Suomen tasavaltainen hallitusmuoto eli vuonna 1919 säädetty perustuslaki täyttää sata vuotta. Varsinainen merkkipäivä on 17.7. ja sen kunniaksi liput liehuvat saloissa. Miten tähän on päästy?

Vahvistettu hallitusmuoto ja siihen liittyvä lainsäädäntö on vaikuttanut monella tapaa siihen, että millaisessa Suomessa nyt elämme. Hallitusmuodolla ratkaistiin ylimpien valtioelinten ja erityisesti valtionpäämiehen, hallituksen ja eduskunnan keskinäiset suhteet. Lisäksi säädettiin tavasta, jolla valtion päähenkilö valitaan.

Miten paljon nuo suhteet ovat siinä järjestyksessä kuin ne olivat sata vuotta sitten? Asiaa kommentoi valtiotieteen tohtori ja Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Martti Häikiö. Toimittajana Silja Raunio. Kuva: Yle

Helsingin poliisi lopettaa rikostutkintaryhmiään, jotka ovat tutkineet rikollisuutta omaehtoisesti ja niitä paljastaen.
Esimerkiksi jengi- ja katurikollisuuteen liittyvät ryhmät lakkautetaan ja resursseja siirretään osin talousrikostutkintaan.
Jatkossa muun muassa ulkomailta tulleiden rikollisliigojen tekemät taskuvarkaudet ja asuntomurrot selvitetään eri yksiköiden yhteistyöllä. Helsingin poliisin rikostutkintayksikön päällikön Jonna Turusen mukaan kyse on kuitenkin vain resurssien siirtämisestä, ei vastuiden muuttamisesta tai toiminnan lopettamisesta.
Turusta aiheesta haastatteli Heidi Laaksonen.
Kuva: Paulus Markkula/Yle.

Sanonnan mukaan ruotsinsuomalaiset tuntevat olevansa eniten kotonaan ruotsinlaivalla, Suomen ja Ruotsin välissä. Mutta päteekö tämä myös nuoriin, Ruotsissa asuviin suomalaisiin?
Marika Pietilä muutti Tukholmaan seitsemän vuotta sitten. Hän ei koe olevansa täysin ruotsalainen, mutta ei myöskään enää täysin suomalainen. Pietilä kokee sen sijaan saavansa molemmista kulttuureista parhaat puolet.
Minun Suomeni -sarjassa tavataan toisen polven ruotsinsuomalaisia. Pietilää tämän Suomen road tripillä haastatteli Pirkko Kukko-Liedes. Haastattelu tehtiin Ruotsin ja Suomen rajalla, jossa myös Pietilä kokee henkisesti elävänsä.
Kuva: Pirkko Kukko-Liedes. Kuvassa vasemmalla Marika Pietilä ja oikealla ystävä Aino Sartola.

Miten öljypohjaisia pakkausmateriaaleja voidaan korvata ympäristön kannalta paremmilla vaihtoehdoilla? Tämä voi olla maapallon kannalta olennainen kysymys.
Teknologian tutkimuskeskus VTT esitteli uusia vaihtoehtoja fossiilipohjaisille materiaaleille. Joko tiedät, millaista on sienirihmastolla valmistettu "nahka" tai nyhtösilakka?
Tutkija Matti Tähtinen, tutkimusprofessori Ali Harlin ja tutkija Tuure Parviainen VTT:lta kertoivat tulevaisuuden materiaaleista.
Kaija Kellman haastatteli.
Kuva: Henrietta Hassinen/Yle.

Tuore perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru lupaa, että suomalaiset pääsevät jatkossa viikossa lääkäriin myös silloin, kun hoidon tarve on kiireetöntä.
Kiurun mukaan myös sitova hoitajamitoitus tullaan säätämään lakiin mahdollisimman pian, mieluiten jo syksyn aikana.
Mitä muuta sosiaali- ja terveyspalveluihin on luvassa uudessa hallituksessa? Asiasta Kiurua haastatteli Maria Ala-Kokko.
Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Antiikin Kreikassa kauneuteen yhdistettiin rakkaus ja totuus. Kauneuden henkiset arvot olivat pitkään tärkeämpiä kuin ulkoiset. Kesäsarjassamme katsomme kauneutta eri kulttuurien kautta ja kuulemme tutkijoiden, kirjailijan, arkkitehdin, muotisuunnittelijan ja poliitikkojen näkemyksiä siitä, miten kauneus heidän elämässään ja työssään näyttäytyy.
Sarjan päätteeksi tapaamme tutkija-kirjailijapariskunta Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan uudelleen. Nyt puhutaan erityisesti ihmisen kauneudesta - miksi esimerkiksi liikkuva ihmiskeho on kaunis? Aluksi pohdimme, miksi kauneus on erityisesti naisen mittari.
Sarjan toimittaa Marja Ala-Kokko.
Kuva: EPA-EFE/Jorge Zapata

Miten kauneus näyttäytyy politiikassa, mitä asioita pidetään kauniina ja minkälaista on kaunis politiikka? Näihin kysymyksiin vastaavat kauneutta käsittelevässä kesäsarjassamme poliitikot Päivi Räsänen (kd.), Antti Kaikkonen (kesk.), Eveliina Heinäluoma(sd.), Markus Mustajärvi (vas.), Riikka Slunga-Poutsalo (ps.), Mika Kari (sd.) ja Eeva Kalli (kesk.)
"Kaunista on, jos arkipäivän keskellä huomaamme toisen tarvitsevan tukea ja pystyy edes pieneltä osin auttamaan", pohtii Markus Mustajärvi.
"Kesä, luonto ja lapsenlapset", listaa puolestaan kauniita asiota Päivi Räsänen.

Antiikin Kreikassa kauneuteen yhdistettiin rakkaus ja totuus. Kauneuden henkiset arvot olivat pitkään tärkeämpiä kuin ulkoiset. Kesäsarjassamme katsomme kauneutta eri kulttuurien kautta ja kuulemme muun muassa tutkijoiden, kirjailijan, arkkitehdin, muotitoimittajan ja poliitikkojen näkemyksiä siitä, miten kauneus heidän elämässään ja työssään näyttäytyy.
Sarjan toimittaa Marja Ala-Kokko.

Muotisuunnittelija ja -toimittaja, maailmanmatkaaja Jaakko Selinin kaapeista löytyy satoja värikkäitä paitoja. Kauneus on ollut paitojen valintaperuste. Miten Selin itse määrittelee kauneuden?
"Kauneus on sitä että ihminen on tyytyväinen itsensä kanssa", Selin pohtii.
Antiikin Kreikassa kauneuteen yhdistettiin rakkaus ja totuus. Kauneuden henkiset arvot olivat pitkään tärkeämpiä kuin ulkoiset. Kesäsarjassamme katsomme kauneutta eri kulttuurien kautta ja kuulemme muun muassa tutkijoiden, kirjailijan, arkkitehdin, muotitoimittajan ja poliitikkojen näkemyksiä siitä, miten kauneus heidän elämässään ja työssään näyttäytyy.
Sarjan toimittaa Marja Ala-Kokko.

Antiikin Kreikassa kauneuteen yhdistettiin rakkaus ja totuus. Kauneuden henkiset arvot olivat pitkään tärkeämpiä kuin ulkoiset. Kesäsarjassamme katsomme kauneutta eri kulttuurien kautta ja kuulemme muun muassa tutkijoiden, kirjailijan, arkkitehdin, muotitoimittajan ja poliitikkojen näkemyksiä siitä, miten kauneus heidän elämässään ja työssään näyttäytyy.
Hortonomi Katja Uski vaalii työssään kauneutta ja valmistaa itse kasveista omat kauneudenhoitotuotteensa, kuten ruusuveden ja käsivoiteen - Uski on myös Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja. Uskia kiehtoo luonnon lisäksi japanilainen estetiikka; kaikki voi olla kaunista hetken. Aluksi hän kertoo, mitkä asiat hänen mielestään ovat kauniita.
Sarjan toimittaa Marja Ala-Kokko.

Antiikin Kreikassa kauneuteen yhdistettiin rakkaus ja totuus. Kauneuden henkiset arvot olivat pitkään tärkeämpiä kuin ulkoiset. Kesäsarjassamme katsomme kauneutta eri kulttuurien kautta ja kuulemme muun muassa tutkijoiden, kirjailijan, arkkitehdin, muotitoimittajan ja poliitikkojen näkemyksiä siitä, miten kauneus heidän elämässään ja työssään näyttäytyy.
Tällä kertaa tapaamme estetiikan yliopistonlehtori Oiva Kuisman Helsingin yliopistosta. Kuisma pitää kauniina monia luontoon kytkeytyviä asioita: "Kauneus on ihmisestä riippumaton ilmiö."
Sarjan toimittaa Marja Ala-Kokko.