Ealli arkiiva

Sii vázze skuvlla moadde vahku - muittut johttiskuvllas Ohcejogas

  • 21 min
  • toistaiseksi

Jagis 1978 Ohcejoga skuvlalágádus devddii 100 jagi. Sámi ságat 27.6.1978 muittašii skuvlavázzima ovdal. Muitaleaddjit leaba vuos Hánssa-Ovllá Ovllá/Uhca-Ovllá, Uula Laiti ja su eamit Olen-Ásllat Káre, Kaarin Laiti, is. Guttorm Gárnárggas ja dasto Heaikka- Ovllá, Uula Somby Gámasmohkis.
Doaimmaheaddji: Heikki Armas Lukkari

Lähetykset

  • to 13.6.2019 10.00 • Yle Sámi Radio

Jaksot

  • Ealli arkiiva.

  • Máŋga giláža Anáris ja Ohcjeogas ožžo albma elrávnnji loahppajagis 1979 ja álgojagis 1980. Nuppástusas ja elrávnnji váikkuhusas muitalit Njearrejár-Ovllá ja Udel-Ovllá, guktot Uula Länsman, Oahptii Inggá-Elle (Länsman, Basejávrris) Basejár-Ovllá Hánssa Hánsa, Hans Kitti, Máijo-Jon Issát, Iisakki Länsman Áŋŋelis, Ánne-Ovllá, Uula Valle, Evá-Hánssa Nillá, Nilla Nuorgam ja Einari Valle Gámasmohkis. Doaimamheaddji: Elle-Máhtte, Matti Valle ođđajagimánus 1980.

  • Martta Halonen muitala mánnávuođas go gumpe ogohalai beanavuoddji mánáguoktá. Jonas Guttorm muitala guollebivdofearániid Deanu alde, nu oaggumis duhasteamis go maiddái čakčagolgadeamis. Samuel Itäkivi fas muittaša mo vierca bilidii su sávzaviežžanmátkki. Jávrri-Juhán ii liiko noiddiid daguide, muhto muitala goittot ovtta gávnnadeamis buotdiehtti noiddiin. Martta Halonen, Jonas Guttorm ja Samuel Itäkivi lea Niilo Aikio jearahallan jagis 1995. Jávrri-Juhána, Juhani Aikio lea Erik von Hertzen jearahallan jagis 1961.

  • Ville-Biret, Briitta Aikio, is. Järvensivu muittaša mánnávuođa stohkosiid Ohcejoga Máttajávrris. Nuorravuođa dienasbargguin son lei biigán, čorgejeaddjin ja goahkkan. Sus leat maiddái unohis muittut buohcceviesus mánnán. Doaimmaheaddji: Niilo Aikio

  • Vuos das mo Sauva-Aslakka gávnnai Tankajoga golli, Juhani Nousuniemi jearahallá Oula Aikio. Nubbin lea sáhka Vuohču guovllu historjás, Oula Aikio jearahallá eatnis Elsa Maria Aikio, dát ságastallan lea báddejuvvon jagis 1976, dalle Elsa lei 85-jahkásaš. Loahpas Niila Palonoja muitala ovddešáiggiid boazodoalus Luirru ja Vuohču guovllus, Oula Aikio jearahallá. Dát Sámi radio báddevuorkká ságat leat čohkkejuvvon 1970-logus Vuohčus.

  • Ville-Jusse muittaša nuorravuođas earret earáid dan mo so dolin fievrredii ođđa traktora Ohcejohkii. Juhani Järvensivu riegádii 6.1.1929, jámii 11.9.1996. Dát ságastallan lea báddejuvvon jagis 1995. Doaimmaheaddji: Niilo Aikio

  • Dán vuoro arkiivaságat leat čohkkejuvvon guovtte sierra jietnabáttis. Ságastallamat leat báddejuvvon jagis 1990. Ohcejoga gielddahoavda Toivo Suomenrinne lei dalle báhcimin ealáhahkii. Makkár lei su bargobeaivi, mii gulai gielddahoavda bargui ja astoáigái ja makkár sávaldagat sus ledje gieldda boahttevaš luohttámušolbmuide. Doaimmaheaddji: Niilo Aikio

  • Biret-Máret, Maarit Vuomajoki Anárjoga Geavgŋávuolde muittaša soahteáiggi ja eváhkomátkki.
    Son lei Geasseguossi -prográmmas studioguossin Anáris. Doaimmaheadjdi: Maiju Saijets

  • Jagis 1978 Ohcejoga skuvlalágádus devddii 100 jagi. Sámi ságat 27.6.1978 muittašii skuvlavázzima ovdal. Muitaleaddjit leaba vuos Hánssa-Ovllá Ovllá/Uhca-Ovllá, Uula Laiti ja su eamit Olen-Ásllat Káre, Kaarin Laiti, is. Guttorm Gárnárggas ja dasto Heaikka- Ovllá, Uula Somby Gámasmohkis.
    Doaimmaheaddji: Heikki Armas Lukkari

  • Historjádutki Aage Solbakk čilge dološ saokŋostallamiid ja náitalandábiid lagamustá Deatnoleagis. Dán logaldallama Lemet-Jon Aage lea doallan Sámi álbmotbeaivve jagis 2000 Sirpmás.
    Loahpas gullat muitalusa man lea čállán Anders Larsen 1900-logu álgobealis. Girjji mearrasámiid vieruin lea almmustahttán Romssa musea čáláráiddus Acta Borealia. Čálus lea mearrasámiid vieruin mat gusket máná riegádahttimii ja olbmo hávdádeapmái. Doaimmaheaddjit: Niilo Aikio ja Jouni Aikio

  • Dás lea sáhka sápmelaččaid irggástallanvugiin. Dáige vieruid lea buorre atnit muittus, nago de boahtá ieš dan dillái ahte galggašii lahkonit nuppi olbmo - muhto ii dieđe riekta mo láhttet.
    Gullat maid muitaleaigga Ella Karin Blind Lars H:son Simma čáppa irggástallanvieruin Sámi radios jagis 1981. Doaimmaheaddjin lea Nils Johan Klemetsen (Hætta). Loahpas Jovnna Aikio lohká Anders Larsen čállosa mearrasámiid dološ irggástallanvieruin.

  • Giđđat 1980 ráhkkanedje Ohcejoga logahaga njeallje studeantta iežaset ávvudeapmái ja seammás Ohcejoga logahaga vuosttas studeantafestii. Vuorkábáttis Juha Tapiola ja Vesa Guttorm govvideaba logahatvázzima ođđa oahppolágádusas ja smiehtadeaba iežaska eallima ovddosguvlui. Veahkkeprofessor Pekka Sammallahti čilge dalá sámegieliskosa. Arkiivasáddaga álggus gulllat miessemánu 30. beaivve kalohttaođđasiid jagis 1980 ja Min Sápmi -sáddaga. Das logahatságaid lassin Oula Aikio muitala turismma, vándardeami váikkuhusain Soađegili Sámi bálgosis. Álgui viđa minuvtta ođđasiid lohká Per Nils Idivuoma.

Klipit

  • Kommemaainâs Postâ-Maartist.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä