Radio Suomen Päivä

Eurovaalit lähestyvät

  • 27 min
  • ei kuunneltavissa

Suuren eurovaalikeskustelun saldo. Politiikan toimittaja Hannele Muilu analysoi.

EU:lle valitaan sunnuntaina päättäjiä viideksi vuodeksi ja Suomesta on tulossa EU-puheenjohtajamaa. Unionin tilanne on monella tavalla auki. Millaisia päätöksiä tarvitaan, jotta luottamus EU:hun vahvistuisi? Keskustelussa ovat mukana tutkijat Suvi Kansikas ja Timo Miettinen sekä taloustieteilijä Sixten Korkman. Marja Ala-Kokko haastattelee.

Studiossa Aki Laine ja Matti Ylönen.

Lähetykset

  • pe 24.5.2019 10.02 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Lintujen syysmuutto on vilkkaimmillaan. Biologi ja Turun lintutieteellisen yhdistyksen aktiivi Tarja Pajari antaa vinkit lintujen tarkkailuun. Mukana linturetkellä hanhia bongaamassa oli Kimmo Gustafsson.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • ETLAn tutkimuspäällikkö Jyrki Ali-Yrkkö kommentoi Googlen miljardi-investointeja. Kuinka merkittäviä ne ovat? Vasta eilenhän hallitus kertoi mittavasta sota-alustilauksesta. Kuinka paljon näin isot hankkeet avittavat hallitusta työllisyystavoitteen saavuttamisessa?

    Latvian kansallisteatteri sukeltaa huomisesta alkaen syvälle suomalaiseen mielenmaisemaan. Näyttämölle tulee suomalaisten Venäjä-suhteesta huumoria repivä näytelmä nimeltä "Suomettuminen". Se perustuu Kansallisteatterissa nähtyyn "Sumu" -näytelmään.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Yhdysvaltain New Mexicossa, lähellä Roswellin kaupunkia putosi 5. heinäkuuta vuonna 1947 maahan oletettavasti ufo, tunnistamaton lentävä esine. Tämä on parhaiten dokumentoitu ufotapaus ja se on innoittanut ihmisiä ympäri maailman. Nyt Yhdysvalloissa jopa kaksi miljoonaa ihmistä aikoo rynniä huippusalaiselle sotilasalueelle paljastamaan ufosalaisuudet. Onko salainen sotilasalue yhä kiinnostava ufotutkijan kannalta? Suomen ufotutkijoiden puheenjohtaja Heikki Kulju kertoo. Heidi Laaksonen haastattelee.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Liikenteen päästöjä on ilmastonmuutoksen kannalta tärkeää vähentää. Monet autonomistajat pohtivat, että minkälainen moottori ja polttoaine olisi paras ja päästöttömin. Ja vaihtoehtoja on monia kuten hybridi tai kaasuauto. Miten paljon liikenteen päästöjä voi vähentää vaihtamalla fossiilisen polttoaineen vähäpäästöiseen vaihtoehtoon? Tämän kysymyksen takia diplomi-insinööri ja energiaa käsittelevän Valot päälle -tietokirjan kirjoittanut Tuomas Vanhanen, on ideoinut automoottorien käyttövoimalaskurin. Sen avulla voi siis laskea, että mikä moottori voisi olla sopivin ja päästöttömin omaan käyttöön. Toimittajana Atte Uusinoka.

    Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai on vierailulla Suomessa. Mistä Pichai ja pääministeri Antti Rinne (sd) ovat keskustelleet? Investoiko nettipalveluiden suuryritys Suomeen? Kaija Kellman oli seuraamassa tiedotustilaisuutta.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Akava on tuonut työttömyysturvakeskusteluun ehdotuksen uudesta mallista, jota se kutsuu palauttavaksi työttömyysturvaksi. Ehdotuksen keskeinen ajatus on, että työttömyyden pitkittyessä osa työttömyyskorvauksesta siirretään sivuun ja työllistymisen jälkeen tämä etuuden osa maksetaan henkilölle eli palautetaan. Ammattiliiton ekonomisti Heikki Taulu selvittää mallin ideaa.

    Aiempaa useampi turvapaikanhakija on uskaltautunut merimatkalle Turkista Kreikan puoleisiin saariin. Turkin presidentti on uhannut päästää vielä lisää pakolaisia kohti EU:ta. Miten kiperä tilanne on? Toiminnanjohtaja Frank Johansson ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osastosta ja sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmi arvioivat.

  • Suomalainen sijoittajana. Sijoittaja 2019 -tapahtumassa Finlandia-talossa monia kiinnostaa, miten rahan saa parhaiten poikimaan. Linda Vettanen kyselee Sijoittaja-tapahtuman kävijöiltä heidän sijoittamisen tavoistaan ja tavoitteistaan.

    Ovatko sijoittajan odotukset todellisella pohjalla? Sadat tuhannet suomalaiset sijoittavat. Riskistä puhutaan, mutta toteutuneesta menestyksestä ei niinkään. Sijoittajien keski-ikä on korkea, mutta se alenee jatkuvasti kun yhä nuoremmatovat kiinnostuneet sijoittamisesta. Haastattelussa Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen. Häntä haastattelee Linda Vettanen.

    Helsingin keskustassa Kiasma-museon vieressä jaetaan ilmaiseksi miljoona männyn, kuusen ja koivun tainta. Kampanjassa mukana olevan Viherympäristöliiton mukaan yksi puu ei pelasta maailmaa, mutta kun mukaan lähtee tuhansia ja tuhansia ihmisiä, sillä alkaa olla vaikutusta. Kaupungissa puun istuttaminen on kuitenkin luvanvaraista. Haastattelussa Viherympäristöliiton pääsihteeri, puutarhaneuvos Seppo Närhi. Toimittaja Atte Uusinoka.

    Studiossa Aki Laine ja Matti Ylönen.

  • Kasit metsään. Koululaisten metsäpäivä vie Rovaniemellä noin 650 kahdeksasluokkalaista tutustumaan metsän mahdollisuuksiin. Rasteilla he tutustuvat muun muassa metsänhoitoon, metsästykseen, luonnonsuojeluun, kierrätykseen ja retkeilyyn. Toimittaja Mia Sivula.

    Miten suurten rakennustyömaiden urakoiden palkan ja veronmaksusta saataisiin paremmin päivänvaloa kestävää? Viimeksi julkisuudessa on esillä ollut se, että Helsingissä Olympiastadionin työmaalla on havaittu satoja alipalkkaustapauksia ja muita työehtosopimusrikkeitä. Haastattelussa Eläketurvakeskuksen valvontaosaston osastopäällikkö Matti Ruotanen. Toimittaja Marja Ala-Kokko.

    Studiossa Aki Laine ja Matti Ylönen.

  • Kirja almanakasta. Suomalaiseen kalenteriin tulee ensi vuonna merkittävä määrä uusia nimipäiviä. Miten niistä päätetään? Haastattelussa yksi Ajan tasalla -kirjan kirjoittajista Asko Palviainen Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta.

    Studiossa Aki Laine ja Matti Ylönen.

  • Hallituksen ja opposition köydenveto. Hallitus ja oppositio ovat taas vastakkain, mutta tällä kertaa köyden eri päissä eduskunnan liikuntapäivän merkeissä. Haastattelussa  kansanedustajat Paavo Arhinmäki, Ritva "Kike" Elomaa, Merja Kyllönen ja Tuula Haatainen. Toimittaja Atte Uusinoka.

    Studiossa Aki Laine ja Matti Ylönen.

  • Millainen oli isku Saudi-Arabian öljynjalostamolle? Haastattelussa poliisin miehittämättömän ilmailun asiantuntija, ylikomisario Sami Hätönen Poliisiammattikorkeakoulusta ja strategian opettaja Antti Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulusta. Toimittaja Marjo Näkki.

    Studiossa Aki Laine ja Matti Ylönen.

  • Studiossa Matti Ylönen. WhatsApp -viesti studioon 040 14 55 666. Twitter: #rspäivä

  • Äänikirjojen tuotanto ja kuuntelu on lisääntynyt huimasti. Näkövammaisille äänikirjat ovat olleet tuttuja jo vuosikymmenet. Julkisen palvelun, Celian, äänikirjatuotanto onkin lisännyt yhteistyötä kaupallisten kustantajien kanssa. Äänikirjat eivät kuitenkaa korvaa kokonaan pistekirjoitusta. Celian kokoelmapääliikkö Eeva Paunonen oli Katariina Lahtosen haastattelussa.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

Klipit

  • Google aikoo investoida Haminan datakeskukseen Suomessa aiemmin kerrottua enemmän. Pääministeri Antti Rinne kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa yhdessä Googlen toimitusjohtajan Sundar Pichainin kanssa.
    Haminan datakeskukseen tulee 600 miljoonan euron lisäinvestointi toukokuussa kerrotun, samansuuruisen investoinnin lisäksi. Google hankkii Suomesta myös lisää tuulivoimaa. Tulossa on kaksi tuulienergiaprojektia, joista tuleva sähkö kattaa Haminan laajenevan palvelinkeskuksen sähköntarvetta.
    Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö arvioi investointien vaikutuksia.
    Linda Vettanen ja Matti Ylönen haastattelevat.

  • Yhdysvaltain New Mexicossa, lähellä Roswellin kaupunkia putosi 5. heinäkuuta 1947 maahan oletettavasti ufo, tunnistamaton lentävä esine. Tämä on parhaiten dokumentoitu ufotapaus ja se on innoittanut ihmisiä ympäri maailman.

    Tänään Yhdysvalloissa jopa kaksi miljoonaa ihmistä aikoo rynniä huippusalaiselle sotilasalueelle Area 51:lle paljastamaan ufosalaisuudet, sillä moni uskoo, että Roswellin ufo siirrettiin tukikohtaan tutkittavaksi. Vitsistä alkanut rynnäkkö saattaa tosin kutistua teknobileiksi aavikolla.

    Ihmisten kiinnostus ufoja kohtaan on edelleen suurta. Maailmassa on tehty arviolta miljoona ufohavaintoja toisen maailmansodan jälkeen. Ufohavaintojen määrä on vain viime vuosina kasvanut. Niistä noin 70 %:lle löydetään aivan luonnollinen selitys: ne ovat esimerkiksi planeettoja, valoraketteja, lentokoneita, droneja ja satelliitteja.

    Mikä vuosikymmeniä ufoja tutkinutta kiinnostaa tällä hetkellä eniten? Yhdysvallat julkisti esimerkiksi vasta laivaston Hornetin kuvaaman videon. USA on jo aiemmin julkistanut vuosina 2017 ja 2018 vastaavia laivaston hävittäjien videoita tunnistamattomista lentävistä ilmiöistä. Maa on myös myöntänyt käyttäneensä ufotutkimukseen noin 22 miljoonaa dollaria vuosittain vuosina 2007-2012. Suomen ufotutkijoiden puheenjohtaja Heikki Kulju ei usko, että tutkimus olisi tähän vielä päättynyt.

    Heidi Laaksonen kysyy Kuljulta muun muassa sitä, miksi UFOn sijasta puhua UAP:sta eli Unidentified Aerial Phenomenasta, kuten Yhdysvaltain laivasto tekee?

    Kuva: AOP

  • Tuhannet kehitysvammaiset ihmiset työskentelevät Suomessa työn kaltaisissa olosuhteissa ilman palkkaa. Jotkut tekevät työtä vuosikausia niin sanottuna avotyötoimintana, josta korvaus päivältä on viidestä kahteentoista euroa. Kehitysvammaliitto ja Ihmisoikeusliitto ovat käynnistäneet Palkkaa työstä -kampanjan. Sen tarkoituksena on kehitysvammaisten ihmisten työtoimintaa koskevan lainsäädännön uusiminen, jotta kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksien loukkaaminen loppuu. Haastateltavana Radio Suomen päivässä olivat palkkatyöhön päässeet kokemusasiantuntijat Mia Pallonen ja Karoliina Olkkonen, vaikuttamistyön päällikkö Heli Markkula Ihmisoikeusliitosta ja asiantuntija Simo Klem Kehitysvammaliitosta. Toimittajana oli Marko Miettinen.

  • Ruotsalainen Greta Thunberg ryhtyi muiden koululaisten kanssa ilmastolakkoon reilu vuosi sitten. Näistä lakoista tuli kansainvälinen sensaatio ja liikehdintä levisi ympäri maailman.

    Ilmastoaktivistista on tullut ilmiö ja iso mielipidevaikuttaja. Miksi vasta 16-vuotias lukiolainen herättää ihastusta, mutta myös vihastusta. Mitä me itseasiassa vastustamme kun tölvimme Gretaa?

    Tätä pohtii Ippi Arjanteen haastattelussa ilmastoahdistukseen perehtynyt tutkijatohtori Panu Pihkala Helsingin yliopistosta. Taannoin Greta seilasi New Yorkiin puhumaan vaikutusvaltaisille tahoille ja television talk-show -ohjelmiin ilmastonmuutoksesta sekä sen torjumisesta. Mitä mieltä tutkija on tästä matkasta ja reaktioista siihen?

  • Suomessa on noin tuhat ruoka-apua jakavaa tahoa, mutta usein mediassa näkyvät vain kaksi leipäjonoa, vaikka ruoka-apu on paljon muutakin.
    Suomeen on perusteilla ruoka-apuliike, joka on ruoka-avun valtakunnallisten toimijoiden avoin verkosto. Verkoston tavoitteena on edistää yhteistyötä ruoka-avun kentällä ja toimia valtakunnallisena vaikuttajana. Mira Stenström kävi tutustumassa verkostoon.

  • Millainen on maailman kestävän kehityksen tila? Keskiviikkona 11.9. julkaistaan arvovaltaisen, kansainvälisen tutkijaryhmän raportti globaalin kestävän kehityksen tilasta ja siitä, miten tarvittaviin toimenpiteisiin päästään.

    Raportti liittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joihin on tarkoitus päästä vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kehityksen tavoiteohjelma tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelman kantava periaate on, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen.

    YK:n pääsihteeri nimitti kolme vuotta sitten 15 kansainvälisen, riippumattoman tutkijan ryhmän laatimaan arvion globaalin kehityksen tilasta ja ehdottamaan tarvittavat toimenpiteet niihin pääsemiseksi. Yksi näistä nimitetyistä tutkijoista on suomalainen, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Eeva Furman. Hän sanoo, että työskentely ryhmässä on lisännyt hänen toiveikkuuttaan siitä, että ongelmat ovat ratkaistavissa. Furmanin mukaan luonnon monimuotoisuudella voidaan hidastaa ilmastonmuutosta ja sillä voidaan turvata ruokatuotantoa. Kansainvälisten tutkijoiden ryhmä esittää keskiviikkona suosituksia mm. valtioille, yrityksille ja kansalaisjärjestöille. Toimittajana Linda Vettanen. Kuva: Joedson Alves / EPA

  • Eroavien vanhempien riitoja lasten huoltajuudesta ratkotaan aiempaa useammin käräjäoikeuksissa. Kun vanhemmat lähtevät syyttelylinjalle ratkaisun löytyminen voi kestää vuosikausia eri oikeusasteissa. Lasten etu ja oikeudet jäävät helposti syrjään. Mitä asialle pitäisi tehdä, ettei tuomarin pakeille asti tarvitsisi mennä, siitä keskustelemassa asiantuntija Johanna Vaitomaa Ensi- ja turvakotien liitosta ja asianajaja Marja Välilä Legal Lounge -asianajotoimistosta. Välilä on erikoistunut lapsioikeuteen ja hoitaa pääasiassa huoltoriitoja. Hän kertoo ensin, miten eroriidat hänen työssään näkyvät. Toimittajana on Marja Ala-Kokko.

  • Suomessa tuotettu ruoka on pääosin turvallista. Uhat tulevat muualta. Globaalissa maailmassa ihmiset ja elintarvikkeet liikkuvat yli rajojen. Ruokaviraston ylijohtaja Pia Mäkelä sanoo, että valvonta ja opastaminen teettävät töitä. Toimittajana Aki Laine.

  • Keliakia on autoimmuunisairaus, joka koskettaa Suomessa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Moni sairastaa keliakiaa kuitenkin tietämättään ja diagnoisoimattomia tapauksia on paljon. Sairauden ainoana hoitona on gluteeniton ruokavalio.
    Millä tolalla keliakian tutkimus ja tietämys on Suomessa, sitä selvittää kahvilan vitriinillä Mira Stenströmin kanssa lastenlääkäri ja keliakiatutkija Kalle Kurppa Tampereen yliopistosta.

  • Viimeinen voltti on nimeltään voimistelija Jari Mönkkösen elämästä kertova kirja. Mönkkösen osalta tuo viimeinen voltti tapahtui kesällä 2016. Hän halvaantui kaulasta alaspäin vapaa-ajan treeneissä noin 10 vuotta aktiiviuran päättymisen jälkeen. Kirja kertoo paitsi huippu-urheilijan urasta, myös onnettomuudesta, laitoksista ja siitä, miten päästä eteenpäin. Radio Suomen Päivässä Aki Laine haastatteli Jari Mönkköstä.

  • Brasilian laajat metsäpalot aiheuttavat kansainvälistä huolta. Brasilian avaruustutkimuskeskuksen mukaan tämän vuoden aikana on havaittu lähes 73 000 metsäpaloa. Määrä on 83 prosenttia suurempi kuin viime vuonna.
    Rajuja metsäpaloja on myös muualla. Esimerkiksi Euroopassa on palanut tänä kesänä metsää huomattavasti enemmän kuin tavallisesti - ja Siperiassakin palaa.
    Erikoistutkija Ari Venäläinen Ilmatieteen laitoksesta kertoo, että palojen määrä on huomattavan suuri.
    Toimittajina Linda Vettanen ja Matti Ylönen.
    Kuva: Environmental Images / Universal Images Group / REX / AOP

  • Popin kuningas Michael Jackson oli kiistelty hahmo, mutta kiistatta jätti pysyvän jäljen pop-historiaan - ja kulttuuriimme yleisemminkin.
    Jackson on innoittanut lukuisan määrän taidetta ja taiteilijoita. Michael Jackson: On the Wall -näyttely Espoon EMMA-museossa esittelee 48 nykytaiteilijan töitä, joita kaikkia Jackson on inspiroinut.
    Näyttely nähtiin ensiksi National Portrait Galleryssa Lontoossa vuonna 2018, jonka jälkeen se kiersi Pariisiin ja Bonniin. EMMAssa näyttely on esillä tästä päivästä ensi tammikuun lopulle.
    Viime keväänä julkaistun, kuohuttaneen Leaving Neverland -dokumentin jälkeen EMMAssakin pohdittiin dokumentin ja näyttelyn suhdetta. Näyttelyä ei kuitenkaan haluttu esimerkiksi perua.
    Teoksissaan taitelijat ovat tutkineet Michael Jacksonin elämän ja taiteen merkitystä kulttuuriin ja ajatteluun. Näyttelyssä käsitellään yhteiskunnallisia teemoja, kuten etnistä alkuperää, sukupuolta ja julkisuutta. Näyttelyn kuraattorin Milja Liimataisen sekä Michael Jacksonin henkilökohtaisena valokuvaajana 70- ja 80-luvuilla toimineen Todd Grayn tapasi EMMAssa Silja Raunio. Liimatainen kertoo, että fanikulttuuriakin käsitellään, mutta faninäyttelystä ei ole kyse.

    Kuva: Private Collection. Image courtesy of Mark Ryden, MJJ Productions, Inc. and Paul Kasmin Gallery.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä