Luonto-Suomi

Pikkulokki siimassa Tyyrinvirralla

  • 6 min
  • toistaiseksi

Luonto-Suomessa kuultiin tietokirjailija Erkki Norellin kalatarina. Tässä yllättävässä tilanteessa pikkulokki sotkeutui siimaan Tyyrinvirralla. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Lähetykset

  • ke 1.5.2019 18.30 • Yle Areena

Jaksot

  • Luonto- ja retkikokemuksista syntyy monenlaisia tarinoita, jotka elävät parhaimmillaan jopa vuosikymmenien ajan. Se voi olla erikoinen tapahtuma erämaassa tai yllättävä asia lähimetsässä. Yleensä mielenkiintoisimmat havainnot tulevat eteen silloin, kun niitä vähiten odottaa.

    Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan Jukka Vesanen ja toimittajat Asko Hauta-aho ja Matti Ylönen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Miten lintuharrastuksessa pääsee alkuun ja vieläpä sutjakkaasti eteenpäin? Vastauksia antavat Tuukka Kupiainen ja Mikko Kataja. Juontajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Kettu, naali, susi ja supikoira. Siinä on neljän koiraeläimen kopla, joka ovat monille luonnossa liikkujille jo tuttu, ainakin lehtien palstoilta ja kirjojen kuvista. Ani harva on kuitenkaan kaikkia näitä päässyt luonnossa näkemään. Viides laji, kultasakaali, on toistaiseksi vielä harvinaisempi. Se on havaittu todistettavasti vain muutaman kerran.

    Mitkä ovat alkuperäisiä, mitkä vieraslajeja ja mitkä tulokkaita? Miten koiraeläimet sopeutuvat Suomen luontoon? Mikä merkitys niillä on ekosysteemissä? Kysy koiraeläimistä tai kerro mehevimmät havaintosi. Asiantuntijana lähetyksessä on tohtori Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden ensimmäinen laji laulujoutsen esitellään radiossa maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä?

    Luonnonäänien illassa toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Miten pitkä on Suomen kallioiden tarina? Mitä rantakivet voivat kertoa? Millaisia merkkejä jääkaudesta Suomen luonnossa edelleen näkyy? Miten luonnon historiaa voidaan lukea maaperän kerrostumista? Mitä ainutlaatuista Suomen maaperässä ja kallioissa on? Miksi varhaiset geologit uskoivat mieluummin vedenpaisumusteoriaan kuin jääkausiajatukseen? Miten jäälautat ovat voineet kuljettaa monen metrin korkuisia rapakivilohkareita idästä tänne? Miten malmeja etsitään ja voiko niitä löytää kaikkialta? Onko maassamme fossiileja?

    Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ja geologian kauneudesta ja ihmeellisyydestä kertomassa olivat yli-intendentti Arto Luttinen ja ympäristögeologian emeritusprofessori Veli-Pekka Salonen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

  • Pöllöjen äänet helmikuisessa yössä ovat varma merkki tulevasta keväästä. Helmipöllön puputusta on kuulunut paikoin jo tammikuun alkupuolella, mutta parhaimmat hetken pöllöretkille ovat helmi- ja maaliskuussa. Myyrätilanne vaikuttaa aina pöllöjen pesintään ja osa yön tarkkasilmäisistä lentäjistä saattaa jättää pesinnän väliin, jos ravintoa ei ole riittävästi.
    Luonto-Suomen pöllöillassa kuuntelijoiden kysymyksiin vastasi lintututkija Pertti Koskimies ja toimittajina olivat Asko Hauta-aho ja Matti Ylönen.

  • Jos koloissa pesivät linnut saisivat äänestää, niin käpytikka ja palokärki todennäköisesti voittaisivat. Ne lienevät Suomen luonnon kuuluisimmat ja merkittävimmät rakennusmestarit. Pikkutikka, pohjantikka, valkoselkätikka ja harmaapäätikka naputtavat myös itse kolonsa, käenpiika pesii muiden kaivamissa onkaloissa tai linnunpöntöissä.
    Tikkaillassa asiantuntijana on konkariornitologi Heikki Kolunen. Toimittajana Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

  • Työmatka taittuu näin talvellakin näppärästi pyöräteitä pitkin ja samalla vältetään ajaminen ruuhkassa omalla autolla. Talvipyöräily lumisilla tai lumettomilla metsäpoluilla ja kaupunkien moninaisilla kulkuväylillä on kokenut viime aikoina suuren nousun ja sama kehityssuunta jatkuu edelleen. Jokainen pyörällä ajettu kilometri on arvokas ja säästää ympäristöä, vertaa tätä liikkumismuotoa mihin muuhun tahansa. Pyörän pitää kuitenkin toki olla talvikunnossa, jos mielii matkata turvallisesti ja vailla turhaa vastusta.

    Luonto-Suomen studiossa on paikalla monialaista pyöräilyasiantuntemusta. Kuuntelijoiden esittämiin kysymyksiin talvipyöräilystä vastaavat Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen ja erityisasiantuntija Martti Tulenheimo Pyöräliitosta, lähetyksen juontavat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

  • Etelä- ja Keski-Suomessa jäät ovat monin paikoin vielä arvaamattomia ja kestäviä jäitä saadaan vielä odotella. Minkälaisia tuntomerkkejä heikko jää antaa retkeilijälle ja miltä se voi näyttää? Meren jääpeite on aina yllättävä ja muutokset siellä voivat tulla muutamassa tunnissa. Onko luistelijoiden ja kalastajien turvavarusteet kehittyneet viimeisten vuosien aikana?

    Luonto-Suomen jääillassa olivat vieraina asiantuntija Jari Nummela Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliitosta ja retkiluistelija Seppo Sihvonen. Suoran lähetyksen toimittivat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

  • Suomen talvet muuttuvat. Kun ilmasto lämpiää, lumen määräkin vähenee. Miten talvet ovat jo muuttuneet kotiseudullasi vai onko mielestäsi kaikki kuten aina ennenkin?

    Katoavatko Suomesta pakkasten myötä myös havupuut? Askarruttaako sinua ilmastonmuutos?

    Asiantuntijoina studiossa ovat tutkija Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopistosta ja ryhmäpäällikkö Hannakaisa Lindqvist Ilmatieteen laitokselta. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Markus Turunen.

  • Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään hetkiä, jolloin ei tarvitse retkeillä äänettömissä maisemissa. Kosteikkojen ja lehtojen lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan.

    Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Laulajan ei välttämättä tarvitse olla laulutaidoiltaan hyvä tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt vaikutuksen kuulijaan. Kerro miksi jokin laji sinua miellyttää.

    Kuuntelijoiden kanssa suorassa lähetyksessä keskustelevat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Itämerta voi auttaa herkuttelemalla - nimittäin syömällä Itämerestä kestävästi pyydettyjä kaloja. Itämeressä on monia kalalajeja, joita me vierastamme, mutta joita käytetään jo monessa Itämeren valtiossa.

    Miten nämä vajaasti hyödynnetyt kalat päätyisivät herkuiksi ruokapöytiimme, ja miten tämä auttaisi Itämerta? Entä miksi Itämeren hyvinvointi kuuluu kaikille suomalaisille?

    Studiossa kysymyksiin vastaamassa ovat erikoistutkija, tutkimuspäällikkö Meri Kallasvuo Luonnonvarakeskuksesta ja erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta. Toimittajina Hannamari Vallila, Pirjo Koskinen ja Maija Salminen.

Klipit

  • Luonto-Suomessa matka jatkui Pihlajavedelle Savonlinnaan. Saimaan alueella jää antaa myös periksi ja norpat pääsevät ihailemaan vapaana liikkuvien aaltojen ääniä. Saimaannorpat vaihtavat karvansa näin toukokuussa ja nousevat rantakiville aurinkoon tätä nopeuttaakseen. Veneilijät saattavat silloin havaita näitä harvinaisia nisäkkäitä, jotka köllöttelevät kiireettömästi auringon paahteessa ja rapsuttelevat vanhaa karvaa uuden tieltä. Välillä saimaannorpat ovat löytäneet suojaisan paikan, joka on kätkettynä ohi ajavilta veneilijöiltä. Tällaisen norpan suosiman louhenkolon löysivät Pihlajavedeltä Juha Taskinen ja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Rantaruovikot on ääntä ja elämää täynnä näin toukokuussa, kun lintujen muutto kiihtyy entisestään ja samalla myös pesintäkausi käynnistyy. Vihreät sävyt näyttäytyvät maisemassa ja ilmassa on oikeaa kevään huumaa. Pertti Koskimies tuli Siikalahdelle 50 vuotta sitten. Tuo 13- vuotiaan koulupojan retki oli hänen elämänsä tärkein käännekohta, silloin hän tiesi että hänestä tulisi ornitologi. Pertti kuunteli nyt 51. kertaa Vapun ääniä elämänsä järvellä. Kuva: Asko Hauta-aho / yle

  • Biologi Jussi Viitala on retkeillyt tähän asti vuosittain Lapin tuntureilla Lauri Korven ja Osmo Kauton kanssa. Retkien tavoittena on ollut löytää ja valokuvata jokin harvinainen kasvi. Retkikaverukset ovat koonneet retkimuistonsa ja kuvansa nyt Neidonkenkä ja kiirunankello- kirjaan. Minna Pyykkö tapasi Hämeenkyrössä Jussi Viitalan ja jutteli tunturikasvien kauneudesta ja kasviretkimuistoista. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Luonto-Suomessa kuultiin tietokirjailija Erkki Norellin kalatarina. Tässä yllättävässä tilanteessa pikkulokki sotkeutui siimaan Tyyrinvirralla. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Toukokuun alussa jääpeite antaa periksi talven jäljiltä ja laineet liplattavat vapaana pitkästä aikaa. Useat ihmiset lähtevät venerantaan tekemään viimeisiä säätöjä, jotta aalloilla liikkuva kulkupeli olisi kunnossa. Asko Hauta-aho kävi Lahdessa Sylvöjärven maisemissa, kun Ritva Rantanen ja Ilkka Simola olivat soutuveneen kevätkuntoa tarkastamassa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontotoimittaja Juha Laaksosen ja laulava puutarhuri Mikko Lagerströmin Vappuretken kohde oli tietysti kaupunkialueella Helsingissä. Tapahtumia oli luvassa vaikka ympäristö äänineen päivineen oli ihmisen sävyttämää. Entä koska kesä oikeasti alkaa? Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Ohjelmassa vieraillaan jälleen Espoossa luontoharrastaja Riku Lumiaron rakentamassa puutarhassa, paikalla on myös puutarhuri Mikko Lagerström. Toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.

  • Kalastuksen- ja pyyntivälineiden historiaa käsittelevässä sarjassa edettiin seitsemänteen eli viimeiseen osaan ja siinä käsiteltiin perhoja. Perhokalastus.info-sivujen mukaan ensimmäisenä perhokalastuskokemusta kuvaavana kirjoituksena pidetään yleisesti roomalaisen luonnontutkijan Claudius Aelianuksen 230-170 eKr. kuvausta muinaisessa Kreikassa harrastetusta kalastustavasta, jossa makedonialaiset pyydystivät täplänahkaisia kaloja Astraes-nimisellä virralla. Välineenä heillä oli vajaan kahden metrin ruokovapa, punottu siima sekä punaisesta villasta ja kahdesta vahan värisestä kukon höyhenestä tehty perho. Perho jäljitteli virralla runsaana esiintyvää pienikokoista ja haurasta hyönteistä, jossa oli piirteitä ampiaisesta, sääskestä ja mehiläisestä. Täplänahkaiset kalat söivät halukkaasti näitä virran päällä runsaana leijuvia hyönteisiä.
    Tietokirjailija Erkki Norell on täällä Suomessa "perhokalastuksen grand old man", hänen kanssaan sidottuja perhoja katseli ja perhokalastuksesta kyseli toimittaja Asko Hauta-aho.

  • Maamme siivekkäistä on valmistunut uusi selvitys koskien
    niiden uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Tässä kartoituksessa on tarkasteltu sitä, miten eri lintulajiemme runsaus ja levinneisyys ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
    Ja muutoksia on todellakin tapahtunut paljon, yllättäviäkin sellaisia.
    Monet tutut lajit ovat joutuneet uhanalaissuusmietinnön punaisen
    kirjan listalle, toisaalta lintujen suojelutyö on tuottanut tulosta.
    Lisäksi monet metsästettävistä riistalajeista ovat ajautuneet
    vaikeuksiin ja vähentyneet. Lintujen uhanalaisuusluokituksen vetäjä Markku Mikkola-Roosia jututti toimittaja Veli-Risto Cajander.

  • Luonto-Suomessa pakinoi tietokirjailija Pertti Koskimies, hänen pakinan aiheena oli juotavan hyvät järvivedet.

  • Luonto-Suomen äänimaisemassa kuunneltiin saariston kevättä. Maaliskuun lopulla jäät saavat kyytiä merialueilla ja lukuisat vesilinnut aloittavat soidinkarkelot. Ahvenanmaan saariston haahkoihin ja ohimuuttavien allien äänimaailmaan syventyivät Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä