Tiedeykkönen

Valolla ohjattava mikrorobotti, keinoiiris ja kärpäsloukku – akatemiatutkija Arri Priimägi palkittiin tieteellisestä rohkeudesta

  • 46 min
  • toistaiseksi

Professori Arri Priimägin tutkimusryhmässä Tampereen yliopistossa Hervannassa tutkitaan valon ja aineen yhteistyötä, valolla ohjattavia aineita ja sitä, kuinka valolla voidaan vaikuttaa materiaalin ominaisuuksiin.

Tutkimusryhmässä on tehty pieniä, vain sentin mittaisia robotteja, jotka kävelevät kun niihin kohdistetaan valoa. Toinen sovellus on keinotekoinen, ihmisen silmää jäljittelevä iiris, joka sulkeutuu kun siihen saapuu valoa ja avautuu, kun valontulo lakkaa. Kärpäsloukkua jäljittelevässä sovelluksessa materiaali aistii, mitä sen lähettyvillä on ja se pystyy tekemään yksinkertaisia päätöksiä. Loukku on herättänyt paljon huomiota myös ulkomailla.

Robotit tehdään nestekide-elastomeerista, jonka ominaisuuksia muunnellaan tarpeen mukaan.
Priimägin tutkimuksessa yhdistyy osaaminen kemiassa, fysiikassa, fotoniikassa ja materiaalitieteissä. Fotoniikan piirissä tutkimusryhmä kehittää pieniä lasereita ja sensoripintoja.

Suomen Akatemia palkitsi Arri Priimägin helmikuussa akatemiapalkinnolla tieteellisestä rohkeudesta. Palkinto annetaan tutkijalle, joka on osoittanut työssään poikkeuksellista tieteellistä rohkeutta, luovuutta ja ennakkoluulottomuutta.

Haastateltavana ovat professori Arri Priimägi, tohtorikoulutettava Markus Lahikainen ja tutkijatohtori Heikki Rekola Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Kuvassa Arri Priimägi. Tietokoneen näytöllä on auki oleva keinoiiris.
Kuva: Sisko Loikkanen

Lähetykset

  • pe 7.6.2019 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Lasten ja nuorten kiukunpurkaukset ovat usein merkki ylikuormituksesta, pelosta ja huolista - stressistä. Kun lapsi kiukuttelee, nuhtelemme häntä, vaikka pitäisikin kysyä mikä on hätänä. Kun teini paiskoo ovia, annamme hänen kuulla kunniansa, vaikka meidän pitäisikin kuunnella, mitä hänellä on sydämellään. Tunnemyrskyissä elävä ja puutteellisten tunnesäätelytaitojen kanssa sinnittelevä lapsi tai nuori koetaan usein hankalaksi häiriköksi, vaikka hänelle itselleen tilanne on yhtä hankala: kuinka minä tästä tilanteesta selviän?
    Mistä lasten ja nuorten stressi johtuu, ja kuinka vanhemmat, läheiset ja opettajat voivat heitä auttaa itsesäätelyssä?
    Neuropsykologian erikoispsykologi, professori Nina Sajaniemi Itä-Suomen yliopistosta on Tiedeykkösen vieraana.
    Toimittajana on Jaana Sormunen

    Kuva: imago/blickwinkel/AOP

  • Hahmotushäiriöt ilmenevät tilan hahmottamisen, liikkeen ja etäisyyksien arvioinnin tai asioiden välisten suhteiden hahmottamisen vaikeuksina, tai esim. motorisena kömpelyytenä. Koulussa se löytyy usein oppimisvaikeuksien taustalta, erityisesti matematiikassa ja luetun ja kuvallisen materiaalin ymmärtämisessä.
    Neuropsykologian erikoispsykologi Pekka Räsänen kertoo, mitä kaikkea hahmotushäiriö voi pitää sisällään ja kuinka sitä voidaan kuntouttaa.

    Työmuisti on yksi osa ihmisen muistijärjestelmää, mutta oppimisen kannalta hyvin tärkeä osa. Huono työmuisti näyttäytyy esim. vaikeutena ymmärtää moniosaisia ohjeita tai muistaa mitä pitää tehdä seuraavaksi. Työmuistin vaikeudet voivat johtua erilaisista oppimisvaikeuksista - tai olla oppimisvaikeuksien taustalla. Erityispedagogiikan dosentti Minna Törmänen Helsingin yliopistosta kertoo huonosta työmuistista ja sen kuntoutusmenetelmistä.

    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: Alamy / All Over Press

  • Tiedeykkönen palaa ajassa taaksepäin ja hiljattain edesmenneen psykiatri ja kirjailija Claes Anderssonin kanssa vuonna 2003 tehtyyn ohjelmaan: ”Miten teen toisen hulluksi?”.

    Haluatko tieten tahtoen tehdä heilasi hulluksi - vai toimitko tiedostamattasi? Ristiriitaiset viestit, piiloaggressiivisuus ja marttyyrin rooli saavat kanssaihmiset hämmentymää ja ärsyyntymään, joskus jopa raivon partaalle. Syyllistämällä hallitseminen sopii ehkä kuusivuotiaalle, mutta ei aikuisen ihmisen elämäntavaksi.

    Ihmisillä on varastoissaan yllättävän monta tapaa syyllistää toisiaan ja käydä toistensa hermoille. Toisaalta, mitä jäisi jäljelle maailmankirjallisuudesta ja teatterista ym., jos sairastuttava ja ristiriitainen kommunikaatio sekä läheisiään syyllistävät marttyyrit siivottaisiin pois? Hermoille käymisen konsteista kertoo psykiatrian erikoislääkäri Claes Andersson Leena Mattilan toimittamassa ohjelmassa.

    Ohjelma on uusinta vuodelta 2003, jolloin psykiatrian erikoislääkäri Claes Andersson sai Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Kulttuuripalkinnon.

    (Kuva: Markku Ojala / All Over Press)

  • Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus on yleisin oppimisvaikeuksista, ja dysleksia on yksi osa sitä. Lukivaikeudesta voi kärsiä vielä aikuisenakin, vaikka kouluiän kuntoutuksella saadaan hyviä tuloksia.
    Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, mitä lukivaikeuden synnystä tiedetään tällä hetkellä ja millaisia apukeinoja sen kanssa arjessa selviytymiseen on.

    Laskemiskyvyn häiriöstä eli dyskalkuliasta kärsivälle perusmatematiikka, kuten esim. yhteen- ja vähennyslaskut tai määrien arvioiminen, tuottaa suuria vaikeuksia. Dyskalkulia vaikuttaa muutenkin koulunkäyntiin, arkipäivään ja jopa ammatinvalintaan.
    Matemaattisten oppimisvaikeuksien professori Pirjo Aunio Oslon yliopistosta kertoo millä tavoin dyskalkulia ilmenee, kuinka sitä voidaan kuntouttaa ja miten sen kanssa tulee toimeen.

    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    (Kuva FS-Stock / Alamy/All Over Press)

  • Suomen Lapissa on maailman puhtainta ilmaa, sanotaan. Pitääkö väite paikkaansa? Entä millaisella salapoliisityöllä selviää kuka on päästänyt tiettyjä saasteita ilmaan tai mistä yksittäinen vesipisara on peräisin? Mistä voi johtua, että viime aikoina ilmakehässä on mitattu aiempaa enemmän metaania? Pallastuntureilla on Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä mittausasema, jolla on tärkeä tehtävä ilman laadun ja -koostumuksen tarkkana mittarina. Tiedeykkösessä selviää tarkemmin mitä tunturin päällä ja sen alla olevilla asemilla tapahtuu ja miten ne linkittyvät koko maailman ilman tilan tutkimiseen.

    Haastateltavina tutkimusprofessori Hannele Hakola ja tutkija Annalea Lohila Ilmatieteen laitokselta, Valtteri Hyöky, sekä tutkija Kaisa-Riikka Mustonen Oulun yliopistosta. Toimittaja on Minttu Heimovirta.

    Kuva: Maisema Särkitunturilta Pallastuntureille. (All Over Press/Ismo Pekkarinen)

  • Onko tuntemamme elämä voinut syntyä kometaarisen pölyn mukana tulleista orgaanisista molekyyleistä ja raskaista alkuaineista? Entä mistä maapallon vesi on tullut?

    Turun yliopiston tutkijat Boris Zaprudin ja Esko Gardner tutkivat dataa, jota Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Rosetta-luotain keräsi komeetta 67P:stä. Tutkijoiden käytössä oli myös valokuvia, joissa komeetan pöly oli iskeytynyt COSIMA-mittalaitteen keräyspinnalle. Mitä kuvista nähtiin?

    Geologi Kari Kinnunen tuo nähtäväksi harvinaisen hiilikondriitin, joka on komeetalta lähtöisin oleva kivimeteoriitti. Mitä se kertoo aurinkokunnan varhaisista vaiheista?

    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Trombit voivat aiheuttaa kesäisten ukkosmyrskyjen yhteydessä aikamoista tuhoa. Puut kaatuvat lakoon, talojen katot vaurioituvat, autot kaatuvat kyljelleen.

    Ohjelmassa selvitämme, miten trombit syntyvät, eli mikä saa ilman pyörimään niin vinhasti. Käymme Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jenni Rauhalan kanssa läpi muutamia Suomen tuhoisimpia tapauksia. Keskustelemme myös siitä, miksi Itä-Suomessa trombeja havaitaan eniten.
    Suomeen asti ei onneksi tule trooppisia hirmumyrskyjä, mutta niitäkin seurataan Ilmatieteen laitoksella. Ne saattavat iskeä moniin suomalaisten suosimiin lomakohteisiin.

    Hirmumyrskyt ovat nimensä mukaisesti hirmuisia. Pahimmillaan niissä on kuollut satoja tuhansia ihmisiä. Tiettävästi eniten kuolonuhreja kautta aikojen aiheuttanut trooppinen hirmumyrsky oli
    Bangladeshiin vuonna 1970 iskenyt Bholan sykloni, joka aiheutti arviolta jopa yli 500 000 kuolonuhria.

    Meteorologi Pauli Jokinen kertoo, miten ja milloin hurrikaanit, taifuunit ja syklonit kehittyvät lämpimillä merialueilla.

    Toimittaja Mari Heikkilä.

    Kuva: Trombeja esiintyy paitsi maalla, myös vesillä, jolloin niitä kutsutaan vesipatsaiksi. Kuvan vesipatsas kuvattu Italiassa, mutta vastaavia voi nähdä myös Suomessa. (Kati Johansson)

  • Jäiset komeetat ovat parhaiten säilyneitä taivaankappaleita aurinkokunnassa. Siksi ne tarjoavat tietoa elämän synnystä ja elämän kehityksestä myös Maassa. Tuleehan kotiplaneetallemme vuodessa 40-60 000 tonnia kometaarista pölyä. Mitä tämä aines on? Euroopan avaruusjärjestö ESA lähetti sitä tutkimaan Rosetta-luotaimen vuonna 2004. Se saavutti 10 vuotta myöhemmin satojen miljoonien kilometrien päässä olevan 67P-komeetan kaasukehän.

    Rosetan COSIMA-mittalaite mittasi pölyn alkuainekoostumusta sekä orgaanisten ja epäorgaanisten molekyylien koostumusta. Millaista uutta tietoa Maan elämän synnystä komeetalta saatiin?

    Turun yliopiston Tuorlan observatorion tutkijat Boris Zaprudin ja Esko Gardner tekivät töitä tulosten parissa. Geologi Kari Kinnunen puolestaan tuntee komeettojen mineraalikoostumusta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Kuva: Hale Bopp -komeetta kuvattu Britanniassa 1997. (All Over Press)

  • Kari Enqvist on kosmologi, joka on kirjoittanut useita fysiikkaa ja kosmologiaa popularisoivia kirjoja, ja hänet on niistä myös palkittu. Nuorena Enqvistiin teki suuren vaikutuksen Nobelilla palkittu, näytelmistään tunnettu kirjailija Samuel Beckett, sillä seurauksella että 19-vuotias Enqvist voitti vuonna 1973 Salpausselän kirjailijoiden kirjoituskilpailussa 2. palkinnon ”Beckett-plagiaatillaan”.

    Enqvist on kertonut kuuntelijoille maailmankaikkeuden alun tapahtumista, alkuräjähdyksen kulusta ja Einsteinin yleistä suhteellisuusteoriasta lukuisissa radio-ohjelmissa. Hän vertaa yleisestä suhteellisuusteoriasta kertomista impressionistiseen maalaukseen. Kyse ei ole hänen mukaansa yksinkertaistetusta suhteellisuusteorian esityksestä vaan pikemminkin kuin siveltimenvedoista, mikä lopulta antaa tunteen että ollaan suhteellisuusteorian ytimessä.
    Kari Enqvist kertoo Tiedeykkösessä tieteen popularisoinnista, kirjoittamisesta ja kirjoistaan. Hän pohtii myös kosmologian kehitystä viime vuosikymmeninä ja muistelee omia opiskeluaikojaan, kuinka hän lopulta päätyi fyysikoksi ja kosmologiksi. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuvassa Kari Enqvist/kuva Sisko Loikkanen

  • Kun elämä sai alkunsa yli 4 miljardia vuotta sitten, oliko alkuliemessä vettä vai jotain muuta? Mikä sai elämän kehittymään?

    Elämään on kehittynyt erilaisia eliöitä ja haaroja. Silti kaikki eliöt ovat samaa alkujuurta: bakteereista sieniin sekä kasvi- ja eläinkuntaan. Elämä on yksi prosessi, sanoo fyysikko Pekka Janhunen. Dosentti Kirsi Lehto puolestaan puhuu solujen muistoista, me kaikki kannamme tätä perimään liittyvää koodia soluissamme. Nukleiinihappojen kopioituminen oli yksi kehityksen ratkaiseva hetki: informaatio alkoi siirtyä seuraavalle solulle ja sukupolvelle. Entä onko elämä tietoista?

    Minkälaista on ollut molekyylien vuorovaikutus varhaisina aikoina: kilpailua vai yhteistyötä? Evoluutiossa on oleellista kilpailu, mutta myös yhteistyötä tarvitaan. Jo alussa sellaiset elämänmuodot alkoivat säilyä, jotka sopeutuivat parhaiten ympäristöön, muistuttaa Kirsi Lehto Turun yliopistosta.

    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Kuvassa Stromatoliitti-kivimuodostelmia Länsi-Australian Shark Bayssa. Ne ovat syntyneet syanobakteerien, mineraalien ja sedimenttien muodostelmista ja ne ovat todisteita varhaisimmasta yksinkertaisesta elämästä maapallolla. (All Over Press)

  • Heinäkuun 20. päivänä juhlitaan ensimmäisen kuuhunlaskeutumisen 50-vuotispäivää, mutta meneillään oleva uusi ryntäys Kuuhun ei liity mitenkään puolen vuosisadan takaisiin Apollo-lentohin: Kuu on edelleen kiinnostava tutkimuskohde ja pian siellä on myös kaupallista toimintaa. Avaruusjärjestöjen lisäksi kuulentoja suunnittelevat ja tekevät nyt myös yksityiset yritykset.

    Tiedeykkösessä pohditaan mistä tässä uudessa kuukuumeessa on kysymys. Milloin ihmiset marssivat jälleen Kuun pinnalla? Minne siellä kannattaisi laskeutua ja miksi? Mistä Kuu on peräisin ja mitä sen tutkiminen meille kertoo? Missä Apollo-lentojen perintö näkyy nykyisin?

    Toimittaja Jari Mäkisen vieraina ohjelmassa ovat tutkijat Jarmo Korteniemi ja Teemu Öhman Arktisesta planeettatutkimusinstituutista sekä Ursan toiminta- ja tiedotussuunnittelija Anne Liljeström.

    Kuvassa taiteilijan näkemys tulevaisuuden kuututkijoista. (Kuva: Nasa)

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Tänä vuonna 2019 muistellaan Nasan Apollo-ohjelmaa, jonka tarkoitus oli toteuttaa presidentti John F. Kennedyn asettama haaste amerikkalaisen lennättämiseksi Kuun pinnalle ja sieltä takaisin ennen 1960-luvun loppua.

    Haaste oli valtava ja siinä oli suuria vastoinkäymisiä, mutta se onnistui rimaa hipoen. Apollo 11 laskeutui Kuun pinnalle 21. heinäkuuta 1969 ja ihmiskunnan ensimmäiset edustajat pääsivät saapastelemaan toisen taivaankappaleen pinnalla.

    Kesällä siitä tulee kuluneeksi 50 vuotta. Ja tänään 8. maaliskuuta, kun tämä ohjelma tulee kuunneltavaksi YLE Areenaan, oli puoli vuosisataa sitten meneillään Apollo 9 -lento, jonka tehtävänä oli testata kuumoduulia ensimmäistä kertaa avaruudessa. Se tehtiin Maan kiertoradalla, siis turvallisesti tässä lähellä, mutta se oli tärkeä koe ennen kuin kuumoduuli uskallettiin lähettää kohti Kuuta.

    Tiedeykkönen käy läpi kuulentoihin johtaneet tapahtumat ja kertaa kaikki Apollo-ohjelman lennot – niin vain Maata kiertäneet koelennot, kaksi Kuun ympäri pyörähtänyttä lentoa ja kuusi laskeutumista Kuun pinnalle. Jos haluat juhlistaa Apolloja tai vain tietää, mistä on kyse tämän vuoden avaruudellisessa juhlahumussa, niin tämä ohjelma on pakko kuunnella.

    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

    (Kuva Nasa)

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Klipit

  • Nokkosilla vihtominen taatusti virkisti muinaissuomalaisten strategista verenkiertoa. Nokkosilla jalkoväliään vihtoivat sekä miehet että naiset. Monet nieltävät muinaislääkkeet veivät yliannoksina hengen, mutta nokkos-viagrassa ei ollut sitä riskiä. Nyt lääkekasvien tehot haetaan pillereinä apteekista. Kalevalan aikaisista lääkekasveista kertovat professorit Yvonne Holm ja Sinikka Piippo.

    Kuppaus ja kalevalainen jäsenkorjaus ovat voimissaan, toteavat filosofian tohtori Hindrik Strandberg ja Kalevalainen jäsenkorjaaja, mestari Katja Rajala. Kalevalan malliin saunotaan edelleen, vaikka kaikki eivät enää usko saunatonttuihin, sanoo arkistotutkija Juha Nirkko Kansanrunousarkistosta. Loitsut ovat jääneet arkikäytöstä, joten folkloristiikan professori Lotte Tarkka viihtyy arkístoissa. Kalman väkeen, tuonilmaisiin, loitsujen ja tietäjien maailmoihin mennään Leena Mattila toimittamissa Kalevala-palaa! podcast-sarjan jaksoissa 4-6.

  • Mistä maailmasta kumpuavat Kalevalan naisten tarinat? Mitä rooleja sen ajan naisille on tarjolla? Tiina Piilola on pohtinut kansalliseepoksen naisia väitöskirjaansa. Hän on käyttänyt väitöskirjassaan ranskalaisen filosofin Luce Irigaryin ihmettelyn käsitettä. Mitä siitä syntyi? Kirjailija JP Koskinen puolestaan on kirjoittanut Kalevala-aiheisen romaanin, ja kirjailijana hänen katseensa on tarkastellut toki myös naisia. Tutkija Tiina Männistö-Funk Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta suuntaa tutkijan katseensa nimenomaan Pohjolan matriarkkaan Louheen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Onko Kalevala sinulle uusi vai vanha tuttu? Olisiko kertaus paikallaan? Aloita tällä 7-minuuttisella - sen jälkeen voit syventää tietojasi ohjelmien parissa.

    Kalevala palaa! -sarjan kolmessa ensimmäisessä osassa sukelletaan Kalevalan syntyaikoihin ja tutkaillaan, millaisista aineksista ja miten teos koostui: mikä sai Lönnrotin lähtemään runonkeruumatkoille, löysikö hän sitä mitä etsi, kuinka hän kokosi Kalevalan ja miksi Kalevalasta tuli se kansalliseepos, jonka me tunnemme. Ohjelmissa pohditaan myös, sitä, millaisena Kalevala sekä Kalevalan synnylle tärkeät teemat, suomen kielen uudistuminen ja tarinankerronta, näyttäytyvät nykypäivänä

    Asiantuntijoina ovat tutkijat Heidi Haapoja-Mäkelä, Eila Stepanova, Petri Lauerma, Heini Lehtonen, Venla Sykäri sekä muusikko Taito Hoffrén, joka myös esittää kalevalaista runolaulua. Toimittaja Jaana Sormunen.

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana.

    Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

    Kekkosen saamista kirjeistä kertoo UKK-arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • 9 Trafiikkimuseossa avautuu huhtikuun lopussa jälleenrakennuksesta kertova Liikkelle! -verkostonäyttely. Palvelutuottaja Riina Linna kertoo tekniikan museon näyttelystä ja museomaailman uusista tuulista.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä