Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen

Miksi poliitikon raskaus kuuluu kaikille?

  • 57 min
  • toistaiseksi

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ei hakenut Keskustan puheenjohtajaksi, alkoi kiihkeä keskustelu siitä, estikö Saarikon raskaus pestin hakemisen. Puhumme Saarikon kanssa siitä, ovatko poliitikkonaisen valinnat koskaan henkilökohtaisia. Entä onko eduskunta muuttunut poikien kuppilasta tasa-arvoisemmaksi työpaikaksi?

Ihmisoikeuksiin keskittynyt, palkittu toimittaja Jeanette Björkvist on käynyt läpi Suomessa annettuja raiskaustuomioita ja niiden sattumanvaraisuutta. Miten yleiset asenteet vaikuttavat siihen, mitä raiskauksen uhrilta yhä odotetaan rikoksen selvittelyssä?

Julkisessa keskustelussa syytellään nyt uhriutumisesta puolin ja toisin. Onko termistä tullut kätevä vähättelyn väline vai voiko feministikin rakastua omiin kahleisiinsa?
Pohdimme myös sitä, miten ajat muuttuvat populaarikulttuurissa: pesunkestävä poikien sarja Game of Thrones kosiskelee viimeisellä kaudellaan viimein myös naiskatsojia.

Lähetykset

  • ke 15.5.2019 13.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • Liisa Jaakonsaari jätti tänä keväänä 40-vuotisen parlamenttityön. Poliittiselta uraltaan hän katuu vain niitä hetkiä, kun oli liian kiltti. Mitä mieltä Jaakonsaari on nyt eduskuntaan nousseiden nuorten naisten saamasa kohtelusta? Entä mikä on hänen mielestään ihmiskunnan kenties tärkein poliittinen päätös?

    Myös Naisasiatoimiston Kaartamo ja Tapanainen ovat kyllästyneet kuuliaisuuteen ja kiltin tytön painolastiin. Hyvin käyttäytyvät naiset tekevät harvoin historiaa.

    Rakastettu Feministi se kaiken tietää -sarjamme alkaa: tällä kertaa etsimme ratkaisua siihen ristiriitaiseen tunnemyrskyyn, jota feministi tuntee päiväkodin portilla.

  • Mamma rimpuilee -bloggaaja Laura Satamolla on kaksi lasta, joita hän pyrkii kasvattamaan sukupuolisensitiivisesti. Miten helppoa on kasvattaa lapsia sellaisiksi kuin he ovat, jos heidät ohjelmoidaan jo synnytyssairaalassa olemaan herkkiä, pinkkejä tyttöjä tai reippaita, sinisiä poikia?

    Pohdimme, mistä kertoo kulttuuriimme pesiytynyt puhetapa menestyksestä pelkästään ihmisen omana ansiona. Miten oppisimme näkemään omat etuoikeutemme?

    Mietimme myös, onko muoti muuttunut mukavammaksi ja mitä se kertoo naisen asemasta nyt.

    Ja koska vuorossa on Naisasiatoimiston kevään viimeinen jakso, katselemme taaksepäin ja kertaamme, mitä kaikkea olemme oppineet meitä sivistäneiltä vierailtamme.

  • Onko feminismi Venäjällä kirosana? Miten ortodoksikirkon ja hallinnon tiivistyneet suhteet näkyvät venäläisnaisen elämässä? Tästä keskustelemme Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistövirkamiehen Anna Laineen kanssa.

    Suomen johtava sukupuolen ja politiikan asiantuntija, professori Johanna Kantola kertoo, mitä pitäisi ajatella eurovaalituloksesta. Mihin suuntaan Euroopan Unioni keikahtaa tasa-arvon edistämisessä, nyt kun oikeistopopulistien eurojytky jäi pötkyksi?

    Entä miksi niin moni feministi suhtautuu ennakkoluuloisesti ja moralisoivasti seksin myymiseen ja ostamiseen. Mitä vapaaehtoisesta seksityöstä pitäisi ajatella?

  • Vieraamme Eva Tawasoli kertoo, millaista on joutua kunniaväkivallan kohteeksi ja yhteisöstään eristetyksi. Miksi kunniaväkivaltaa ei tuomita Suomessa laajemmin ja siihen puututa tehokkaammin?

    Lisäksi puhumme siitä, miten vakavasti yksinäisyys kuormittaa ihmistä, sekä fyysisesti että henkisesti. Apulaisprofessori Niina Junttila kertoo, miksi nuorten poikien ja miesten yksinäisyys on myös riski yhteiskunnalle.

    Pohdimme myös viiimeaikaista aborttikeskustelua ja sitä, miksi naisten oikeudesta omaa kehoonsa on syytä olla huolissaan myös Suomessa. Lopuksi tarjoamme kuulijoillemme suven kunniaksi feministin kevätjuhlapuheen. Leikkaa talteen!

  • Yhä useampi nainen uupuu työelämässä. Sarjakuvataitelija ja -opettaja Johanna Rojola kertoo, miltä tuntuu, kun ei enää jaksa tehdä unelmiensa työtä. Millainen identiteettikriisi burn outista seuraa? Miten meidän pitäisi muuttaa työelämää, ettei se sairastuttaisi meitä?
    Kirjailija Tiina Piilola on tutkinut Kalevalan naisia. Ovatko kansalliseepoksemme naiset vahvoja vai uhreja? Mitä me voimme oppia Ainolta tai Louhelta?
    Puhumme myös siitä, miksi naisen tissit eivät kuulu naiselle, vaan kaikille muille, jotka niitä katsovat.
    Entä onko pakko ryhtyä metsästämään omia salakiharoitaan, vaikka ei huvita?

  • Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ei hakenut Keskustan puheenjohtajaksi, alkoi kiihkeä keskustelu siitä, estikö Saarikon raskaus pestin hakemisen. Puhumme Saarikon kanssa siitä, ovatko poliitikkonaisen valinnat koskaan henkilökohtaisia. Entä onko eduskunta muuttunut poikien kuppilasta tasa-arvoisemmaksi työpaikaksi?

    Ihmisoikeuksiin keskittynyt, palkittu toimittaja Jeanette Björkvist on käynyt läpi Suomessa annettuja raiskaustuomioita ja niiden sattumanvaraisuutta. Miten yleiset asenteet vaikuttavat siihen, mitä raiskauksen uhrilta yhä odotetaan rikoksen selvittelyssä?

    Julkisessa keskustelussa syytellään nyt uhriutumisesta puolin ja toisin. Onko termistä tullut kätevä vähättelyn väline vai voiko feministikin rakastua omiin kahleisiinsa?
    Pohdimme myös sitä, miten ajat muuttuvat populaarikulttuurissa: pesunkestävä poikien sarja Game of Thrones kosiskelee viimeisellä kaudellaan viimein myös naiskatsojia.

  • Kaksi vuotta sitten muusikko Astrid Swan sai tietää, että hänen rintasyöpänsä on uusiutunut. Swanin kanssa puhumme siitä, pitääkö naisen sairastua parantumattomasti, jotta hän uskaltaa ottaa tilaa ja pitää kiinni oikeuksistaan. Miten naisen kivun vähättely näkyi Swanin sairastuessa?

    Toinen vieras, transnainen ja drag-artisti Mira Eskelinen kertoo, miltä Suomen takapajuinen translaki tuntuu ihmisestä, jota se henkilökohtaisesti koskee. Miksi sukupuolenkorjauksen haluavalta ihminen kysellään kuutamoillan kauneudesta?

    Translain lisäksi ilmastonmuutoksen torjuminen on nykyfeminismin akuutein ongelma. Miksi ympäristönsuojelua pidetään pehmeänä arvona ja miksi naisten kulutuskäyttäytyminen joutuu niin tarkkaan syyniin?

    Aluksi puhumme myös siitä, kuinka kovaa hommaa on lastenkirjojen ja -sarjojen jatkuva tulkkaus tasa-arvon kielelle.

  • Millaista on olla isä 2010-luvulla? Porvoolainen Aleksi Mehtonen jäi kotiin heti esikoisensa synnyttyä, kun puoliso jatkoi opintojaan. Murenevatko äiti- ja isämyytit, kun lapsen ensisijainen kiintymyssuhde muodistuukin isään?

    Häpeän harmaa laahus seuraa patriarkaatissa naista, vaikka mitä tekisi. Psykoanalyytikko ja kirjailija Elina Reenkola kertoo, millaisissa elämäntilanteissa nainen on altis häpeälle. Voiko häpeää karistaa?

    Kesän alla vakioaihe koirankakan lisäksi on naisten kranttuus. Miksi syntyvyyden laskua selitetään vieläkin koulutettujen kaupunkilaisnaisten nirsoudella, vaikka perstuntuma kertoo ihan muuta?

  • Veera Ikosen esikoinen eli vain yhdeksän päivää. Miten kestämättömästä surusta selviää? Millaisia tunteita sureva käy läpi ja miten muut surevaan suhtautuvat? Voiko menetyksestä löytää mitään merkitystä?

    Uuden miesjärjestön Miehet ry:n puheenjohtaja Janne Salakka perustelee, miksi mieheyden rooli kaipaa muutosta ja miten miehet voivat olla edistämässä tasa-arvoisempaa maailmaa.
    Parisuhteen eteen pitää tehdä työtä. Aika usein se heterosuhteessa kaatuu naispuolisen henkilön loputtomaan koti- ja metatyölistaan. Onko ihan pakko, me kysymme?

  • Seksiblogin ja -podcastin vetäjä Kaisa Merelä kertoo, pitääkö milleniaalien seksielämästä olla huolissaan vai pikemmin ottaa opiksi. Onko x-sukupolven naisilla lupa haluta, toimia ja tehdä aloitteita – enemmän kuin y-sukupolven naisilla.
    Psykologi Titta Sopanen terapoi meitä äiti- ja anoppisuhteissa. Onko naisten ylisukupolviset, hankalat ihmissuhteet vain patriarkaatin hajota ja hallitse -vehkeilyä?
    Miksi tuomitsemme myös niin hanakasti pikkutyttöjen ystävyyssuhteet? Ovatko ne kieroilua vai voisimme me oppia niistä jotain?

  • Kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen on tutkinut perheiden kouluvalintoja. Hän kertoo, mitä on Suomeen hiipinyt koulushoppailu ja millaisia hienovaraisia strategioita vanhemmat käyttävät saadakseen lapsensa haluamaansa kouluun.
    Peligraafikko ja esikoiskirjailija Emma Kantanen kertoo, miksi modernilla teknologia-alalla jylläävät vanhakantaiset ja naisvihamieliset asenteet.
    Mutta miksi ihmeessä feministi haluaa mennä nykypäivänä naimisiin? Siitä väittelevät jaksossa rouva Kaartamo ja neiti Tapanainen.

  • Lapsiasiavaltuutettuna aloittava, lastensuojelutyötä tehnyt Elina Pekkarinen kertoo, miten köyhyys vaikuttaa lapseen. Mitä voimme tehdä, ettei eriarvoistuminen Suomessa kasva?
    Vaalit lähestyvät, vaan vaalirauhasta ei ole tietoakaan. Musiikinopettaja, tutkija ja Bluestockin-bloggaaja Minja Koskela kertoo, miten sukupuolittunutta ehdokkaisiin kohdistuva häirintä on.
    Etsimme myös vastausta siihen, ovatko suomalaiset lapsivihamielinen kansa. Mitä tekemistä 1920-lukulaisilla imetyssuosituksilla on sen kanssa, että olemme tuntemattomille niin epäkohteliaita pällejä?

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä