Radio Suomen Päivä

Vehreys on kaupunkilaisillekin tärkeä asuinpaikkakriteeri

  • 22 min
  • ei kuunneltavissa

Miten ja missä kaupunkilaiset haluavat asua? Millainen olisikaan suomalaisen unelmien koti: punainen tupa ja perunamaa, tietysti järvenrannalla ja aivan keskustan ja palveluiden vieressä
Jos tätä ei voi saada, niin mitkä kriteereistä ovat tärkeimpiä? Pellervon taloustutkimus PTT on selvittänyt asiaa. Haastattelussa projektipäällikkö Emmi Haltia, joka kertoo, että vehreys merkitsee myös kaupunkilaisille paljon. Toimittajana on Marija Skara.

Studiossa Matti Ylönen ja Linda Vettanen.

Lähetykset

  • ti 4.6.2019 11.33 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Tänä laskiaisena Etelä-Suomessa on turha toivotella liukasta laskiaista. Pulkkamäet ovat tuskin lunta nähneet, liukuri tökkää kohta turpeeseen ja matka stoppaa alkuunsa. Mitä siis tilalle? Hämeenlinnassa voi esimerkiksi piirtää muotokuvia ihka oikeista alpakoista ja paistaa tikkupullaa. Laskiaishulinoissa oli paikalla myös Tiina Kokko. Haastattelussa Annastiina ja Joni Reijo ja Katja Munter.

    Studiossa Juha Blomberg ja Linda Vettanen.

  • Kevättulvat ovat alkaneet poikkeuksellisen alkaisin ja vedenpinnat ovat paikoin ennätyksellisen korkealla. Miten Suomessa on valmistauduttu tulvariskeihin? Ovatko tulvat pahenemassa ja mitkä alueet ovat vaarassa? Vieraana Suomen ympäristökeskuksen kehitysinsinööri Antti Parjanne.

    Studiossa Juha Blomberg ja Linda Vettanen.

  • Millaisia kokemuksia sinulla on tulvista? Osallistu suoraan lähetykseen numerossa 0203-17 600. Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min.

    Studiossa Juha Blomberg ja Linda Vettanen.

  • Pisimpään avaruudessa ollut nainen, amerikkalainen astronautti Christina Koch palasi maahan helmikuun alussa. Hän vietti avaruudessa naisten ennätysajan eli 328 päivää ja teki myös useita avaruuskävelyjä. Avaruustekniikkaan erikoistunut tiedetoimittaja Mikko Suominen kertoo, mikä merkitys astroneuttien avaruudessa oleskelulla on ihmiskunnalle. Toimittajana Marja Ala-Kokko.

    Studiossa Juha Blomberg ja Linda Vettanen.

  • Koronavirustartunnat näkyvät nyt ihmisten arjessa varsinkin Pohjois-Italiassa, mutta myös muuhun Italiaan alkaa olla vaikutuksia, kertoo Rooman suurlähettiläs Pia Rantala-Ekberg. Esimerkiksi suomalaisyhtye Lordi keikkaili vielä viikonloppuna tartunta-alueella, mutta päätti peruuttaa Italian ja Firenzen keikkansa. Mr Lordi Tomi Putaansuu haastattelussa.

    THL:n ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan merkittävä huomio on nyt se, että korona leviää suurina ryppäinä.

    Studiossa Juha Blomberg ja Linda Vettanen.

  • Maratonluistelu ja urakasta palautuminen, maratonluistelija Jarkko Koponen, toimittajana Kuopiossa Jukka Eskanen.

    MOT: Maaseudun isäntien kapina, toimittaja Hannu Sokala.

    Juontajina Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Miten virolaliset juhlivat itsenäisyyspäiväänsä? Toimittaja Silja Massa, Tallinna.

    Tieteen ja taiteen evakuointi sodan jaloista 80 vuotta sitten, näyttelyn kuraattori, kirjailija Anna Kortelainen. Kaija Kellman haastattelee.

    Juontajina Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Miten pitkään kotimaista omenaa löytyy kaupasta? Studiossa Miika Ilomäki, toiminnanjohtaja Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto. Lisäksi lähikaupan asiakkaita.
    Studiossa Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Maatilat vähenevät, tilakoko suurenee; onko pelto sijoitus? Tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen studioon, MTK ja Esa Ärölä, johtava asiantuntija, Maanmittauslaitos.
    Studiossa Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Kanarian turistit ja hiekkamyrsky, toimittaja Tom Kankkonen, Gran Canaria. Studiossa meteorologi Joonas Koskela kertoo hiekkamyrskyistä ja myös Suomen myrskyistä ja tulvatilanteesta.
    Studiossa Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Venäläinen lumensyöjäjuna voi tulevaisuudessa estää junien myöhästelyn talvisin, toimittajana Joni Takalo.

    Juontajina Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Työsyrjintää kokevat sekä vanhat että nuoret naiset. Tietokirjailija Sirpa Pääkkönen on koonnut heidän kokemuksiaan. Johtaja Nina Meincke SOK:lta kertoo anonyymistä rekrytoinnista.
    Juha Blomberg ja Linda Vettanen studiossa.

Klipit

  • Kevättulvat ovat alkaneet tänä vuonna jo talvella. Suomen ympäristökeskuksen kehitysinsinööri Antti Parjanne sanoo, että ainakin Etelä-Suomessa voidaan alkaa puhua jo talvitulvista. Samalla myös tulvariskit kasvavat.
    Parjanne muistuttaa, että ilmastonmuutos ja uudet tulvariskit on otettava huomioon kaavoituksessa. Hänen mukaansa rakentamisessa on osattava ennakoida sadan vuoden päähän, vaikka Helsingissä ja rannikolla onkin asiaan jo paneuduttu.

    Juha Blomberg ja Linda Vettanen haastattelevat.

  • Vastakkainasettelu ja äärikärjistyneeksi äitynyt keskustelu ovat turvallisuusuhkia. Koko Suomen ylin johto tasavallan presidenttiä myöten on ilmaissut huolensa ilmapiirin ja puhekulttuurimme kiristymisestä.
    Vihaa ja poliittista väkivaltaa tutkiva Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko toteaa, että raivoisa someviestintä on poliittista väkivaltaa, ja sen tarkoitus on hiljentää esimerkiksi poliiseja, virkamiehiä ja syyttäjiä. Sosiaalisessa mediassa, kuten Twitterissä ja Facebookissa on viime aikoina kehkeytynyt myrkyllinen ilmapiiri, joka pahimmillaan voi mahdollistaa poliittisen väkivallan.
    Netin vihapuhe ei kuitenkaan ole uhka, jota emme voisi voittaa.

    Teemu Tammikon tapasi Merja Niilola.

  • Ruotsin pääministeri Olof Palmen murhan tutkintaa johtava pääsyyttäjä Krister Petersson uskoo tutkijoiden olevan lähellä ratkaisua. Petersson on kertonut Ruotsin television SVT:n haastattelussa, että tutkinta on valmis ”viiden kuukauden kuluessa”.
    Palme ammuttiin 28. helmikuuta 1986 Tukholmassa hänen palatessaan elokuvateatterista vaimonsa Lisbeth Palmen kanssa. Tutkinta on ollut pitkä ja monipolvinen.
    Miten tuorein uutinen on otettu vastaan? Ylen Skandinavian kirjeenvaihtajana toiminut politiikan toimittaja Riikka Uosukainen sanoo, että uutinen herättää toiveikkuutta, vaikka murhatutkimuksen läpimurrosta ei olekaan mitään varmuutta.
    Juha Blomberg ja Linda Vettanen haastattelevat.

  • Metallibändin Stam1nan keulakuvalta, Antti "Hyrde" Hyyryseltä on ilmestynyt tänään esikoisromaani "Viimeinen Atlantis". Tasan kymmenen vuotta sitten ilmestyi yhtyeen samanniminen albumi ja teematkin ovat samat: ylikulutus, ilmastonmuutos ja pakolaisuus. Kiitelty levy sai aikanaan myös ympäristöpalkinnon.

    Mitä Hyyrynen ajattelee muovista, merestä ja ihmisen osuudesta ilmastonmuutokseen? Millaiseen kristallipalloon hän on katsonut dystopiaa kirjoittaessaan? Moni hänen lähitulevaisuuteen sijoittamansa asia osuu häkellyttävästi kohdalleen jo nyt. Esimerkiksi Australia on kirjassa muuttunut asuinkelvottomaksi kuumuuden ja kuivuuden takia, maailmalla riehuu pandemia.

    Heidi Laaksonen tapasi muusikko-kirjailijan, jonka romaanissa ihmiskunnan tulevaisuus on tyly, vaikka mies itse uskoo, että ympäristöa voidaan vielä suojella lainsäädännön ja sääntelyn avulla.

  • Stalinin vainoissa ennen toista maailmansotaa kuoli ja katosi satoja tuhansia ihmisiä - myös suuri määrä Neuvostoliitossa asuneita suomalaisia. Monen heistä elämä päättyi Sandarmohin metsän teloituksissa. Venäjällä ehti jo olla aika, jolloin viranomaisetkin halusivat pitää esillä vainoissa kuolleiden kohtaloa. Viime vuosina pääsy tiedon lähteille Venäjällä on vaikeutunut. Katariina Lahtosen haastateltavina ovat Stalinin vainoja ja vainojen kohteiksi joutuneiden perheiden kohtaloita tutkiva tohtori Aimo Ruusunen ja tietokirjailija Jukka Rislakki, joka on tutkinut neuvostoliiton-suomalaisten kohtaloita jo 1990-luvulta.

  • Vuokratontit yleistyvät asuntomarkkinoilla. Asuntoon pääsee halvemmalla kiinni, mutta asuminen voi tulla vuokratontilla sietämättömän kalliiksi, jos tontin omistaja haluaa tehdä tontilla rahaa. Suomessakin omistusasuntojen tontit ovat yhä useammin rahastojen omistuksessa. Mitä asunnon ostajan pitäisi huomioida, siitä Marja Ala-Kokon kanssa keskustelemassa Suomen Asukasliiton puheenjohtaja Hans Duncker ja asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypo-pankin rahastojohtaja Juho Pajari, joka arvioi ensin kuinka yleistä on, että asuntotontin omistaa rahasto:

  • Yli puolet Suomen kerrostaloista on rakennettu 1960-80-luvuilla. Tampereen yliopistolla on 90-luvun alkupuolelta lähtien tutkittu betonirakenteiden vaurioitumista ja alttiutta säänvaihteluille. Yliopiston Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmän projektipäällikkö DI Toni Pakkala on juuri tehnyt väitöskirjan ilmastonmuutoksen vaikutuksista betonirakennuksiin. Pakkala on nyt Marja Ala-Kokon haastattelussa ja kertoo ensin, miksi valitsi juuri tämän aiheen:

  • Harvalla herkulla on niin pitkä historia kuin oluella. Pullon sihahduksesta haaveillaan, mutta juomaa on myös vastustettu. Oluen historiassa valtiolla ja kirkollakin on ollut sormensa pelissä.

    Hotelli- ja ravintolamuseon Oispa kaljaa -näyttelyssä oluen historiaa ja merkityksiä esittelee museolehtori Hanna Larjavaara.

    Toimittaja on Marija Skara.

    Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

  • Ahkera pitää olla, mutta samalla pitäisi osata ottaa rennosti. Mistä sen tietää onko sopivalla tavalla laiska vai lusmuilija?
    Voisiko laiskottelusta olla jotain hyötyä ja mitä laiskuus itse asiassa on? Onko monen mielestä ärsyttävä sosiaalipummi itseasiassa laiska lainkaan?

    Laiskottelun jaloon taitoon opastavat psykologit Vesa Nevalainen ja Satu Kaski tuoreessa kirjassaan "Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään?"

    Nevalainen kertoo aluksi, ettei esimerkiksi itse saanut illalla aikaiseksi mitään, kaikki aika meni laiskotellessa.

    Linda Vettanen ja Marko Miettinen haastattelevat.

    Kuva: AOP

  • Itäisessä Afrikassa kymmenettuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi. Tupuna Mäntysaari Pelastakaa Lapset ry:stä kertoo, millaisten vaikeuksien kanssa ihmiset joutuvat Itä-Afrikassa joutuvat elämään.
    Lisäksi SYKE:n Biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Alroth kertoo tarkemmin heinäsirkkainvaasiosta.
    Marko Miettinen ja Linda Vettanen haastattelevat.

    Kuva: Daniel Irungu / EPA

  • Euroopan unionin perusoikeusviraston reilu vuosi sitten julkaisemassa kyselytutkimuksessa yhdeksän kymmenestä juutalaisesta koki antisemitismin lisääntyneen kotimaassaan viiden vuoden aikana. Puolet vastaajista pelkäsi joutumista sanallisen häirinnän kohteeksi ja 40 prosenttia jopa fyysistä hyökkäystä.

    Yhdysvalloissa tehtiin äskettäinen verinen isku synagokaan ja muutoinkin juutalaiset ovat Yhdysvalloissakin joutuneet erilaisten iskujen kohteeksi.

    Miksi juutalaisvastaisuus nostaa päätään ja miten se vaikuttaa? Haastattelussa Uppsalan yliopiston vieraileva tutkija Paavo Ahonen. Haastattelijoina Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Digitaalisen pelaamisen yleistyminen on tuonut vanhemmille uusia kasvatuksellisia vaatimuksia. Pelihaitoista ja pelikasvatuksesta väitöstutkimuksen tehnyt tutkija Mikko Meriläinen neuvoo luopumaan jaottelusta videopelien ja oikean maailman välillä. Tutkimuksen perusteella esimerkiksi paljon pelaavat eivät automaattisesti pärjää huonommin koulussa tai ole vähemmän sosiaalisia kuin vähemmän pelaavat. Minkälaisia haittoja nuorten pelaamiseen liittyy ja miten se tulisi ottaa kasvatuksessa huomioon? Haastateltavana tutkija Mikko Meriläinen. Toimittajana Atte Uusinoka.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä