Radio Suomen Päivä

Laskuvarjolla Normandiaan

  • 28 min
  • ei kuunneltavissa

Suomalainen hyppy Normandiaan maihinnousun vuosijuhlan kunniaksi. Yli 30 suomalaista laskuvarjojääkäriä on lähdössä Ranskaan, Normandian maihinnousun 75-vuotisjuhlien viettoon. Mukana hyppäämässä ovat muun muassa Juha Björnman ja Jarmo Kaipainen Laskuvarjojääkärikillasta. Toimittaja Kaija Kellman.

Studiossa Matti Ylönen.

Lähetykset

  • ke 29.5.2019 11.02 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Save and Quit? Digipelaaminen on viihdettä tai koukuttava vaara, joka imaisee nuoren mielen syövereihinsä. Miksi toinen jää hallitsemattomaan pelikoukkuun ja toiselle pelaaminen on hallittua vapaa-ajan viihdettä? Haastattelussa kokemusasiantuntija Panu Digipelirajaton.fi:stä ja suunnittelija Helmi Korhonen Sosped-säätiöstä.

    Studiossa Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Rättijärven klubi. Neuvostoliiton aikaan oli vuokratulla Saimaan kanavan alueella suomalaisten ja venäläisten tapaamispaikka, jossa markalla oli ostovoimaa. Toimittaja Kalle Schönberg.

    Studiossa Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Laulujen Marilyn, Syksyn sävel, Viidestoista yö ja Ei elämästä selviä hengissä tekijä Juice Leskinen olisi tänään täyttänyt 70 vuotta. Häntä kunnioitetaan muun muassa musikaaleilla ja kirjoilla. Yksi kirjoista "Juice puhuu"  perustuu useiden kuukausien aikana nauhoitettuihin keskusteluihin, joissa lauluntekijä puhuu työstään, lauluntekemisestä ja havainnoistaan maailmasta. Haastattelussa toinen kirjan kirjoittajista Harri Tuominen.

    Studiossa Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Koronavirus huolettaa turisteja eri puolilla maailmaa - etenkin Aasiassa. Thaimaassa lomailevat suomalaiset eivät kuitenkaan tunnu olevan kovin huolestuneita koronaviruksesta. Haastattelussa Esko Ruohonen,  Juha Hiltunen, Sipi Siljamäki ja  Antti Penttilä. Toimittaja Hua Hinissa Thaimaassa Maarit Lukkarinen.

    Studiossa Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Ruotsin pääministeri Olof Palmen murhan tutkintaa johtava pääsyyttäjä uskoo tutkijoiden olevan lähellä ratkaisua. Jälleen. Skandinavian kirjeenvaihtajana vuosien ajan toiminut politiikan toimittaja Riikka Uosukainen kommentoi uutisia Ruotsista.
    Kolmannes nuorista miehistä jättää varusmiespalveluksen suorittamatta. Pian aloittava työryhmä pohtii asepalvelun kehittämistä, esimerkiksi naisten kutsuntoja. Puolustusministeri, keskustan Antti Kaikkonen, on sanonut olevansa valmis harkitsemaan kutsuntojen ulottamista naisiin. Mira Stenström haastattelee.

    Studiossa Linda Vettanen ja Juha Blomberg.
    Studiossa Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Tampereen Oopperan Carmen lupaa iloa, väriä, tunnetta, tanssia, upeaa laulua ja verevää soittoa. Juha Kokkala haastattelee ohjaajaa Marco Bjurströmiä.

    Juontajina Linda Vettanen ja Juha Blomberg.
    WhatsApp -viesti studioon 040 14 55 666. Twitter: #rspäivä

  • Turun funikulaari jakaa edelleen mielipiteitä, Yrjö Hjelt toimittaa. Haastateltavina Mikael Miikkola, ps., Saara Ilvessalo, vihr., Jarmo Laivoranta, kesk. ja Olli Manni, kok.

    Tampereella rivitalo sortumavaarassa, professori kehottaa asukkaita poistumaan rakennuksesta, professori Tim Länsivaara Tampereen yliopistosta.

    Juontajina Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Yhteishaku alkaa, miltä tämä vuosi näyttää, Opetushallituksen erityisasiantuntija Katariina Männikkö.

    Juontajina Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Tähtiravintolat ja suomalainen ruokakulttuuri. Miksi Michelin-tähtiä saavat Suomesta vain helsinkiläisravintolat? Gastronomien Seuran puheenjohtaja Joni Kiiski.

    Juontajina Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Avoimet työpaikat ovat vähentyneet, yliaktuaari Minna Wallenius, Tilastokeskus.

    Koronavirus ja talous, OP-Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.

    Juontajina Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Suomenlahden pohjukan pato ei luonutkaan suurta lieteallasta. Pietarin suojapadon pelättiin keräävän valtavasti likalietettä alueelle, mutta pelko on osoittautunut turhaksi. Pato on ollut tulvavaaran vuoksi käytössä useasti tänä talvena. Haastattelussa Kronstadtin padolla juuri käynyt toimittaja Kerstin Kronvall.

    Mihin hylätty vaate päätyy? Pelkästään suomalaiset heittävät vuosittain pois 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä. Jätemäärä pienenisi, vaatteet saataisiin kiertoon. Emme tiedä, minne kaikki hylätyt vaatteet päätyvät. Illan tutkivan journalismin ohjelman MOT:n aiheesta kertoo lisää toimittaja Minna Knus-Galán.

    Studiossa Linda Vettanen ja Markus Turunen.

  • Musiikin suoratoistokaan ei ole päästötöntä. Kun musiikkiin ei enää tarvitakaan muovia kuten ennen, luulisi myös musiikin kuluttamiseen liittyvien kasvihuonepäästöjen vähenevän. Miten musiikista edelleen syntyy päästöjä? Haastattelussa Oslon yliopiston apulaisprofessori Kyle Devine. Toimittaja Atte Uusinoka.

    Studiossa Linda Vettanen ja Markus Turunen.

Klipit

  • Ruotsin pääministeri Olof Palmen murhan tutkintaa johtava pääsyyttäjä Krister Petersson uskoo tutkijoiden olevan lähellä ratkaisua. Petersson on kertonut Ruotsin television SVT:n haastattelussa, että tutkinta on valmis ”viiden kuukauden kuluessa”.
    Palme ammuttiin 28. helmikuuta 1986 Tukholmassa hänen palatessaan elokuvateatterista vaimonsa Lisbeth Palmen kanssa. Tutkinta on ollut pitkä ja monipolvinen.
    Miten tuorein uutinen on otettu vastaan? Ylen Skandinavian kirjeenvaihtajana toiminut politiikan toimittaja Riikka Uosukainen sanoo, että uutinen herättää toiveikkuutta, vaikka murhatutkimuksen läpimurrosta ei olekaan mitään varmuutta.
    Juha Blomberg ja Linda Vettanen haastattelevat.

  • Metallibändin Stam1nan keulakuvalta, Antti "Hyrde" Hyyryseltä on ilmestynyt tänään esikoisromaani "Viimeinen Atlantis". Tasan kymmenen vuotta sitten ilmestyi yhtyeen samanniminen albumi ja teematkin ovat samat: ylikulutus, ilmastonmuutos ja pakolaisuus. Kiitelty levy sai aikanaan myös ympäristöpalkinnon.

    Mitä Hyyrynen ajattelee muovista, merestä ja ihmisen osuudesta ilmastonmuutokseen? Millaiseen kristallipalloon hän on katsonut dystopiaa kirjoittaessaan? Moni hänen lähitulevaisuuteen sijoittamansa asia osuu häkellyttävästi kohdalleen jo nyt. Esimerkiksi Australia on kirjassa muuttunut asuinkelvottomaksi kuumuuden ja kuivuuden takia, maailmalla riehuu pandemia.

    Heidi Laaksonen tapasi muusikko-kirjailijan, jonka romaanissa ihmiskunnan tulevaisuus on tyly, vaikka mies itse uskoo, että ympäristöa voidaan vielä suojella lainsäädännön ja sääntelyn avulla.

  • Stalinin vainoissa ennen toista maailmansotaa kuoli ja katosi satoja tuhansia ihmisiä - myös suuri määrä Neuvostoliitossa asuneita suomalaisia. Monen heistä elämä päättyi Sandarmohin metsän teloituksissa. Venäjällä ehti jo olla aika, jolloin viranomaisetkin halusivat pitää esillä vainoissa kuolleiden kohtaloa. Viime vuosina pääsy tiedon lähteille Venäjällä on vaikeutunut. Katariina Lahtosen haastateltavina ovat Stalinin vainoja ja vainojen kohteiksi joutuneiden perheiden kohtaloita tutkiva tohtori Aimo Ruusunen ja tietokirjailija Jukka Rislakki, joka on tutkinut neuvostoliiton-suomalaisten kohtaloita jo 1990-luvulta.

  • Vuokratontit yleistyvät asuntomarkkinoilla. Asuntoon pääsee halvemmalla kiinni, mutta asuminen voi tulla vuokratontilla sietämättömän kalliiksi, jos tontin omistaja haluaa tehdä tontilla rahaa. Suomessakin omistusasuntojen tontit ovat yhä useammin rahastojen omistuksessa. Mitä asunnon ostajan pitäisi huomioida, siitä Marja Ala-Kokon kanssa keskustelemassa Suomen Asukasliiton puheenjohtaja Hans Duncker ja asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypo-pankin rahastojohtaja Juho Pajari, joka arvioi ensin kuinka yleistä on, että asuntotontin omistaa rahasto:

  • Yli puolet Suomen kerrostaloista on rakennettu 1960-80-luvuilla. Tampereen yliopistolla on 90-luvun alkupuolelta lähtien tutkittu betonirakenteiden vaurioitumista ja alttiutta säänvaihteluille. Yliopiston Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmän projektipäällikkö DI Toni Pakkala on juuri tehnyt väitöskirjan ilmastonmuutoksen vaikutuksista betonirakennuksiin. Pakkala on nyt Marja Ala-Kokon haastattelussa ja kertoo ensin, miksi valitsi juuri tämän aiheen:

  • Harvalla herkulla on niin pitkä historia kuin oluella. Pullon sihahduksesta haaveillaan, mutta juomaa on myös vastustettu. Oluen historiassa valtiolla ja kirkollakin on ollut sormensa pelissä.

    Hotelli- ja ravintolamuseon Oispa kaljaa -näyttelyssä oluen historiaa ja merkityksiä esittelee museolehtori Hanna Larjavaara.

    Toimittaja on Marija Skara.

    Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

  • Ahkera pitää olla, mutta samalla pitäisi osata ottaa rennosti. Mistä sen tietää onko sopivalla tavalla laiska vai lusmuilija?
    Voisiko laiskottelusta olla jotain hyötyä ja mitä laiskuus itse asiassa on? Onko monen mielestä ärsyttävä sosiaalipummi itseasiassa laiska lainkaan?

    Laiskottelun jaloon taitoon opastavat psykologit Vesa Nevalainen ja Satu Kaski tuoreessa kirjassaan "Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään?"

    Nevalainen kertoo aluksi, ettei esimerkiksi itse saanut illalla aikaiseksi mitään, kaikki aika meni laiskotellessa.

    Linda Vettanen ja Marko Miettinen haastattelevat.

    Kuva: AOP

  • Itäisessä Afrikassa kymmenettuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi. Tupuna Mäntysaari Pelastakaa Lapset ry:stä kertoo, millaisten vaikeuksien kanssa ihmiset joutuvat Itä-Afrikassa joutuvat elämään.
    Lisäksi SYKE:n Biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Alroth kertoo tarkemmin heinäsirkkainvaasiosta.
    Marko Miettinen ja Linda Vettanen haastattelevat.

    Kuva: Daniel Irungu / EPA

  • Euroopan unionin perusoikeusviraston reilu vuosi sitten julkaisemassa kyselytutkimuksessa yhdeksän kymmenestä juutalaisesta koki antisemitismin lisääntyneen kotimaassaan viiden vuoden aikana. Puolet vastaajista pelkäsi joutumista sanallisen häirinnän kohteeksi ja 40 prosenttia jopa fyysistä hyökkäystä.

    Yhdysvalloissa tehtiin äskettäinen verinen isku synagokaan ja muutoinkin juutalaiset ovat Yhdysvalloissakin joutuneet erilaisten iskujen kohteeksi.

    Miksi juutalaisvastaisuus nostaa päätään ja miten se vaikuttaa? Haastattelussa Uppsalan yliopiston vieraileva tutkija Paavo Ahonen. Haastattelijoina Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Digitaalisen pelaamisen yleistyminen on tuonut vanhemmille uusia kasvatuksellisia vaatimuksia. Pelihaitoista ja pelikasvatuksesta väitöstutkimuksen tehnyt tutkija Mikko Meriläinen neuvoo luopumaan jaottelusta videopelien ja oikean maailman välillä. Tutkimuksen perusteella esimerkiksi paljon pelaavat eivät automaattisesti pärjää huonommin koulussa tai ole vähemmän sosiaalisia kuin vähemmän pelaavat. Minkälaisia haittoja nuorten pelaamiseen liittyy ja miten se tulisi ottaa kasvatuksessa huomioon? Haastateltavana tutkija Mikko Meriläinen. Toimittajana Atte Uusinoka.

  • Sähköautojen määrä kasvaa. Etenkin hybridien, eli kahden voimalähteen autojen, ostaminen kiinnostaa autoilevaa kansaa. Sähköautojen lataus- ja käyttötavat tunnetaan silti vielä huonosti.

    Nyt muun muassa autokauppojen ja korjaamojen edusjärjestö Autoalan keskusliitto on selvittänyt kyselytutkimuksella, miten sähköautoilla ajetaan ja kuinka niitä ladataan. Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa ja Autotuojat ja -teollisuus - yhdistyksen toimitusjohtaja Tero Kallio avaavat Silja Raunion haastattelussa ladattavien autojen käyttötapoja.

    Tutkimuksen mukaan ladattavien hybridiautojen ajokilometreistä yli puolet tehdään sähköllä. Tero Kallio kommentoi aluksi, kuinka suurena osuutta voidaan pitää.

    Kuva: Esko Jämsä / AOP

  • Hoitoalan järjestö Tehy kertoo, että isot terveysjätit polkevat hoitajien palkkoja, eivätkä noudata sovittua palkkausjärjestelmää. Yksityinen terveydenhoito keskittyy isoille terveysjäteille, ja niille myös kunnat ovat ulkoistaneet terveydenhuoltoaan. Yksityistä hoitoalaa edustava Hyvinvointiala HALI kiistää palkkojen polkemisen.
    Radio Suomen päivä -ohjelmassa haastateltavina Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri ja Hyvinvointiala HALI:n työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri. Toimittajana Marja Ala-Kokko

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä