Politiikkaradio

Eurovaalit 2019 - vaalitentissä Jussi Halla-aho (ps.)

  • 29 min
  • toistaiseksi

Perussuomalaiset suunnittelevat hyppäävänsä EU-vaalien jälkeen Euroopan parlamentissa perusteilla olevaan uuteen kansallismielisten ryhmään. Miten yhteistyö italialaisten ja ranskalaisten kansallismielisten kanssa edistäisi Suomen intressejä? Minkälaista EU-politiikkaa Suomen pitää ajaa?

Toimittajina ovat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

Lähetykset

  • ke 15.5.2019 12.30 • Yle Puhe

Jaksot

  • Työväenpuolueen romahdus. Konservatiivien murskavoitto. Iso-Britanninan parlamenttivaaleissa oli kyse oli vain ja ainoastaan yhdestä asiasta: Let’s get brexit done! Vaalitulos antaa konservatiivipääministeri Boris Johnsonille vapaat kädet viedä konservatiivien brexit-visio maaliin.

    Sen sijaan työväenpuolueen vaalitappio on armoton. Labour hävisi kaikkialla: Englannissa, Walesissa, Skotlannissa, Pohjois-Irlannissa!

    Onko Iso-Britannian poliittinen kartta siirtynyt oikealle? Onko brexit konservatiivipolitiikan lopputulos?

    Mikä merkitys brittilehdistön poliittisilla kannanotoilla oli vaalituloksen kannalta?

    Minkälainen tulee olemaan EU:n ja Iso-Britannian tuleva suhde, kun huomioidaan konservatiivien brexit-tavoitteet ja -vaalilupaukset?

    Johtaako vaalitulos Skotlannin ja Pohjois-Irlannin irtautumiseen Yhdistyneestä Kuningaskunnasta?

    Iso-Britannian parlamenttivaalien tulosta analysoivat Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Noin 100 000 ihmistä oli lakossa 3 päivää. Miksi tähän tilanteeseen päädyttiin?

    Haastateltavana Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

    Lähes kaikilla vientiteollisuuden työpaikoilla palataan töihin tänään kolmen päivän lakon jälkeen. Aalto kertoo, että näin suuri lakko on hyvin poikkeuksellinen, ja siihen lähdettiin, koska palkoista ei olla päästy yhteisymmärrykseen.

    Helle korostaa, että lakot maksavat Suomen vienille "satoja miljoonia euroja" ja näin suuret lakot vaikuttavat jopa Suomen bruttokansantuotteeseen.

    Miksi sitten tilanteesta ei olla päästy sopuun? Koska on oikea aika korottaa palkkoja?

    Asiasta neuvotellaan jälleen maanantaina valtakunnansovittelijan Vuokko Piekkalan johdolla.

    Aalto ja Helle kommentoivat myös Antti Rinteen puheita työmarkkinoista.

    Helle korostaa, että poliitikkojen pitäisi pysyä työmarkkinoista erossa. Aalto on samoilla linjoilla, mutta toivoo, että asiasta olisi puhuttu voimakkaammin jo neljä vuotta sitten.

    "Olisin toivonut että tuo kanta tähän politikkojen puuttumiseen (työmarkkina-asioihin) olisi sanottu yhtä tarmokkaasti, että nyt ei työnantajapuoli pidä siitä, että Sipilä puuttuu tänne työmarkkinapuolelle vaan pitää vain huolta siitä valtakunnan politiikasta ja jättää nämä työmarkkina-asiat", Aalto toteaa.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Mitä tapahtuu Britannian vaaleissa huomenna?

    Politiikkaradiossa vieraina Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettinen.

    Mielipidemittausten mukaan istuvan pääministerin Boris Johnsonin johtama konservatiivipuolue olisi saamassa noin 30 paikan enemmistön parlamentin alahuoneeseen. Kuitenkin työveänpuolueen johtaja Jeremy Corbyn yrittää toistaa vuoden 2017 vaalien jättiyllätyksen.

    Miettisen mukaan suuri rooli on Pohjois-Englannin teollisuuspaikkakunnilla, joissa on perinteisesti kannatettu työväenpuoluetta, ja vastustettu entisen pääministerin Margaret Thatcherin politiikkaa, kannatetaan kuitenkin brexitiä laajasti.

    Jokela kertoo, että myös konservatiivipuolueessa on suuria ristiriitoja, mikä hankaloittaa tilannetta entisestään. Kuitenkin Boris Johnson on onnistunut jonkin verran suoristamaan konservatiivien rivejä.

    Corbyn on luvannut uuden kansanäänestyksen brexitistä, jos hänestä tulee pääministeri. Jos taas Johnson jatkaa pääministerinä, pidetään brexitin toteutumista yhä todennäköisempänä. Kuvio ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen. Jokela ja Miettinen pohtivat Politiikkaradiossa erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja Britannian tulevaisuuden kannalta.

    Britannian vaaleissa on muitakin tärkeitä teemoja kuin brexit, muutn muassa terveydenhuolto, valtionyhtiöiden yksityistäminen ja ilmastonmuutos.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Antti Rinteen hallitus jättää eronpyyntönsä. Lähes samalla kellonlyömällä valtaan astuu Sanna Marinin punamultahallitus. Mikä muuttuu? Rauhoittuvatko hallituksen sisäiset valtakiistat ja linjariidat pääministeri Antti Rinteen eron myötä?

    Oliko Rinteen erottaminen oire hallituksen sisällä alusta lähtien jyllänneistä valtataisteluista? "Mä toivon että se ei ollut sitä", sanoo Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson Politiikkaradiossa. Anderssonin mukaan poliittinen näkemysero hallituksen sisällä ei voi olla riittävä peruste pääministerin erottamiselle, koska hallituksen sisällä on toimintatapoja ristiriitojen ratkaisemiseksi.

    Jatkaako Sanna Marinin hallitus työmarkkinapolitiikassa tai työllisyystoimien valmistelussa samaa linjaa kuin Antti Rinteen hallitus?

    Voidaanko sosiaaliturvaa leikata työllisyyspolitiikan takia? Pitääkö hallituksella olla kyky tehdä ratkaisuja ohi työmarkkinajärjestöjen?

    Vastaamassa on Vasemmistoliiton puheenjohtaja sekä valtaan astuvan Sanna Marinin hallituksen opetusministeri Li Andersson.

    Politiikkaradion Tapio Pajunen haastattelee.

  • Uuden hallituksen rakentaminen on pääministeri Antti Rinteen (sd.) eron jälkeen käynnissä. SDP:n puoluevaltuusto päätti täpärässä äänestyksessä ehdottaa pääministeriksi Sanna Marinia. Marinista Suomi on saamassa historiansa nuorimman pääministerin. Eduskunta äänestänee uudesta pääministeristä tiistaina 10.12.

    Mikä muuttuu kun pääministeri Antti Rinne vaihtuu Sanna Mariniin? Saako Suomi nyt sanavalmiin pääministerin? Muuttuuko poliittinen linja, jos hallitusohjelma ei muutu?

    Syntyykö Sanna Marinista (sd.) ja valtiovarainministeriksi esitettävästä Katri Kulmunista (kesk.) uuden punamullan voimakaksikko?

    Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat uuden hallituksen muodostamista ja Sanna Marinin (sd.) nousua uudeksi pääministeriksi.

  • Antti Rinteen (sd.) lento pääministerinä kesti 180 päivää ja risat. Ajolähtötilanne Rinteen ympärillä tiivistyi alle viikossa eduskunnan kyselytunnilla annetun Posti-lausunnon jälkeen. Jo viikonloppuna hallituspuolueet istuivat kriisikokouksessa käyden tuntien keskustelun siitä, voiko hallitus jatkaa Posti-kohun jälkimainingeissa.

    Antti Rinteen eron avainsana on luottamus. Siihen kiteytyy kaikki. Miksi luottamusta joko on tai ei ole?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Pääministeri Antti Rinne (sd.) jätti eronpyyntönsä eilen. Hallitus jatkaa toimitusministeristönä. Mitä nyt tapahtuu?

    Pääministeri Antti Rinteen (sd.) eron aiheuttamasta tilanteesta on keskustelemassa eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.).

    Rinteen eroa on monesti verrattu pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk.) eroon vuonna 2003, jolloin Vanhanen nousi pääministeriksi. Mitä eroa näillä tilanteilla on?

    Mitä tarkoittaa pääministerin luottamus ja millaisissa tilanteissa sitä ei ole? Mikä vei Rinteen luottamuksen keskustan silmissä?

    "Osa luottamusta on myös se, että puoluejohto, eduskuntaryhmien johdot on keskenään käyneet näitä aiheita läpi ja suoraan sanoen niiden keskustelujen, jos niitä joskus kuvataan, ne tulee sitten varmaan muistelmissa esille", Vanhanen sanoi.

    Julkisuudessa on esitetty epäilyjä, että Rinteen luottamuspulan takana on hänen taustansa ammattiyhdistysliikkeessä.

    Nyt Antti Rinne lähtee johtamaan hallitustunnusteluja. Miten uuden hallituksen muodostamisen prosessi etenee?

    Toimittajana on Linda Pelkonen.

  • Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat pääministeri Antti Rinteen (sd.) eroa ja Rinteen hallituksen kaatumista.

  • Rinteen hallitus kävi myöhään sunnuntai-iltana keskustelua siitä, miten hallitus voi jatkaa Posti-kohun jälkimainingeissa. Toistaiseksi Antti Rinne (sd.) jatkaa pääministerinä. Valtioneuvosto on tiedottanut asiasta vain niukasti. Tiedotteen mukaan hallitus valmistautuu vastaamaan välikysymykseen tiistaina.

    Hallituksen sisällä ratkaisijan asemassa näyttää olevan keskusta, joka on vaatinut Rinteeltä lisäselvitystä Posti-kohun yksityiskohdista. Keskustan eduskuntaryhmä käsittelee hallitusyhteistyön jatkoa ylimääräisessä ryhmäkokouksessaan.

    Miten poliittinen ajolähtötilanne Posti-kohun ympärillä jatkuu? Minkälainen on Antti Rinteen hallituksen asema? Horjuuko hallitus opposition vaatiessa pääministerin eroa?

    Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat hallituskriisiksi äitynyttä Posti-kohua.

  • Euroopan parlamentti hyväksyi saksalaisen Ursula von der Leyenin komission: 461 parlamentaarikkoa äänesti puolesta, 157 äänesti vastaan, 89 äänesti tyhjää.

    Suomalaisista europarlamentaarikoista kokoomuksen, keskustan, demarien ja RKP:n mepit äänestivät komission puolesta, mutta vihreät äänestivät tyhjää.

    Sen sijaan vasemmiston Silvia Modig äänesti komissiota vastaan samoin kuin perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Teuvo Hakkarainen myöhästyi äänestyksestä.

    Minkälaisen komission Euroopan parlamentti hyväksyi?

    Onko Ursula von der Leyenin komission asema heikko vai vahva?

    Kasvattaako komissio EU:n globaalia roolia, vai keskittyykö Ursula von der Leyen Euroopan sisäisten ristiriitojen ratkaisuun?

    Onko komission lupaama ”green deal”, vihreä sopimus, kunnianhimoton vai kunnianhimoinen?

    Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri (s&d), Elsi Katainen (re) ja Silvia Modig (gue/ngl).

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on luvannut koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautuksen. Onko tämä lupaus toteutumassa?

    Politiikkaradiossa haastateltavana tiede ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.).

    Suomi esiintyi heikossa valossa tänä syksynä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n julkistamassa koulutusraportissa. Korkeakoulutettujen osuus Suomen väestöstä on vain 41 prosenttia, mikä on alle OECD-maiden keskitason.

    Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan 50 prosenttia nuorista aikuisista olisi korkeakoulutettu vuoteen 2030 mennessä.

    Kosonen myöntää, että tämän hallituksen tavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin 5000 uutta korkeakoulupaikkaa, mikä ei hänen mukaansa ole mahdollista. Kosonen kertoi marraskuun alussa Opettaja-lehdessä tavoittelevansa korkeakoulutukseen 5000 aloituspaikan lisäämistä.

    Nyt Kosonen kertoo, että tutkintotavoitteista neuvotellaan, ja lopputulos on tiedossa alkuvuodesta. Hän uskoo, että tutkintotavoitteiden määrää pystytään nostamaan.

    "Jos mietitään sitä 2030 mennessä tavoiteltavaa 50 prosenttia nuorista olisi korkeakoulutettuja, tason pitäisi nousta 5000 yhteensä, mutta siihen me emme pysty, koska siinä kohtaa tulee resurssit vastaan enkä tahdo olla tekemässä sellaista politiikkaa, jossa pakotetaan korkeakouluja nostamaan tutkintotavoitteita, vaikka heillä ei olisi siihen resursseja", Kosonen sanoo.

    Koulutustavoitteet ovat kiinni siitä saavutetaanko hallituksen tavoittelema 75 prosentin työllisyystavoite. Jos työllisyystavoite ylittyy, koulutukseen voi Kososen mukaan olla luvassa lisää panostuksia.

    Kososen puolue keskusta leikkasi Juha Sipilän hallituksessa koulutuksesta laskentatavasta riippuen 690-900 miljoonaa euroa. Nyt Antti Rinteen hallitus on palauttamassa korkeakouluille 140 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjetissa valtiolta on tulossa yliopistoille lisää 40 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa euroa.

    Miten tällä yhtälöllä saavutetaan tieteen kunnianpalautus?

    Entä mistä johtuu keskustan heikko kannatus, ja mikä on keskustan suunta?

    Kosonen kertoo lähetyksessä kantansa paljon keskustelua herättäneeseen koulujen joulujuhlan järjestämiseen kirkossa, minkä apulaisoikeusasiamies tyrmäsi vedoten muun muassa uskonnonvapauteen. Kososen mielestä koulun juhlissa voi kuitenkin esittää virsiä ja evankeliumnäytöksiä, koska ne ovat osa Suomen kulttuuria.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Mielenosoitusten ja protestien keskellä elävässä Hongkongissa käytiin aluevaalit. Vaaleissa demokratialiike sai tsunamin kaltaisen voiton: 347 paikkaa 452 valtuustopaikasta meni demokratialiikkeen ehdokkaille. 18 aluevaltuustosta 17 on nyt demokratialiikkeen hallinnassa. Aiemmin kaikki valtuustot olivat Peking-mielisten hallinnassa.

    Minkälainen viesti Hongkongin aluevaaleista lähti manner-Kiinaan ja Pekingin tukemalle Hongkongin hallinnolle?

    Mitä aluevaalien tulos merkitsee Hongkongin protestien kannalta? Onko Pekingillä enemmän vai vähemmän syitä liennyttää tai kärjistää tilannetta?

    Mitä Hongkongin demokratialeiri todella tavoittelee? Kuinka suuri osa Hongkongin väestöstä kannattaa alueen täydellistä itsenäistymistä Pekingistä?

    Hongkongin poliittista tilannetta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

Klipit

  • Rauhoittuvatko hallituksen sisäiset valtakiistat ja linjariidat pääministerin vaihtumisen myötä? Oliko Antti Rinteen erottaminen oire hallituksen sisällä alusta lähtien jyllänneistä valtataisteluista, jotka liittyivät esimerkiksi hallituksen linjaan työmarkkinapolitiikassa tai työllisyystoimien valmistelussa. Politiikkaradiossa kysymykseen vastaa Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja Sanna Marinin hallituksen opetusministeri Li Andersson. Toimittajana Tapio Pajunen.

  • Sanna Marin (sd.) on astuessaan Suomen pääministeriksi maailman nuorin pääministeri. Kovassa nosteessa oleva Marin keräsi kevään vaaleissa yli 19 000 ääntä. Millainen on Sanna Marinin poliittinen linja ja miten se eroaa edeltäjänsä Antti Rinteen (sd.) linjasta?

    Politiikkaradion Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat Marinin nousua uudeksi pääministeriksi.

  • Pääministeri Antti Rinne (sd.) jätti eronpyynnön tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Samalla päättyi Rinteen hallituksen taival. Kuinka EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoivat tietoja Rinteen erosta?

    Rinteen ero liittyy posti-kohun aiheuttamaan epäluottamukseen. Missä määrin poliittisesti ylilyövät työmarkkinakysymykset selittävät syntynyttä hallituskriisiä?

    Onko Suomi muuttunut vaikeasti hallittavaksi maaksi?

    Hallituskriisistä ja pääministeri Antti Rinteen erosta ja sen taustoista keskustelevat EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Keskustelu on äänitetty ennen Rinteen eron virallista vahvistusta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • EU on päättänyt maksaa Turkille kahdeksan miljardia euroa, jotta se ei päästä maassaan olevia kolmea miljoonaa Syyrian pakolaista Eurooppaan. Onko tämä hyvä sopimus vai suostumista kiristykseen?

    Turkin poliittista tilannetta 1980-luvulta lähtien seurannut kirjailija, toimittaja Tom Kankkonen kertoo Politiikkaradiossa, miten EU pärjää Turkin kanssa. Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Jessikka Aro kertoo, kuinka liettualainen diplomaatti Renatas Jushka joutui usean lokakampanjan kohteeksi. Vuonna 2009 hänen valehdeltiin yrittäneen viedä tammia Afganistaniin ja vuonna 2013 hänen puheluitaan kuunneltiin ja julkaistiin YouTubessa vääristeltyinä. Lopulta vuonna 2014 Liettuan turvallisuusministeriön raportissa nimettiin tekijä Jushkan lokakampanjalle: Venäjän tiedustelupalvelut.

    Haastateltavana Putinin trollit -kirjan kirjoittaja Jessikka Aro. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Kuva: Ritchie B. Tongo / EPA

  • Politiikkaradiossa pohdittiin, mikä brittien poliittisessa historiassa ja kansallisessa identiteetissä selittää brexitin. Haastateltavana Blairista brexitiin -kirjan tekijä, Iso-Britannian politiikan tutkija Markus Kantola Turun yliopistosta.. Toimittajana Tapio Pajunen.
    Kuva: Manuel Lorenzo / AOP

  • Iso-Britannian parlamentin alahuoneen brexit-istunnoista on tullut monen suomalaisen viihdettä. Onhan kielenkäyttö ja puhekulttuuri brittiparlamentissa hyvinkin kiinnostavaa verrattuna esimerkiksi kotoisen eduskunnan täysistuntoihin.

    Syyllistytäänkö brittiparlamentissa vihapuheeseen, kun poliittinen keskustelu on niin kiihkeää? Vai muistetaanko alahuoneessa ihmisyys, vaikka poliittisesti vastapuolia oltaisiinkin?

    Politiikkaradion Puheet päreiksi -ohjelmassa Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksi.

  • EU ja Britannia ovat päässeet sopuun Britannian EU-eron yksityiskohdista. Pohjois-Irlanti säilyy nimellisesti osana Yhdistyneiden kuningaskuntien tullialuetta. Pohjois-Irlannille jää oikeus päättää itse järjestelyn jatkosta. Sopimus vaatii vielä Britannian parlamentin hyväksyntää lauantaina. Oppositio vastustaa sitä, kuten myös hallituksen tukipuolue DUP.

    Politiikkaradiossa päästiin tuoreeltaan analysoimaan brexitin uusia käänteitä. Tapio Pajusen kanssa analysoimassa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa tutkimuksen keskuksesta.

  • Kansantaloustieteen professori Matti Tuomala kritisoi ehdotuksia työttömyysturvan porrastamisesta. Hän kertoo Politiikkaradiossa, että Valtiovarainministeriön ekonomistit ovat "tulkinneet tutkimuskirjallisuutta valikoivasti". Tuomalan mukaan uusi tutkimus osoittaa, että valtiovarainministeriön virkamiesten ehdottama työttömyysturvan porrastus ei ole hyvä malli.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Syyria siirtää joukkojaan pohjoiseen vastatakseen Turkin hyökkäykseen kurdialueelle. Kurdien edustajien mukaan Syyria ja kurdien johtamat SDF-joukot ovat päässeet sopimukseen syyrialaisten joukkojen sijoittelusta lähelle Turkin rajaa.

    Politiikkaradiossa tilannetta analysoivat Lähi-Idän asiantuntija Mikko Patokallio CMI:stä ja vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Suomen historian ensimmäinen hallituksen oma viestintästrategia on julkaistu. Pohjaavatko kaikki lausunnot politiikassa johonkin tietoisesti valittuun strategiaan? Onko politiikassa yleinen tiedon ja faktan manipulointi, jopa suoranainen valehtelu, jokin tarkkaan harkitun strategian toteuttamista?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia Politiikkaradion Puheet päreiksi -ohjelmassa.

  • Noin 45 prosenttia Suomen päättäjistä kohtaa vihapuhetta. Millainen uhka tämä on demokratialle? Mitä vihapuheelle voidaan tehdä? Pitäisikö lakia muuttaa? Politiikkaradiossa haastattelussa tutkija Heidi Kosonen ja Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä