Radio Suomen Päivä

Naisten innovaatiopalkinto. Turun Runosmäen vanhin skeittari.

  • 32 min
  • 23 h

Naisten innovaatiopalkinto jaettiin nyt kolmannen kerran. Tapaamme 110 000 euron palkinnon saajan. Hän on professori Heli Jantunen Oulun yliopistosta. Ja merkittävä tiedepalkinto tuli matalien lämpötilojen keraamikomponenttien valmituksesta. Jari Mäkäräinen haastattelee.

Tapaamme myös Turun Runosmäen vanhimman skeittarin, 46-vuotiaan Tero Mäkelän, joka skeittaa yhä lähes joka päivä. Kalle Talonen oli hänen kanssaan betonipoolilla.

Studiossa Matti Ylönen ja Mira Stenström

Lähetykset

  • ke 22.5.2019 12.13 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Venäjän tila. Millä mielellä Erkka Mikkonen lähtee Moskovaan Ylen kirjeenvaihtajaksi? Millaista on työskennellä toimittajana itänaapurissa?

    Miten Joulupukki viettää juhannusta? Timo Metsäjoki kävi kysymässä.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Teknoa tunturissa. Millainen on ensimmäistä kertaa Rukatunturin laella järjestettävä Soltice -festivaali? Ensio Karjalainen lähti ottamaan selkoa.

    Ruuhkaa raiteilla. VR:n palvelukohtaja Piia Tyynilä kertoo olennaisimmat juhannuksen junaliikenteestä. Toimittajana Marija Skara.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Miten Suomi ja suomalaisuus näyttäytyvät Ruotsissa kasvaneelle suomalaiselle? Tapaamme toisen polven ruotsinsuomalaisia nuoria aikuisia, joille lapsuuden Suomi edustaa kesälomaa, mummolaa ja myös ulkopuolisuuden tunnetta. Millaisena oma identiteetti koetaan silloin, kun Ruotsissa on aina suomalainen ja Suomessa ruotsalainen?

    Musiikkialan ammattilainen Jonna Lohi Peltola ymmärsi oman suomalaisuutensa Antti Tuiskun Rovaniemen keikalla. Lohi Peltola on 30-vuotias musiikkialan ammattilainen Tukholmasta, jonka suomenkielisessä lapsuudenkodissa Tukholman Kungsholmenilla soi Janne Hurme ja Ruotsin jääkiekkojoukkue oli pannassa. Minun Suomeni - Suomi toisen polven ruotsinsuomalaisen silmin -sarjaa toimittaa Anni Riit`aho.

    Juhannukseen liittyy tietysti valtava määrä perinteitä ja muistoja. Sauna, ruuat ja tietysti erilaiset värilliset ja värittömät juomat. Millaisia juhannusjuomamuistoja ja -suosikkeja kansalaisilta löytyy. Niitä kävi kyselemässä Porissa Jere Sanaksenaho.

  • Tänään vietetään YK:n Maailman pakolaispäivää. Pelastakaa Lapset ry haluaa muistuttaa lapsipakolaisten suuresta määrästä; melkein 50 miljoonaa lasta on paossa konfliktia tai turvattomuutta. Mitkä konfliktit tällä hetkellä erityisesti ajavat perheitä liikkeelle? Mitä kaikkea pakolaisuus tarkoittaa lapsille? Minkälaista elämä pakolaisleirillä on?
    Hankepäällikkö Eveliina Viitanen PeLasta on vieraanamme.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Millaisessa säässä juhannusta vietetään? Meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo.

    Nyt juhannuksena tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun Suomi allekirjoitti EU:n liittymissopimuksen yhdessä Ruotsin, Norjan ja Itävallan kanssa. Suomen jäsenyys oli allekirjoituksen jälkeen kansanäänestystä vaille valmis. Tänään alkavan EU-huippukokouksen yksi keskeisistä asioista on se, saadaanko aikaan esitys EU-komission uudesta puheenjohtajasta. Asiaa arvioivat ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista sekä Ylen entinen EU-kirjeenvaihtaja, toimittaja Risto Makkonen. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

  • Suomalaisilla opettajilla on hyvät suhteet oppilaisiinsa ja keskinäinen luottamus on vahva, todetaan tuoreessa OECD:n teettämässä tutkimuksessa. Kansainvälisestä TALIS.-tutkimuksesta kertoo projektipäällikkö Matti Taajamo ja aineistokoordinaattori Eija Puhakka Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana Silja Raunio.  
    Kymenlaaksossa sijaitsevaa Anjalan kartanoa kunnostetaan kulttuurimatkailukohteeksi. Rakennussuojelupäätöksen mukaisesta remontista kertoo Nuorisokeskus Anjalan kehittämispäällikkö Kirsi Sali. Toimittajana Jesse Mäntysalo.
    Studiossa Matti Ylönen ja Linda Vettanen.

  • Milloin kalastaja tarvitsee luvan ja mistä sellaisen tarvittessa saa? Kalastusluvista kertoo Kalatalouden Keskusliiton järjestöjohtaja Risto Vesa. Toimittajana Aki Laine.
    Studiossa Matti Ylönen ja Linda Vettanen.

  • Yhä useampi kunta turvautuu siirreltäviin väistötiloihin kun kouluja tai päiväkoteja joudutaan remontoimaan tai yllättävä tilanpuute iskee. Toimittaja Marija Skara tutustuu siirrettävään kouluun Sipoossa Adapteon maajohtaja Juha Kalliokuljun ja suunnittelija Harri Anttilan kanssa. 
    Studiossa Matti Ylönen ja Linda Vettanen.

  • Työmarkkinajärjestöjen rooli työllisyyden parantamisessa. Keskustelemassa Suomen ammattiliitojen keskusjärjestön puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Toimittajana Päivi Neitiniemi.
    Työmarkkinajärjestöjen ehdotuksia arvioi Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin.
    Studiossa Matti Ylönen ja Linda Vettanen.

  • Runoja karjalaksi. Omakielinen kirjallisuus on keskeinen tekijä uhanalaisten kielten säilymisessä. Karjalaa kotikielenään puhuvia perheitä on enää vain muutama. Kielellä ei juuri uutta kirjoiteta, siksi käännöstoiminta korostuu. Olga Karlova voitti M A Castrenin seuran käännöspalkinnon; hän on kääntänyt suomalaisia lastenrunoja vienankarjalaksi.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Miten metsässä liikkuminen vaikuttaa ihmisen mielialaan? Biologi Adela Pajunen ja maantieteilijä Marko Leppänen näkevät vaikutukset järjestämillään retkillä. He ovat kirjoittaneet aiheesta myös kirjan "Suomalainen metsäkylpy". Miten tällainen kylpy oikein otetaan?
    Aki Laine lähti kysymään Sipoonkorven kansallispuistoon.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

  • Lappeenrannan teknillinen yliopisto aikoo ratkaista maailman ruokaongelmaa aurinkosähkön, veden ja hiilidioksidin avulla. LUT- yliopisto ja VTT ovat onnistuneet ensimmäistä kertaa erottamaan ilmasta proteiinin valmistuksessa tarvittavaa vettä ja hiilidioksidia. Aurinkosähkön avulla vesi puolestaan pilkotaan vedyksi ja hapeksi. Lisäksi tarvitaan vain ripaus ravinteita, kuten fosforia, kalsiumia ja kaliumia.

    Ilman ja aurinkosähkön avulla valmistettua proteiinia voidaan jo lähivuosina käyttää lihaa korvaavien ruokien raaka-aineena. Jari Tanskanen tutustuu koelaitokseen.

    Haastattelussa professori Jero Ahola Lappeenranna-Lahden teknillisestä yliopistosta sekä toimitusjohtaja Pasi Vainikka Solar Foods.

    Monen puutarhasta ja pihalta löytyvä kurtturuusu ja lupiini ovat kesäkuun alusta alkaen kuuluneet kiellettyjen kasvien listalle, mikä tarkoittaa sitä, että kyseiset kasvit pitää kolmen vuoden kuluessa hävittää. Satakunnan vihertietokeskuksen puutarhaneuvoja Mervi Torniainen, kertoo, miten haitallisen vieraslajin tunnistaa, ja miten sitä kannattaa yrittää kitkeä. Toimittajana Liisa Kallio.

    Studiossa Linda Vettanen ja Matti Ylönen.

Klipit

  • Tukholmalainen Maziar Farzin miettii kenelle suomalaisuus kuuluu. Farzin on kolmen lapsen isä, joka kasvoi suomalais-iranilaisessa kodissa Tukholman Rinkebyssä. Minkälaista oli varttua kolmen kulttuurin keskellä? Toimittaja Anni Riit´aho tapaa juttusarjassaan toisen polven ruotsinsuomalaisia nuoria aikuisia, joille lapsuuden Suomi edustaa kesälomaa, mummolaa ja myös ulkopuolisuuden tunnetta.

  • Toimittaja Anni Riit´aho tapaa juttusarjassaan toisen polven ruotsinsuomalaisia nuoria aikuisia, joille lapsuuden Suomi edustaa kesälomaa, mummolaa ja myös ulkopuolisuuden tunnetta. Mikko Mäkitalo ja Julia Mäkitalo Blent ovat kolmekymppiset sisarukset, jotka kasvoivat suuresta suomalaisväestöstään tunnetussa Tukholman pohjoispuolella sijaitsevassa Upplands Väsbyssä. Miltä Suomi ja suomalaisuus heille näyttäytyvät?

  • Toimittaja Anni Riit´aho tapaa juttusarjassaan toisen polven ruotsinsuomalaisia nuoria aikuisia, joille lapsuuden Suomi edustaa kesälomaa, mummolaa ja myös ulkopuolisuuden tunnetta. Musiikkialan ammattilainen Jonna Lohi Peltola ymmärsi oman suomalaisuutensa Antti Tuiskun keikalla. Kolmekymmentävuotiaan tukholmalaisen suomenkielisessä lapsuudenkodissa Tukholman Kungsholmenilla soi Janne Hurme ja Ruotsin jääkiekkojoukkue oli pannassa.

  • Itärajan pieni yliopisto tekee ihmeitä. Se tuottaa aurinkosähköllä ruokaa ja öljyä aavikolle. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto aikoo ratkaista maailman ruokaongelmaa aurinkosähkön, veden ja hiilidioksidin avulla.

    LUT- yliopisto ja teknologian tutkimuslaitos VTT ovat onnistuneet ensimmäistä kertaa erottamaan ilmasta proteiinin valmistuksessa tarvittavaa vettä ja hiilidioksidia. Aurinkosähkön avulla vesi puolestaan pilkotaan vedyksi ja hapeksi. Lisäksi tarvitaan vain ripaus ravinteita, kuten fosforia, kalsiumia ja kaliumia.

    Ilman ja aurinkosähkön avulla valmistettua proteiinia voidaan jo lähivuosina käyttää lihaa korvaavien ruokien raaka-aineena.
    Haastateltavina ovat Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston professori Jero Ahola ja Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka. Toimittajana Jari Tanskanen. Kuva: Jari Tanskanen / Yle

  • Helsingin sydämessä sijaitsee kuuden hehtaarin paratiisillinen puutarha, jonne ihmeen harva kaupunkilainen tai matkailija löytää. Me pääsemme yksityiselle kierrokselle Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan.
    Puutarhasta löytyy kiellettyjä kasveja kuin myös uhanalaisia kasveja, joita on mahdollista myös palauttaa luontoon. Katariina Lahtonen pääsi ylipuutarhuri Pertti Pehkosen kierrokselle
    Kuva: Yle / Reetta Arvila

  • Tallinna näyttäytyy suomalaisille kivana päivämatkan kohteena kahviloineen ja kauppoineen. Lähihistoriaan mahtuu kuitenkin synkempi väkivaltainen ajanjakso, joka alkoi itsenäistymisen aikoihin ja rauhoittui vasta tämän vuosikymmenen alussa. Antto Terrasin kirjoittama Tallinnan tappajat - Viron veriset vuodet -kirja kertoo kymmenin tositarinoin tuosta ajanjaksosta ja sen tapahtumista. Linda Vettanen ja Matti Ylönen haastattelevat.

  • Työväen Urheiluliitto TUL täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Järjestö syntyi sisällissodan jälkeen kun valtakunnallinen urheilujärjestö SVUL sodan jälkeen erotti seurat, joissa oli punaisten puolella taisteluihin osallistuneita. Aluksi järjestettiin jopa erillisiä työväen olympialaisia. Opetusministeriön ylijohtaja, aikanaan myös TUL:n pääsihteerinä toiminut Esko Ranto kertoo minkälaista oli urheilujärjestöjen vastakkainasettelu ja miten TUL on vaikuttanut urheilun kenttään. Aki Laine haastattelee.

  • Suomalaiset syövät arkena keskimäärin kahdeksan kertaa päivässä ja viikonloppuisin seitsemän kertaa päivässä, selviää suomalaisten ruokailutottumuksia kartoittaneesta FinRavinto-tutkimuksesta. Välipaloja napsitaan kiireessä, mutta myös aivan terveyssyistä, kertovat helsinkiläiset Mika Widing, Pirjo Harapainen, Anne-Mari Lehto ja Klaus Kinanen. Ravitsemustieteen tohtori Marika Laaksonen Fazerin tutkimus- ja innovaatio-osastolta arvioi mitä välipalaistuminen kertoo suomalaisesta ruokakulttuurista. Linda Vettanen ja Matti Ylönen haastattelevat.

  • Antti Rinteen hallituksen suunnittelema perhevapaauudistus on tuomassa pidennystä nykyisiin äitiys- ja isyysvapaisiin.
    Hallitus kaavailee mallia, jossa sekä äidille että isälle tulisi viisi kuukautta vapaata. Loput viisi kuukautta vanhemmat voisivat jakaa haluamallaan tavalla. Kyseessä on niin sanottu 5+5+5 -malli. Ansiosidonnaisten vanhempainvapaiden yhteenlaskettu kesto kasvaisi näin useammalla kuukaudella. Elinkeinoelän keskusliitto vastustaa mallia.
    Perhevapaauudistuksen yksityiskohdat sorvataan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Elinkeinoelämän keskusliiton johtavaa asiantuntijaa Vesa Rantahalvaria haastattelee toimittaja Aki Laine.
    Kuva: AOP

  • Uraanin talteenotto saattaa alkaa Talvivaaran kaivoksessa. Säteilyturvakeskus ei näe esteitä Terrafamen suunnitelmille. Kuinka uraania otettaisiin talteen ja mitä riskejä siihen liittyy, tähän vastaa STUKin ydinjätteen ja ydinmateriaalin valvonnan johtaja Jussi Heinonen. Toimittajana on Marija Skara. Kuva: Anna Savonius / Yle.

  • Lomat alkavat, Euroopan taivas ruuhkautuu. Ruuhkainen taivas tarkoittaa entistä pidempiä reittejä ja lentoaikoja. Haastateltavana Suomen lennonjohdosta vastaavan ANS Finlandin lennonjohdon asiantuntija Osmo Liimatainen. Toimittajana Matti Ylönen. Kuva: Risto Degerman/Yle

  • Varhaisperuna on mitä parhainta kausiruokaa. Tällä viikolla uutisoitiin, että viikonlopun valmistujaispöytiin on tarjolla uusia perunoita.
    Uudet perunat ja kesäiset torit kuuluvat yhteen, ilman niitä ei kesää tule.

    Ruokatoimittaja ja -kirjailija Sanna Mansikkamäki on huolissaan perunan asemasta suomalaisesta ruokakulttuurissa. Hän kertoo, mikä tekee suomalaisista uusista perunoista niin maukkaita ja suosittuja. Entä vieläkö lohella on paikkansa uusien perunoiden kyljessä? Mansikkamäkeä haastattelevat Matti Ylönen ja Aki Laine.

    Monilla torikauppiailla oli tänään ensimmäistä kertaa tänä kesänä myynnissä varhaisperunoita. Alkaako kesä siitä, kun uudet perunat saapuvat torille? Entä miten kysyttyjä uudet perunat ovat? Toimittaja Atte Uusinoka käväisi sateisella Hakaniementorilla Helsingissä aistimassa tunnelmia. Ääneen pääsevät asiakas Janne Nyyssönen ja torikauppiaat Make Harju, Jukka Nyquist ja Pirjo Höglund. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä