Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen

Miten kasvattaa tytöistä ja pojista omia itsejään?

  • 57 min
  • toistaiseksi

Mamma rimpuilee -bloggaaja Laura Satamolla on kaksi lasta, joita hän pyrkii kasvattamaan sukupuolisensitiivisesti. Miten helppoa on kasvattaa lapsia sellaisiksi kuin he ovat, jos heidät ohjelmoidaan jo synnytyssairaalassa olemaan herkkiä, pinkkejä tyttöjä tai reippaita, sinisiä poikia?

Pohdimme, mistä kertoo kulttuuriimme pesiytynyt puhetapa menestyksestä pelkästään ihmisen omana ansiona. Miten oppisimme näkemään omat etuoikeutemme?

Mietimme myös, onko muoti muuttunut mukavammaksi ja mitä se kertoo naisen asemasta nyt.

Ja koska vuorossa on Naisasiatoimiston kevään viimeinen jakso, katselemme taaksepäin ja kertaamme, mitä kaikkea olemme oppineet meitä sivistäneiltä vierailtamme.

Lähetykset

  • ke 12.6.2019 13.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • Amnestyn ihmisoikeusasiantuntija Pia Puu Oksasen kertoo, millaisia uusia muotoja naisiin kohdistuva väkivalta löytää. Miksi Suomi on yksi maailman häpeäpilkuista, kun tilastoidaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa? Miten voimme parhaiten tukea väkivallan uhria?

    Käymme läpi viime aikoina kuohuttaneita feministisiä keskustelunavauksia, kuten sitä, pitääkö olla kielilläpuhuja voidakseen osallistua keskusteluun feminismistä. Miksi juuri feministiseen keskusteluun suhtaudutaan niin kriittisesti?

    Rakastetussa Kun feministi vastaa, muut vaietkoon -osuudessa selvitämme, mitä eroa on sokerideittailulla ja seksityöllä.

  • Kansainvälinen tasa-arvotaistelija Annika Ojala kertoo, ovatko naisten ihmisoikeudet edelleen pelkkä haave. Miten naisten osallistuminen politiikkaan hyödyttää taloutta, ympäristöä ja rauhantyötä? Ketkä lobbaavat maailmalla naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia vastaan?

    Pohdimme myös, miksi kotiruuanlaitto on miehen spektaakkeli noin 12 kertaa vuodessa, kun nainen pilkkoo köökissä porkkanoita ympärivuotisesti. Entä miten deitti- tai kyytisovellusten pitäisi ottaa suunnittelussa huomioon ne, jotka kokevat eniten turvattomuutta?

    Kysy feministiltä jos uskallat -sarjassa selvitämme, onko naisen seksuaalinen valta totta vai tarua.

  • Suomalaisia naisvankeja yhdistää elämässä koettu väkivalta. Vanajan vankilan sekä Hämeen yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajan Kaisa Tammi-Moilasen mielestä tätä ei osata ottaa tarpeeksi huomioon vankiloissa ja vankeinhoidossa. Millaista olisi naiserityinen vankeinhoito? Entä miten vankien äitiyttä tuetaan?

    Puhumme naisen muistista, joka liimaa perheen yhteen ja jonka varaan rakennetaan sosiaaliset verkostot – yhteiskunnan asioita pääsee muistelemaan kuitenkin yleensä mies.
    Ihmettelemme myös takavuosien puumabuumia: mihin katosivat nuoria miehiä saalistavat naiset?
    Rakastetussa Jos joskus feministiltä vastauksen saisin -sarjassa selvitämme, mistä johtuu keski-ikäisten miesten viha 16-vuotiasta ilmastoaktivistia Greta Thurnbergiä kohtaan.

  • Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso ja ihmisoikeustyötä tehnyt Janette Grönfors keskustelevat naisen paikasta romanikulttuurissa. Miten naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema romaniyhteisöissä paranisi? Miten pääväestön ja yhteiskunnan asenteet romaneja kohtaan vaikuttavat?

    Uudessa Feministi ei ole koskaan väärässä -sarjassa vastataan kuulijan kysymykseen riisuuntumisesta feministisenä tekona. Onko burleski strippausta vai emansipaatiota?
    Aluksi pohditaan myös, kuinka paljon naisten jatkuva itsensä kehittäminen ja muutoksenhalu on seurausta ulkoa tulevista paineista.

    Toimittajat Outi Kaartamo ja Jonna Tapanainen perehtyvät ohjelmassaan naisen elämää koskettaviin teemoihin poliittisella ja henkilökohtaisella otteella.

  • Liisa Jaakonsaari jätti tänä keväänä 40-vuotisen parlamenttityön. Poliittiselta uraltaan hän katuu vain niitä hetkiä, kun oli liian kiltti. Mitä mieltä Jaakonsaari on nyt eduskuntaan nousseiden nuorten naisten saamasa kohtelusta? Entä mikä on hänen mielestään ihmiskunnan kenties tärkein poliittinen päätös?

    Myös Naisasiatoimiston Kaartamo ja Tapanainen ovat kyllästyneet kuuliaisuuteen ja kiltin tytön painolastiin. Hyvin käyttäytyvät naiset tekevät harvoin historiaa.

    Rakastettu Feministi se kaiken tietää -sarjamme alkaa: tällä kertaa etsimme ratkaisua siihen ristiriitaiseen tunnemyrskyyn, jota feministi tuntee päiväkodin portilla.

  • Mamma rimpuilee -bloggaaja Laura Satamolla on kaksi lasta, joita hän pyrkii kasvattamaan sukupuolisensitiivisesti. Miten helppoa on kasvattaa lapsia sellaisiksi kuin he ovat, jos heidät ohjelmoidaan jo synnytyssairaalassa olemaan herkkiä, pinkkejä tyttöjä tai reippaita, sinisiä poikia?

    Pohdimme, mistä kertoo kulttuuriimme pesiytynyt puhetapa menestyksestä pelkästään ihmisen omana ansiona. Miten oppisimme näkemään omat etuoikeutemme?

    Mietimme myös, onko muoti muuttunut mukavammaksi ja mitä se kertoo naisen asemasta nyt.

    Ja koska vuorossa on Naisasiatoimiston kevään viimeinen jakso, katselemme taaksepäin ja kertaamme, mitä kaikkea olemme oppineet meitä sivistäneiltä vierailtamme.

  • Onko feminismi Venäjällä kirosana? Miten ortodoksikirkon ja hallinnon tiivistyneet suhteet näkyvät venäläisnaisen elämässä? Tästä keskustelemme Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistövirkamiehen Anna Laineen kanssa.

    Suomen johtava sukupuolen ja politiikan asiantuntija, professori Johanna Kantola kertoo, mitä pitäisi ajatella eurovaalituloksesta. Mihin suuntaan Euroopan Unioni keikahtaa tasa-arvon edistämisessä, nyt kun oikeistopopulistien eurojytky jäi pötkyksi?

    Entä miksi niin moni feministi suhtautuu ennakkoluuloisesti ja moralisoivasti seksin myymiseen ja ostamiseen. Mitä vapaaehtoisesta seksityöstä pitäisi ajatella?

  • Vieraamme Eva Tawasoli kertoo, millaista on joutua kunniaväkivallan kohteeksi ja yhteisöstään eristetyksi. Miksi kunniaväkivaltaa ei tuomita Suomessa laajemmin ja siihen puututa tehokkaammin?

    Lisäksi puhumme siitä, miten vakavasti yksinäisyys kuormittaa ihmistä, sekä fyysisesti että henkisesti. Apulaisprofessori Niina Junttila kertoo, miksi nuorten poikien ja miesten yksinäisyys on myös riski yhteiskunnalle.

    Pohdimme myös viiimeaikaista aborttikeskustelua ja sitä, miksi naisten oikeudesta omaa kehoonsa on syytä olla huolissaan myös Suomessa. Lopuksi tarjoamme kuulijoillemme suven kunniaksi feministin kevätjuhlapuheen. Leikkaa talteen!

  • Yhä useampi nainen uupuu työelämässä. Sarjakuvataitelija ja -opettaja Johanna Rojola kertoo, miltä tuntuu, kun ei enää jaksa tehdä unelmiensa työtä. Millainen identiteettikriisi burn outista seuraa? Miten meidän pitäisi muuttaa työelämää, ettei se sairastuttaisi meitä?
    Kirjailija Tiina Piilola on tutkinut Kalevalan naisia. Ovatko kansalliseepoksemme naiset vahvoja vai uhreja? Mitä me voimme oppia Ainolta tai Louhelta?
    Puhumme myös siitä, miksi naisen tissit eivät kuulu naiselle, vaan kaikille muille, jotka niitä katsovat.
    Entä onko pakko ryhtyä metsästämään omia salakiharoitaan, vaikka ei huvita?

  • Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ei hakenut Keskustan puheenjohtajaksi, alkoi kiihkeä keskustelu siitä, estikö Saarikon raskaus pestin hakemisen. Puhumme Saarikon kanssa siitä, ovatko poliitikkonaisen valinnat koskaan henkilökohtaisia. Entä onko eduskunta muuttunut poikien kuppilasta tasa-arvoisemmaksi työpaikaksi?

    Ihmisoikeuksiin keskittynyt, palkittu toimittaja Jeanette Björkvist on käynyt läpi Suomessa annettuja raiskaustuomioita ja niiden sattumanvaraisuutta. Miten yleiset asenteet vaikuttavat siihen, mitä raiskauksen uhrilta yhä odotetaan rikoksen selvittelyssä?

    Julkisessa keskustelussa syytellään nyt uhriutumisesta puolin ja toisin. Onko termistä tullut kätevä vähättelyn väline vai voiko feministikin rakastua omiin kahleisiinsa?
    Pohdimme myös sitä, miten ajat muuttuvat populaarikulttuurissa: pesunkestävä poikien sarja Game of Thrones kosiskelee viimeisellä kaudellaan viimein myös naiskatsojia.

  • Kaksi vuotta sitten muusikko Astrid Swan sai tietää, että hänen rintasyöpänsä on uusiutunut. Swanin kanssa puhumme siitä, pitääkö naisen sairastua parantumattomasti, jotta hän uskaltaa ottaa tilaa ja pitää kiinni oikeuksistaan. Miten naisen kivun vähättely näkyi Swanin sairastuessa?

    Toinen vieras, transnainen ja drag-artisti Mira Eskelinen kertoo, miltä Suomen takapajuinen translaki tuntuu ihmisestä, jota se henkilökohtaisesti koskee. Miksi sukupuolenkorjauksen haluavalta ihminen kysellään kuutamoillan kauneudesta?

    Translain lisäksi ilmastonmuutoksen torjuminen on nykyfeminismin akuutein ongelma. Miksi ympäristönsuojelua pidetään pehmeänä arvona ja miksi naisten kulutuskäyttäytyminen joutuu niin tarkkaan syyniin?

    Aluksi puhumme myös siitä, kuinka kovaa hommaa on lastenkirjojen ja -sarjojen jatkuva tulkkaus tasa-arvon kielelle.

  • Millaista on olla isä 2010-luvulla? Porvoolainen Aleksi Mehtonen jäi kotiin heti esikoisensa synnyttyä, kun puoliso jatkoi opintojaan. Murenevatko äiti- ja isämyytit, kun lapsen ensisijainen kiintymyssuhde muodistuukin isään?

    Häpeän harmaa laahus seuraa patriarkaatissa naista, vaikka mitä tekisi. Psykoanalyytikko ja kirjailija Elina Reenkola kertoo, millaisissa elämäntilanteissa nainen on altis häpeälle. Voiko häpeää karistaa?

    Kesän alla vakioaihe koirankakan lisäksi on naisten kranttuus. Miksi syntyvyyden laskua selitetään vieläkin koulutettujen kaupunkilaisnaisten nirsoudella, vaikka perstuntuma kertoo ihan muuta?

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä