Tiedeykkönen

Suomi valitsee uusia hävittäjiä - tarjolla on lähes mielikuvituksellista tekniikkaa

  • 48 min
  • toistaiseksi

Suomi on hankkimassa Ilmavoimille uusia hävittäjäkoneita. Tämä HX-hävittäjähanke alkoi vuonna 2015, ja nyt tammikuun lopussa viisi lentokoneenvalmistajaa antoi Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle tarjouksensa nykyisten Hornet-hävittäjien tilalle ehdottamistaan monitoimihävittäjistä.

Aikataulun mukaan päätös tehdään vuonna 2021 ja ensimmäiset uudet koneet saapuisivat Suomeen vuodesta 2025 alkaen.

Mukana kilpailussa ovat amerikkalaiset Boeing Super Hornet ja Lockheed Martin F-35, ruotsalainen Saab Gripen, eurooppalaisena yhteistyönä tehtävä Eurofighter ja ranskalainen Dassault Rafale.

Tiedeykkösessä paitsi tutustutaan näihin koneisiin, niin myös tutkitaan sotilasilmailun historiaa: miten tällaisiin koneisiin on tultu, ja mihin perustuvat koneenvalmiestajien käyttämät ilmaisut eri hävittäjäsukupolvista? Mitä monitoimihävittäjillä voi tehdä?

Ohjelmassa toimittaja arvioi mikä kone voisi olla Suomelle sopivin.

Ilmavan Tiedeykkösen toimittaa Jari Mäkinen ja siinä ääneen pääsevät myös lentäjät niin täällä Euroopan puolella kuin Yhdysvalloissakin.

Kuva: Jari Mäkinen

Lähetykset

  • pe 10.5.2019 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ennen vanhaan merenkulkijoiden matka Seilistä Suomen Turkuun saattoi jatkua aikamoisessa seilissä. Seilin Sairaidensaarelle eristetyt spitaalihospitaalin potilaat keittivät viinaa ja myivät sitä ohikulkeville merimiehille ja saaristolaisille. 1600-luvulla spitaaliin eli lepraan ei ollut muuta hoitoa kuin jumalan sanaa ja viinaa, joten matkan pää oli saman saaren hautuumaa. Viinan voimin kohtaloa oli ehkä helpompi kestää tai ainakin unohtaa hetkittäin.

    Sairaidensaari eli nykyinen Kirkkoniemi on maankohoamisen vuoksi kasvanut kiinni pääsaareen. Punamullattu kirkko on uudenpaa perua 1700-luvulta, entinen rappeutui isonvihan aikana. Leprapotilaat erotettiin kirkon länsisiipen väliseinän taaakse ja he kulkivat kirkkoon eri ovesta kuin muut, kertoo opasvastaava Janita Aro. Lepra johti aina kuolemaan ja sen luultiin tarttuvan kosketuksesta, joten kontakteja kartettiin.

    Kun lepra alkoi 1700-luvulla hävitä Suomesta, niin Seiliin alettiin tuoda enemmän vaivaisia eli rampoja, sokeita ja mielisairaita. Varsinkin alkuvuosina myös mielisairaalan potilaat olivat saarella loppuelämänsä. Elinkautiseen Ruotsista karkoittiin myös tunnettu harhaoppinen perheineen. Mielisairaala toimi Seilissä 1960-luvulle asti eikä saari enää silloin ollut kaikille maallisen martkan pää. Saaren hautuumaa on edelleen käytössä ja sinne on haudattu saaren vanhojen sukujen jäseniä.

    Nyt Seilissä toimii Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. Vanhassa sairaalassa tutkitaan punkkeja, lepakoita sekä Saaristomeren ja Itämeren ekosysteemejä. Koko entinen sairaala-alue on valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Museokirkko ja entisen sairaalan rakennukset on suojeltu rakenussuojeasetuksella. Leena Mattila kierteli Seilin saarta ja tutustui sen luontoon ja tautiseen historiaan.

    Kuva: Seilin kirkossa spitaaliset erotettiin terveistä matalan väliaidan taakse, kynttiläpidikkeet korvasivat kattokruunut (Leena Mattila/Yle)

  • Osa 3/4. Lentäjä lentää mittarilentoa mutta hän seuraa myös muuta liikennettä ikkunasta ja näytöiltä käsin. Oleellinen osa lentäjän työstä on keskustelua lennonjohtajien kanssa. Lennon aikana voi esiintyä turbulenssia, joka voi saada koneen heittelehtimään. Nykyiset lentokoneet lähettävät automaattisesti dataa säätilasta sääpalveluille. Sakkaus on vaarallinen ilmiö. Jää ja lumi vaikuttavat siiven aerodynamiikkaan.

    Osa 4/4. Lentokone laskeutuu joko manuaali- tai automaattiohjauksella. Miten kone saadaan laskemaan korkeutta ja lopulta laskeutumaan turvallisesti lentokentälle? Miten kentän liukkaus vaikuttaa laskeutumisessa?

    Haastateltavina ovat liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

    Kuva: All Over Press

  • Lihavuus määritellään painoindeksin perusteella: paino jaetaan pituuden neliöllä. Ihmistä voi sanoa lihavaksi, jos painoindeksi on yli 30. Mutta painoindeksi ei kerro sitä, minne rasva kerääntyy. Onko se ihon alla vai sisäelinten ympärillä? Toisaalta normaalipainoisillakin voi olla liikaa rasvaa vatsaontelossa, missä se on haitallisempaa kuin ihon alla.

    Vyötärölle kertyvä rasva on aineenvaihdunnan kannalta aktiivisempaa kuin lantiolle ja reisiin kertyvä rasva. Vatsaontelon rasva on myös sairaampaa ja siksi terveydelle vaarallisempaa kuin ihon alla. Tähän sisälmysrasvaan tulee tulehdussoluja, jotka ylläpitävät haitallista tulehdusta. Rasva kulkeutuu helposti maksaan, jolloin maksakin voi rasvoittua. Tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa selvästi.

    Mittanauhalla voi sujuvasti mitata vyötärönympäryksensä. Pitääkö sisälmysrasvaa mitata jollain laitteella? Antavatko kuntosalien kehonkoostumusmittarit ja kotipuntarit luotettavaa tietoa sisälmysrasvasta? Vai riittääkö tiettyjen laboratorioarvojen otto ja arvio niiden perusteella? Liikunta tepsii vyötärölihavuuteen. Helsingin yliopistossa on tutkittu pienenevätkö vatsamakkarat reilun 10 minuutin hulailulla päivässä?

    Mukana sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki, professorit Kirsi Pietiläinen ja Hannele YkiJärvinen sekä lääkäritutkija Mari Lahelma Helsingin yliopistosta, emeritus professori Raimo Sepponen Aallosta sekä tutkija Kim Blomqvist. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Kuva All over Press.

  • Professori Arri Priimägin tutkimusryhmässä Tampereen yliopistossa Hervannassa tutkitaan valon ja aineen yhteistyötä, valolla ohjattavia aineita ja sitä, kuinka valolla voidaan vaikuttaa materiaalin ominaisuuksiin.

    Tutkimusryhmässä on tehty pieniä, vain sentin mittaisia robotteja, jotka kävelevät kun niihin kohdistetaan valoa. Toinen sovellus on keinotekoinen, ihmisen silmää jäljittelevä iiris, joka sulkeutuu kun siihen saapuu valoa ja avautuu, kun valontulo lakkaa. Kärpäsloukkua jäljittelevässä sovelluksessa materiaali aistii, mitä sen lähettyvillä on ja se pystyy tekemään yksinkertaisia päätöksiä. Loukku on herättänyt paljon huomiota myös ulkomailla.
    Robotit tehdään nestekide-elastomeerista, jonka ominaisuuksia muunnellaan tarpeen mukaan.
    Priimägin tutkimuksessa yhdistyy osaaminen kemiassa, fysiikassa, fotoniikassa ja materiaalitieteissä. Fotoniikan piirissä tutkimusryhmä kehittää pieniä lasereita ja sensoripintoja.

    Suomen Akatemia palkitsi Arri Priimägin helmikuussa akatemiapalkinnolla tieteellisestä rohkeudesta. Palkinto annetaan tutkijalle, joka on osoittanut työssään poikkeuksellista tieteellistä rohkeutta, luovuutta ja ennakkoluulottomuutta.

    Haastateltavana ovat professori Arri Priimägi, tohtorikoulutettava Markus Lahikainen ja tutkijatohtori Heikki Rekola Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Kuvassa Arri Primägi. Tietokoneen näytöllä auki oleva keinoiiris.
    Kuva: Sisko Loikkanen

  • Suomessa maatalousmaan osuus pinta-alasta on seitsemän prosenttia, mutta maatalouden osuus maaperän hiilidioksidipäästöistä on peräti 40 prosenttia. Entäpä jos tuo menetetty hiili saataisiinkin palautumaan takaisin maaperään?

    Ilmakehän hiilidioksidia on mahdollista vähentää palauttamalla sitä takaisin maanviljelysmaahan. Samalla köyhtynyt maaperä muhevoituu tuottavammaksi ja sään ääri-ilmiöitä paremmin kestäväksi.

    Suomalaisilla pelloilla tehdään tänä keväänä toimenpiteitä joilla vauhditetaan hiilen sitoutumista. Meneillään on Sitran käynnistysrahoittama Carbon Action -hanke, johon osallistuu reilut sata suomalaista maatilaa. Toimittaja Hilkka Nevala haastatteli Sitran kiertotalousasiantuntija Hanna Mattilaa, sekä hankkeeseen osallistuvia maanviljelijöitä. He puhuivat myös siitä miten suomalainen maatalous ja ruuantuotanto voisi selvitä meneillään olevan ilmastonmuutoksen haasteista.

    Kuva: All Over Press

  • Osa 1/4. Miten lentokone nousee ilmaan ja miten nostovoima syntyy? Miten konetta ohjataan?
    Kysymyksiin vastaavat liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

    Osa 2/4. Matkalentokorkeudessa liikennelentokonetta ohjataan automatiikalla. Mikä on koneen lentonopeus nykyisin ja miksi lentokorkeus on tavallisesti 11-12 kilometriä? Ovatko pienet koneet alttiimpia turbulenssin heittelyille?
    Kysymyksiin vastaavat liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

    Kuva All Over Press

  • Riskien jako näyttää tältä: pojalle ADHD ja tytölle migreeni ja vanhemmiten miehelle Parkinsonin tauti ja naiselle Alzheimerintauti. Sukupuolikromosomit säätävät sukupuolen lisäksi naiselle ja miehelle erilaiset sairausriskit

    Tiedeykkösessä ihmetellään sitä, miksi naisilla ja miehillä on erilainen riski sairastua esim. Parkinsoniin tautiin, kihtiin, MS-tautiin, sydän- ja verisuonitauteihin? Miten ihmeessä sairastumisriski kulkee sukupuolikromosomeissa X ja Y. Miehillä on enemmän autismia ja ADHD:tä ja naiset käsivät enemmän migreenistä sekä reumasta ja muista autoimmuunitaudeista.

    Homo sapiensin, ihmisen, sukupuoli vaikuttaa moniin ulospäin näkyviin piirteisiin esim. kokoon, kuten muillakin isoilla apinoilla. Sukupuolen lisäksi sukupuolikromosomien tiedetään vaikuttavan sairastumisriskeihin. Naisilla ja miehillä on erilaiset riskit sairastua eri tauteihin.

    Sairastumiseroja selvittää akatemiatutkija Taru Tukiainen Suomen Molekyylilääketieteen Instituutista, FIMMistä. Leena Mattila tapasi hänet Helsingin Meilahdessa.

    Kuva: All Over Press

  • Yhteiset eurooppalaiset arvot on kirjattu Euroopan unionin perusarvoihin, mutta mitä ne ovat ja millaisia kriisejä on tarvittu niiden syntymiseen? Millaista historiaa on eurooppalaisten arvojen taustalla ja missä vaiheessa nykyiset arvot ovat vakiintuneet? Entä miten ja miksi eurooppalaiset arvot eroavat esimerkiksi amerikkalaisista ja venäläisistä arvoista? Jonkin verran eroja arvomaailmassa on myös eri Euroopan maissa. Mutta mikään ei ole pysyvää, eivät edes arvot. Mihin suuntaan eurooppalaiset arvot ovat siis muuttumassa?

    Haastateltavana on eurooppalaisen aatehistorian professori Kaius Tuori Helsingin yliopistosta. Hän on myös Suomen Akatemian Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikön johtaja. Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuvassa Euroopan kartta v. 1920, All Over Press/Alamy

  • Ihmiskunta on aina halunnut laajentaa elinpiiriään, etsiä uusia paikkoja. Avaruuden asuttaminen on ollut jo pitkään tieteiskirjallisuuden aihepiiriä. Tutkimus avaruuden asuttamisesta sai vauhtia 1970-luvulla kuututkimuksesta.

    Tällä hetkellä suunnitellaan pyöriviä lieriöitä ihmisten asuinsijoiksi asteroidivyöhykkeelle tai päiväntasaajan yläpuolen kiertoradalle, jossa säteily on alhaisempi kuin muualla avaruudessa. Toki osa visioi Marsissa asumisesta, mutta Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Pekka Janhunen pitää sitä jokseenkin epärealistisena. Onhan Marsin vetovoima vain noin kolmannes Maan vetovoimasta, joten siellä kasvanut lapsi ei ehkä sopeutuisi enää aikuisena Maan olosuhteisiin, vaikka haluaisi muuttaa maankamaralle.

    ”Hän jäisi tavallaan Mars-ympäristön vangiksi”, sanoo Janhunen.
    Muitakin haasteita on, Marsin ilmakehä koostuu lähes kokonaan hiilidioksidista. Meillä taas on runsaasti typpeä ja jonkun verran happea.

    Ovatko avaruuden asuttamiseen tähtäävät tutkimushankkeet pelkkää utopiaa? Tätä pohtii dosentti Pertti Grönholm Turun yliopistosta. Hän vertaa avaruuden asuttamista 1400-luvulla alkaneisiin löytöretkiin. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Kuva All Over Press

  • Logiikka on päättelyn tiedettä, jossa annetuista lähtökohdista muodostetaan järkevä johtopäätös. Tällaisia ajatuskulkuja ihminen käy jatkuvasti läpi mielessään. Esimerkiksi juuri nyt toivottavasti ajattelet deduktiivisesti: ”Olen kiinnostunut tieteestä. Tiedeykkönen kertoo tieteestä. Olen siis kiinnostunut kuuntelemaan Tiedeykkösen.”

    Käymme ohjelmassa Jyväskylän yliopiston yliopisto-opettaja, filosofi John Pajusen läpi loogisen ajattelun periaatteita, kuten deduktiivista ja induktiivista päättelyä sekä niihin liittyviä sudenkuoppia. Puhumme Aristoteleen syllogismista ja poliittisesta argumentoinnista sekä pohdimme loogisia pähkinöitä. Tietotekniikan yliopisto-opettaja Antti-Juhani Kaijanahon kanssa keskustelemme muun muassa logiikan ja tietotekniikan historiasta, Boolen artimetiikasta ja Turingin koneesta.
    Toimittaja on Mari Heikkilä.

  • Häly vaikeuttaa töihin keskittymistä ja väsyttää. Avokonttorit ovat joidenkin mielestä vihoviimeinen keksintö, sillä naapurin liikehdintä ja äänet häiritsevät. Kotona saattaa rassata esimerkiksi yläkerran naapurista kuuluva töminä. Ääniä on vaikea paeta.

    Toimittaja Mari Heikkilä tapaa Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Tapani Ollilan. He keskustelevat, mitä on melu, miten se voi vaikuttaa terveyteen ja miten siltä voisi suojautua. Ohjelman loppupuolella vieraillaan Helimäki akustikot oy:n toimistolla. Akustiikkasuunnittelija Olli Santala kertoo, miten äänien sinkoilua huonetilassa voidaan hillitä jo melko yksinkertaisin akustisin keinoin. Myös äänieristystä pystytään usein huomattavasti parantamaan.

    Kuva: All Over Press

  • Suomi on hankkimassa Ilmavoimille uusia hävittäjäkoneita. Tämä HX-hävittäjähanke alkoi vuonna 2015, ja nyt tammikuun lopussa viisi lentokoneenvalmistajaa antoi Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle tarjouksensa nykyisten Hornet-hävittäjien tilalle ehdottamistaan monitoimihävittäjistä.

    Aikataulun mukaan päätös tehdään vuonna 2021 ja ensimmäiset uudet koneet saapuisivat Suomeen vuodesta 2025 alkaen.

    Mukana kilpailussa ovat amerikkalaiset Boeing Super Hornet ja Lockheed Martin F-35, ruotsalainen Saab Gripen, eurooppalaisena yhteistyönä tehtävä Eurofighter ja ranskalainen Dassault Rafale.

    Tiedeykkösessä paitsi tutustutaan näihin koneisiin, niin myös tutkitaan sotilasilmailun historiaa: miten tällaisiin koneisiin on tultu, ja mihin perustuvat koneenvalmiestajien käyttämät ilmaisut eri hävittäjäsukupolvista? Mitä monitoimihävittäjillä voi tehdä?

    Ohjelmassa toimittaja arvioi mikä kone voisi olla Suomelle sopivin.

    Ilmavan Tiedeykkösen toimittaa Jari Mäkinen ja siinä ääneen pääsevät myös lentäjät niin täällä Euroopan puolella kuin Yhdysvalloissakin.

    Kuva: Jari Mäkinen

Klipit

  • Onko Kalevala sinulle uusi vai vanha tuttu? Olisiko kertaus paikallaan? Aloita tällä 7-minuuttisella - sen jälkeen voit syventää tietojasi ohjelmien parissa.

    Kalevala palaa! -sarjan kolmessa ensimmäisessä osassa sukelletaan Kalevalan syntyaikoihin ja tutkaillaan, millaisista aineksista ja miten teos koostui: mikä sai Lönnrotin lähtemään runonkeruumatkoille, löysikö hän sitä mitä etsi, kuinka hän kokosi Kalevalan ja miksi Kalevalasta tuli se kansalliseepos, jonka me tunnemme. Ohjelmissa pohditaan myös, sitä, millaisena Kalevala sekä Kalevalan synnylle tärkeät teemat, suomen kielen uudistuminen ja tarinankerronta, näyttäytyvät nykypäivänä

    Asiantuntijoina ovat tutkijat Heidi Haapoja-Mäkelä, Eila Stepanova, Petri Lauerma, Heini Lehtonen, Venla Sykäri sekä muusikko Taito Hoffrén, joka myös esittää kalevalaista runolaulua. Toimittaja Jaana Sormunen.

  • Mistä maailmasta kumpuavat Kalevalan naisten tarinat? Mitä rooleja sen ajan naisille on tarjolla? Tiina Piilola on pohtinut kansalliseepoksen naisia väitöskirjaansa. Hän on käyttänyt väitöskirjassaan ranskalaisen filosofin Luce Irigaryin ihmettelyn käsitettä. Mitä siitä syntyi? Kirjailija JP Koskinen puolestaan on kirjoittanut Kalevala-aiheisen romaanin, ja kirjailijana hänen katseensa on tarkastellut toki myös naisia. Tutkija Tiina Männistö-Funk Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta suuntaa tutkijan katseensa nimenomaan Pohjolan matriarkkaan Louheen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana.

    Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

    Kekkosen saamista kirjeistä kertoo UKK-arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • 9 Trafiikkimuseossa avautuu huhtikuun lopussa jälleenrakennuksesta kertova Liikkelle! -verkostonäyttely. Palvelutuottaja Riina Linna kertoo tekniikan museon näyttelystä ja museomaailman uusista tuulista.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä