseensa. Selin aikoo viedä neuvottelut päätökseen, viimeisen kerran, sillä kesäkuussa 2019 hän luopuu PAMin puheenjohtajuudesta.

    - Selinin kiehtovuus löytyy hänen särmikkyydestä. Hän ei varmasti ole se helpoin ihminen elää ja työskennellä, mutta hän puhuu suoraan ja vilpittömästi, jota arvostan suuresti. Keskinäinen kemiamme toimi hyvin, toteaa Dokumenttiprojekti: Viimeinen taistelu ohjannut ja käsikirjoittanut Simo Sipola.

    Yli 15 vuotta PAMia johtanut Selin puhuu dokumenttielokuvassa suunsa puhtaaksi työmarkkinoiden ja yhteiskunnan ilmapiiristä. Hän ei säästä maan hallitusta, työnantajia eikä omiaan, ammattiyhdistysliikettä. Poikkeuksellisen avoimessa ja suorapuheisessa elokuvassa pääsee ääneen myös Selinin lähipiiri.

    Simo Sipola oli Puheen Aamussa Jere Pehkosen ja Linda Vettasen vieraana.

  • Liikenneturvan vuonna 2015 julkaistussa kyselytutkimuksessa vastaajista kuusi kymmenestä myönsi ärsyyntyneensä liikenteessä. Useimmiten mielenkuohut haihtuvat nopeasti, jos niihin ei jää vellomaan. Mutta toisinaan niin kutsuttu liikenneraivo roihahtaa.

    Liikenneturvan selvitysten perusteella liikenneraivo ilmenee tavallisesti tööttäilynä, keskisormen heristämisenä, perässä roikkumisena ja kiilailuna.

    Tahallinen vahingonteko on Suomessa hyvin harvinainen ilmiö. Sitä vastoin melko yleistä on esimerkiksi "näpäyttäminen" täpärällä ohittamisella.

    Miten tunteita tulisi hallita auton ratissa? Puheen Aamussa aiheesta oli puhumassa liikennepsykologi Mika Hatakka.

    Jere Pehkonen ja Juhani Kenttämaa haastattelevat.

  • Viimeiset pari vuotta laulaja-lauluntekijä Iisa Pajula on käynyt läpi eroprosessiaan pitkäaikaisesta kumppanistaan Mikko Pykäristä. Samassa myllerryksessä Iisa loi uudelleen oman nahkansa ja työsti levyn, joka kantaa nimeä Päivii, öitä.

    - Rakkaus ja luopuminen ovat pyörineet tuotannossani aina pääteemoina, mutta nyt ne avautuivat itselleni koko raadollisessa kauneudessaan isommin kuin koskaan ennen, perustuksia myöden, toteaa Iisa.

    Iisa oli Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Jere Pehkosen vieraana kertomassa, millä tavoin tekemisen tavat ja maailmankatsomus muuttuivat henkilökohtaisen kriisin aikana ja miten se kuuluu uudella albumilla.

  • Esseisti Antti Nylénin tuorein teos Häviö on säälimätön kuvaus suomalaisen taiteilijan elämästä. Se on kulttuuripoliittinen puheenvuoro ja kannanilmaus, vetoomus taiteen, kirjallisuuden, sivistyksen ja vapaan älyn puolesta. Se kertoo sen, kuinka vaikeaa jopa menestyvän kirjailijan on pärjätä tässä maassa.

    Miten taiteilijoiden taloudellinen ahdinko voitaisiin ratkaista? Onko taiteilijuus tai kirjailijuus ylipäänsä "ammatti"?

    Nylén oli Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Jere Pehkosen vieraana.

Klipit

  • Sketseistään ja some-famestaan tunnetut Seksikäs-Suklaa ja Dosdela hyppäsivät metallimaailman syövereihin, seuranaan Harto ja Lieminen KMA:sta ja Lighthouse Projectista tutut Lauri Ehrlund ja Samuli Peurala. He ovat yhdessä rap metal -yhtye Lähiöbotox.

    Erikoinen ja yllättäväkin kokoonpano ei tee huumoria vaan musiikkia, jonka lyriikoissa otetaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin kuten maahanmuuttoon, syrjäytymiseen, päihteisiin jne.

    Meillä kaikilla on enemmän tai vähemmän lähiötausta, joten veljeys on tämän bändin sitkos, toteaa Lieminen.
    Raskaampi musiikki on omalla tavallaan terapeuttista. Jos mulla on huono päivä, bänditreenien jälkeen mulla on parempi fiilis, koska pääsen purkamaan sitä ärsytystä mikkiin, kertoo Dosdela.

    Lieminen ja Dosdela olivat Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon vieraina.

    #puheenaamu

  • Emma Kantanen on Aalto-yliopistosta valmistunut taiteen maisteri ja peligraafikko, jonka vapaa-ajan täyttävät kuvataide, sarjakuvat ja kirjoittaminen. Hän kokee itsensä ennen kaikkea tarinankertojaksi.

    Kantanen oli mukana luomassa Angry Birds -hahmoja. Rovion jälkeen Kantanen lähti vuodeksi Kiinaan työskentelemään pelialalle. Hänen esikoisromaaninsa Nimi jolla kutsutaan öisin tutustuttaa pekingiläiseen työ- ja yöelämään. Se on rohkea ja hurja tutkimusmatka vieraaseen kulttuuriin ja uusiin ihmissuhteisiin.

    Emma Kantanen oli Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon vieraana kertomassa, miten kiinalaiset työolosuhteet, kulttuuri ja kielimuuri yllättivät.

    #puheenaamu

    Kuva: Marek Sabogal

  • Lauri Ahtinen tuli isäksi nuorena, 22-vuotiaana. Isänä hän omaksui sirkushevosen roolin ja oli viihdytysautomaatti itselleen, lapsilleen ja puolisolleen. Se oli vastapainoa pikkukaupungin miehenä olemisen tavalle, joka ei tuntunut omalta. Ahtiselle viihdyttävän sirkushevosen muotti on menneiden miessukupolvien laiminlyöntien paikkaamista. Yhä edelleen tarinat murahtelevista lehtiin uppoavista ja poissa olevista isistä ovat vahvoja. Ahtinen halusi edustaa jotain muuta.
    Mutta viihdytysautomaattikin väsyy ja riskinä on, että viihdyttämisestä tulee uusi normaali, oletus. Sitten iskee arki.

    Ahtisen sarjakuvaromaani “Eropäiväkirja” käsittelee vanhemmuutta ja isyyttä ennen eroa ja eron jälkeen. Kirja voisi olla myös ero- ja uudelleenrakastumispäiväkirja, sillä se kertoo myös rakastumisesta eron jälkeen. Se kertoo myös pienistä elokuvallisista kohtauksista elämässä, esimerkiksi siitä kun kyykkyviinihyllyltä haetaan pirskahtelevaa, toiveikasta ja lopuksi lupaavaa viiniä. Ja itsesäälistä, jolloin ihminen kokee itsensä pieneksi ja avuttomaksi.

    Puheen Aamussa vieraana Lauri Ahtinen, toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.
    #puheenaamu

  • Perttu Häkkinen oli sukupolvensa omaperäisimpiä kulttuurivaikuttajia.

    - Perttu näki kauneutta siellä, missä muut näkivät rumuutta, luonnehtii viime syksynä kuollutta Häkkistä hänen työkaverinsa Panu Hietaneva, joka on yksi Perttu Häkkisen perintöä kunnioittavan säätiön perustajista.

    Säätiö tukee sitä marginaalia, jossa Häkkinen oli kotonaan. Idea säätiöstä ja rahat sen perustamiseen tulivat jääkiekkoilija Topi Jaakolalta. Häneen vaikutuksen oli tehnyt Perttu Häkkisen ajattelu, joka ei arvottanut ihmisiä, vaan suhtautui kaikkiin tasavertaisesti ja kunnioittavasti.

    Säätiö haluaa löytää ne, joita perinteinen säätiötoiminta ei tavoita. Avustukset eivät perustu hakemuksiin, vaan säätiö nostaa esille tekijöitä, Häkkisen hengessä. Moni marginaalissa ei edes usko olevansa apurahan arvoinen.

    - Kutsu kertoa kaikesta kummasta koskee kaikkia, kyse on koko Suomen hankkeesta, sanoo yksi säätiön perustajista, toimittaja Heidi Laaksonen.

    Puheen Aamussa vieraana Heidi Laaksonen ja Panu Hietaneva, toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.

    #puheenaamu

  • Kaikkien ei tarvitse olla tekoälykoodareita, mutta tekoälyn kehittämistä ei saa jättää vain nörttien tehtäväksi. Tarvitaan näkökulmia siitä, mihin tekoälyä tarvitaan, mitä me sillä teemme ja miten tekoäly muuttaa ihmistä. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Teemu Roos ei usko robottien kapinaan, mutta hän uskoo, että tekoälyllä voidaan vaikuttaa ajatteluumme. Cambridge Analytica ja vaalivaikuttaminen ovat tästä esimerkkinä.

    Roos vetää Helsingin yliopiston ja Reaktorin maksutonta verkkokurssia Elements of AI, Tekoälyn perusteet. Kurssin tavoite on tehdä tekoälystä ymmärrettävää kaikille. Vuoden aikana kurssille rekisteröityneitä on 170 000, heistä puolet ulkomailta. Alkuajan tavoite saada prosentti suomalaisista tutustumaan tekoälyyn täyttyi, uusi tavoite on prosentti maapallon väestöstä, siis 70 miljoonaa. Tekoäly on demokratiateko, se kuuluu kaikille, sanoo Roos.

    Puheen Aamun vieraana tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Teemu Roos, toimittajina Kati Lahtinen, Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.
    #puheenaamu

  • Ilmoittautuneita on 37, heistä 18 on lähtöviivalla ja vain viisi selviää maaliin. Tapio Lehtisen 322 päivää kestänyt kisa Golden Globe Race purjehduskisassa oli taistelua itseä, sääoloja ja barnakkeleja vastaan. Maaliin hän saapui viimeisenä, kolme kuukautta voittajaa myöhemmin, mutta juuri sopivasti äidin syntymäpäivänä, tyttären ylioppilasjuhliin ja todistamaan jääkiekon MM-kultaa.

    Kulta on Lehtisen mukaan hieno näyttö siitä, mitä tiimityöllä saadaan aikaan. Myös yksinpurjehdus on joukkuelaji. Suomalaiset radioamatöörit antoivat maailman merille tarkkoja säätietoja ja ohjeita teknisten ongelmien ratkaisemiseen. Työkalut siihen olivat vähäiset, sillä kisan säännöt ovat tiukat: Golden Globe Race käydään 50 vuoden takaisilla säännöillä. Esimerkiksi navigoinnissa ei saa käyttää digitaali- tai satelliittitekniikkaa.

    Merelle Lehtisen vie yksi asia: purjehtiminen. Eteläinen jäämeri, sen tuulet, sen loputon avaruus, se maisema, jossa ei näy mitään ja joka on samanlainen kuin se oli miljoona vuotta sitten, ovat syy lähteä. Merelle vie sen jylhä karu yksinäisyys.

    Puheen Aamussa vieraana yksinpurjehtija Tapio Lehtinen, toimittajina Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa.
    #puheenaamu

    Kuva: http://tapiolehtinensailing.fi

  • Musiikki ei saa olla kilpailu, jossa kerätään pokaaleita tai kopioidaan hittipotentiaalia. Muusikon vastuu on luoda uutta, olla jatkumo kulttuuriperinnölle. Sääntöjä ei ole, epäonnistua saa. Näin sanovat Saimaan Matti Mikkola ja Pyhimys eli Mikko Kuoppala.

    Suomalaisen räpin esikuvat sijoitetaan usein ulkomaille, mutta kulma on liian kapea. Jo Kalevala rytmitti sanoja.

    Tärkeää on oletusten rikkominen: musiikki voi olla tällaistakin, räpin voi yhdistää muuhunkin kuin tutulle pohjalle.

    - Oma verse tulee jättää musiikin historiaan.

    Saimaan ja Pyhimyksen odottamaton yhteistyö tuotti yhden tämän kevään odotetuimmista levyistä. Artisteja tuntemattomille Mikkola kuvaa lopputulosta yhdistelmäksi, jossa Tšaikovski, Beatles ja Sinatra tekevät musiikkia ja taitava kynäniekka riimittelee päälle.

    Mutta ennen puhetta musiikin tekemisestä puhetta juoksemisesta ja hammasterveyden vaikutuksesta ihmisen hyvinvoinnille.

    Puheen Aamussa vieraana Matti Mikkola ja Mikko Kuoppala, toimittajina Juhani Kenttämaa ja Alina Kulo.

    #puheenaamu

    Kuva: Warner Music Live

  • Suomessa tehtiin toissa vuonna 6,8 miljoonaa kotimaan vapaa-ajan matkaa ja lisäksi miljoonia matkoja mökille tai sukulaisten luo. Kotimaan matkailu onkin pienessä kasvussa, eniten kasvua on alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä. Yksi syy on keskustelu ilmastonmuutoksesta. Samalla tämä ikäryhmä on vapaa vanhoista kotimaan matkailun mielikuvista. He voivat ja saavat löytää omanlaisensa Suomen. Kaksikielinen kulttuurimatkaopas Egenland on omalta osaltaan nostanut näitä helmiä ja osoittanut, että pienessä paikassa voi tehdä isoja asioita.

    Egenlandin toimittaja Hannamari Hoikkala ottaa uuden paikkakunnan haltuun käymällä uimassa. Suosikkipaikka - ainakin toistaiseksi - löytyy Suomussalmelta. Nicke Aldén puolestaan juoksee. Virallista lenkkipolkua ei tarvita, kadut riittävät. Jyväskylän ylä- ja alamäet tekevät kaupungista Suomen San Franciscon.

    Kotimaan matkailusta puhumassa Egenlandin Hannamari Hoikkala ja Nicke Aldén, Puheen Aamussa toimittajina Linda Vettanen ja Alina Kulo.
    #puheenaamu

  • Puhdas luonto on perinteisesti ollut suomalaisen matkailun vetovoimatekijä, mutta nyt matkailussa halutaan hyödyntää myös Suomen menestys onnellisuustutkimuksissa, sanoo Business Finlandin matkailusta vastaava Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen.

    Rent a Finn hyödyntää maailmalla suosittua live like a local -trendiä. Tavalliset suomalaiset kertovat vieraiden kautta elämästään ja siitä, mistä he ammentavat onnellisuutensa.

    Yli 6000 halukkaan joukosta on valittu kahdeksan matkailijaryhmää, jotka pääsevät kokemaan suomalaista elämänmenoa valittujen oppaidensa kanssa. Jo itse kampanja on onnistunut. Virkkusen mukaan se on huomattu 190 maassa, näkyvyyden arvo lasketaan kymmenissä miljardeissa euroissa.

    Yksi onnellisuusoppaista on Esko. Siviilityökseen hän johtaa Rovaniemen kaupunkia.

    Puheen Aamussa haastattelussa Paavo Virkkunen ja Esko Lotvonen, toimittajina Linda Vettanen ja Alina Kulo.
    #puheenaamu

  • Alastomia, toisiaan halailevia miehiä suihkulähteessä, jopa eri puolilla maailmaa. Maailmanmestaruus on juhlittu, mutta fanikulttuuri elää, vain kohteet vaihtuvat.

    Kun Suomi voittaa, me voitamme ja me haluamme juhlia kaltaistemme kanssa. Fanitus on tapa rakentaa omaa identiteettiä, sanoo Juho Nenonen, ammattikoripalloilija, joka itsekin on saanut osansa fanituksesta. Nenonen miettii työkseen, miten urheilijoiden tarinoista saadaan oppia laajemminkin.

    Fanikulttuurin syntymisen Nenonen ajoittaa urheilun ammattimaistumiseen ja sen taas yhteen teollistumisen ja kaupungistumisen kanssa. Britanniassa fanikulttuuri-identiteetti on rakentunut seurajoukkueiden ympärille, Suomessa maajoukkueisiin. Mutta vielä on tehtävää. Edes Suomen ykköslajina pidetyn jääkiekon menestys ei ole satanut seurajoukkueiden laariin. Nenosen mukaan seurojen pitäisikin pystyä viestimään faneilleen yhteyden tunnetta voittojen välilläkin. Fanit tulee osallistaa, he haluavat olla merkityksellisiä joukkueelle.

    Puheen Aamussa vieraana Juho Nenonen, toimittajina Linda Vettanen, Alina Kulo ja Kati Lahtinen.
    #puheenaamu

  • Suomen Leijonat voittivat maailmanmestaruuden lyömällä Kanadan maalein 3-1. Suomalaiset täyttivät Suomen torit - Helsingin kauppatorilla juhlijoita oli pelin jälkeen 10 000.

    Miten Leijonia juhlittiin Bratislavassa, entä mikä teki altavastaaja joukkueesta maailmanmestarin? Näihin kysymyksiin saatiin vastaukset tuoreeltaan Puheen Aamussa kun Linda Vettanen sai puhelimen päähän Yle Urheilun toimittajan Jussi Paasin.

  • "Television tiiliskivet" -sarjassa J.P. Pulkkienen esittelee 2000-luvun tv:n laatusarjoja. Tiiliskivipaketti tarkoittaa puhetta tv-sarjoista Yle Radio 1:ssä ja Yle Areeanssa sekä tv-sarjoja Yle Teemalla.

    Sarjana "Television tiiliskivet" alkoi vuonna 2009. Tv:n tarjonta oli laadukasta, sisältö selkeästi uudenlaista ja sarjoissa oli imua. Pulkkinen arveli kahdentoista jakson riittävän kattamaan tämän uuden, hyvän tarjonnan. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin alkava tiiliskivikausi on kaikkiaan kuudes. Kymmenessä vuodessa tv on kasvattanut myös katsojien odotuksia.

    Tämän kauden paketista Puheen aamussa Handmaid's Tale, Patrick Melrose ja Päivä, jona kukat kukkivat. Suurista sarjoista puhutaan myös Game of Thronesista - spoilerivaroitus!
    Puheen Aamussa vieraana JP Pulkkinen.
    #puheenaamu

    Television tiiliskivet Yle Areenassa.
    https://areena.yle.fi/1-1255910

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä