Politiikkaradio

Puheet päreiksi: Optimismi - hallitusohjelman tärkein ismi?

  • 32 min
  • toistaiseksi

Antti Rinteen hallitus on nimitetty. Hallituksen ohjelmaa käsiteltiin eduskunnan tiedonantokeskustelussa kokonaiset kaksi päivää. Ohjelma ja sen myötä Rinteen enemmistöhallitus sai eduskunnalta luottamuksen äänin 113 – 75.

Löikö eduskunnan hallitusohjelmakeskustelu yli äyräiden? Onko Rinteen hallituksen talouspolitiikka rakennettu juoksuhiekalle vai peruskalliolle?

Kenen teksiä hallitusohjelmasta löytyy? Mistä mikäkin lause ohjelmaan on kopioitu? Mikä tuo Rinteen hallitusohjelmalle optimistisen sävyn, siinä missä Sipilän hallituksen ohjelmaa leimasi pessimismi? Entä miksi eläinsuojeluasiamiehen virka perustetaan juuri Seinäjoelle?

Mikä on päivän politiikan sana? Mikä politiikan sana kuvaa koko alkuvuotta?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Lähetykset

  • pe 14.6.2019 12.30 • Yle Puhe

Jaksot

  • Miten politiikka on muuttunut 36 vuodessa? Kuinka paha kriisi keskustalle oli Suomen liittyminen EU:n jäseneksi?

    Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastateltavana Suomen pitkäaikaisin naiskansanedustaja, entinen maa- ja metsätalousministeri ja europarlamentaarikko Sirkka-Liisa Anttila (kesk). Haastattelijana Linda Pelkonen.

    Euroopassa hyvin verkostoitunut Anttila on huolissaan kansainvälisen politiikan jännitteistä. Euroopassa on hänen mukaansa johtajuuspula, joka nyt pitäisi ottaa haltuun.

    Hänen mielestään olisi tärkeää pitää yllä hyviä suhteita Venäjään, vaikka Ukrainan kriisiä ei ole vielä ratkaistu ja EU:n asettamat Venäjän vastaiset pakotteet ovat edelleen voimassa.

    Sirkka-Liisa Anttila kertoo myös miten hyviä suhteita luodaan ja miten niistä voi olla politiikassa hyötyä. Anttila on onnistunut jäämään kansainvälisten vieraiden mieliin kutsumalla heitä kotitilalleen Forssaan.

    Anttilan mielestä keskusta teki Juha Sipilän johdolla hyviä päätöksiä, mutta hän mainitsee yhden väärän päätöksen, joka saattoi olla kohtalokas.

    Yksityiselmän ja haastavan poliittisen työn yhdistäminen ei ole aina ollut helppoa. Anttila pohtii suhdettaan lapsiinsa ja lapsen lapsiinsa. Hän myöntää, että poltiikasta on vaikea jäädä pois, vaikka hän pitää sitä välttämättömänä perheensä kannalta.

    Elämä ja politiikka -sarjassa Linda Pelkonen haastattelee yhden politiikan jättävän pitkän linjan poliitikon. Sarja Yle Puheen kanavalla keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.30.

  • Miltä tuntuu jättää politiikka pitkän uran jälkeen? Miten politiikka on muuttunut 1980-luvulta tähän päivään?

    Vieraana entinen europarlamentaarikko, entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.). Toimittajana Linda Pelkonen.

    Europarlamentissa 15 vuotta vaikuttanut Jäätteenmäki pitää tärkeänä, että myös Unkari, Romania ja Puola noudattavat EU:lle tärkeitä arvoja, kuten oikeusvaltioperiaatetta ja lehdistönvapautta. Hän kuitenkin näkee riskin siinä, että esimerkiksi Unkarin pääministerin Viktor Orbanin suosio voi vain kasvaa, jos EU laittaa Unkarin raha-hanoja kiinni.

    Jäätteenmäki oli Suomen historian ensimmäinen naispuolinen pääministeri, mutta joutui jättämään tehtävän toimittuaan pääministerinä vain 68 päivää. Nyt hän pohtii Politiikkaradiossa, miten tähän päädyttiin.

    "Tässä on se ero miesten ja naisten välillä, että jos minä olisin ollut mies, olisin saanut tiedonjulkistuspalkinnon. Mutta minä olen nainen, niin sain lähteä", Jäätteenmäki kertoo Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjan haastattelussa.

    Keskustan vaalitappio kevään eduskuntavaaleissa oli Jäätteenmäelle kova pettymys, ja hän pohtii, mitkä syyt siihen johtivat. Hänen mielestään keskustassa pitäisi olla enemmän elämän ja arjen tuntemusta.

    Politiikka on kovaa peliä, jossa myös niin sanotulla hyvä veli -verkostolla on merkitystä.

    Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäviä pitkän linjan päättäjiä.

  • Miten maailma, Eurooppa ja Suomi ovat muuttuneet 50 vuodessa? Miten poliittinen järjestelmä on muuttunut?

    Elämä ja politiikka -sarjan haastattelussa entinen työministeri ja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.).

    Keskustelun aiheina ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Euroopan paikka maailmassa, autoritäärinen johtajuus ja valta.

    Kylmän sodan jälkeen on menty "kylmän rauhan aikaan", Liisa Jaakonsaari kertoo.

    Päätöksenteko on muuttunut niin Suomessa kuin Eurooopassakin. 70-luvulla ulkopolitiikka kuului presidentille ja rivikansanedustajan vaikutusmahdollisuudet olivat heikommat, Jaakonsaari kertoo.

    Jaakonsaaren uran sai liikkeelle hetki, jolloin hän ymmärsi, että politiikka vaikuttaa merkittävällä tavalla hänenkin perheeseensä. Hän liittyi SDP:n jäseneksi 50 vuotta sitten. Sen jälkeen hän on toiminut Oulun kaupunginvaltuutettuna, kansanedustajana, työministerinä Esko Ahon hallituksessa sekä europarlamentaarikkona. Nyt hän on jättämässä politiikan.

    Haastattelijana Linda Pelkonen.

    Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäviä pitkän linjan päättäjiä.

  • Miltä politiikka näyttää työväenliikkeessä 1970-luvulta lähtien vaikuttaneen silmin? Miten Suomi on muuttunut?

    Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjan ensimmäisessä osassa haastattelussa SAK:n pitkäaikaisin puheenjohtaja, entinen työministeri ja kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.).

    Haastattelijana Linda Pelkonen.

    Ammattiyhdistysliikkeen toimintaympäristö on muuttunut viidessä vuosikymmenessä valtavasti. Yhä harvempi on ammattiliiton jäsen. Työtaisteluita on vähemmän. Miksi näin on käynyt ja miltä näyttää ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuus?

    "Työtaisteluhan on sivistyneen yhteiskunnan perusoikeuksia silloin kun pelisääntöjen mukaan niitä toteutetaan, mutta sehän ei ole päämäärä. Se on vain viimeinen keino jos neuvottelut ovat epäonnistuneet", Ihalainen kertoo.

    Liitot ovat tehneet paljon myönnytyksiä, mutta Ihalainen korostaa, että on myös saavutettu paljon. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tullessa valtaan, kolmikannan ajattelutapa muutettiin. Ihalaisen mukaan vuoden 2015 suurmielenosoituksella oli suuri vaikutus siihen, millainen sopimus Sipilän kanssa saatiin aikaan.

    Ihalainen myöntää, että on myös asioita, joista hänellä ei ole hyvä omatunto.

    Hän toivoo, että työehtosopimusten yleissitovuutta ei pureta, koska jos yleissitovuus murrettaisi se johtaisi hänen mukaansa erittäin suureen palkkaeriarvoisuuden kasvuun.

    Ihalaisella on edelleen myös haaveita, mitä ammattiyhdistysliike voisi tulevaisuudessa olla.

    50 vappupuhetta pitänyt Ihalainen näkee, että puheet ovat muuttuneet ja maailma on muuttunut, mutta muutamat samat perusteemat pysyvät vuosikymmenestä toiseen - ja se näkyy myös vappupuheissa.

    Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäviä pitkän linjan päättäjiä.

  • Presidentilliset mömmöt vai pörriäishimmeliuudistus? Sote-soppa, hoivakriisi, esperöinti? Tiedustelulait vai perustuslakitalebanit? Pääministerin putoavat kinttaat? Sipilän sote-parta?

    Mistä sanoista, tapahtumista ja ilmiöistä alkuvuosi politiikassa muistetaan? Muistetaanko alkuvuosi brittiparlamenttia järjestykseen komentavasta puhemiehestä? Vai eduskuntavaaleista ja eurovaaleista?

    Kenties Rinteen punamultaviisikosta? Vai sittenkin raparperihallituksesta?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Uusien tiedustelulakien myötä Suojelupoliisi muuttui tiedustelupoliisiksi. Samalla suomalainen sotilastiedustelu ulotettiin kyber- ja nettimaailmaan sekä Suomen rajojen ulkopuolelle. Tiedustelua valvoo eduskuntaan perustettu tiedusteluvalvontavaliokunta yhdessä tiedusteluvaltuutetun kanssa.

    Takaako tiedusteluvalvontavaliokunta, ettei kansalaisten perusoikeuksia poljeta tiedusteluviranomaisten toimesta ja ettei kansalaisten oikeusturva järky?

    Keitä tiedustelumaailman syövereihin syventyvät eduskunnan luottoedustajat tarkkailevat?

    Miksi tiedusteluvalvontavaliokuntaan valittavien kansanedustajien taustat läpivalaistaan ennakkoon tietosuojavaltuutetun toimesta? Miksi valiokunnan jäsenten kelpoisuusehdot ovat tiukemmat kuin ministereillä?

    Entä mitä tapahtuu, jos eduskuntaryhmä esittää valiokuntaan henkilöä, joka kärähtää turvallisuusselvityksessä?

    Vieraina ovat uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari (sd.), varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps.) sekä valiokunnan jäsenet Markus Mustajärvi (vas.) ja Päivi Räsänen (kd.).

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Mitä tapahtuu isis-leirillä oleville suomalaisille? Isis-vaimojen ja heidän lastensa tilanne on äärimmäisen vaikea. Perustuslain mukaan suomen kansalaista ei voi estää saapumasta kotimaahan.

    Miksi Suomi ei ole vielä hakenut lapsia leiriltä, vaikka Ruotsiin, Ranskaan ja Australiaan on jo haettu lapsia Isis-leiriltä?

    Entä millaista turvapaikkapolitiikkaa uusi sisäministeri aikoo harjoittaa?

    Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali 2035 mennessä. Miten tähän tavoitteeseen päästään?

    Hallituskumppanit vihreät ja keskusta ovat nyt jo kiistelleet metsähakkuista. Miten kiista ratkaistaan?

    Haastateltavana sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Missä menee kansanedustajan hyvän käytöksen raja?

    Eduskunnan täysistunnossa ei saa syyttää toista valehtelmisesta, puhelin ei saa soida ja olkapäät pitää olla peitettyinä. Brittiparlamentissa T-paidan ja haarniskan käyttö on kielletty. Yhdysvalloissa edustajat saavat nukkua työpaikallaan. Jokaisella parlamentilla on omat sääntönsä ja toimenpiteet niistä rankaisemiseksi.

    Pitäisikö Suomen eduskunnan sääntöjä päivittää? Ovatko rangaistukset ja niin sanotut "harjaamiset" oikeassa mittakaavassa?

    Pari viikkoa sitten eduskunnassa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) viittasi "vieraslajien kitkemisellä" turvapaikanhakijoihin. Mäenpään puheenvuorosta tehtiin poliisille rikosilmoitus.

    - Kukaan ei rupea paapomaan aikuisia ihmisiä, mitä puhuu ja miten puhutaan, kommentoi perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arja Juvonen.

    Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin kommentoi tapausta toteamalla, että kansanedustajan immuniteeti ei poista kansanryhmää vastaan kiihottamisen rangaistavuutta.

    Neljännen kauden kansanedustaja, puhemiesneuvoston jäsen Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) on huomannut eduskunnan käytöstapojen heikentyneen. Hänen mielestään määräaikainen erottaminen voisi joissain tapauksissa olla paikallaan.

    Entinen peruspalveluministeri, kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) korostaa, että vihapuhe ja mustamaalaaminen tukahduttavat keskustelun.

    - Mieluummin kuin lähdetään huutokilpailuun, koitetaan hoitaa asia niin, että siihen löytyy ratkaisu niin, että hekin, jotka haluavat olla politiikan klikkijournalismin ilmentymä, pitkässä juoksussa ymmärtävät, että se ei ole kovin kestävä tie, Guzenina sanoo.

    Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) pitää tärkeänä, että puheen rajat ovat nyt isosti esillä.

    - Puhe on tie valtaa ja vallan kautta pääsee tekemään poliittisia tekoja. Tässä korostuu vastuu, Kosonen sanoo.

    Studiossa kansanedustajat Maria Guzenina (sd.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Arja Juvonen (ps.) sekä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.). Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Terroristijärjestö Isis onnistui houkuttelemaan tuhansia vapaaehtoisia riveihinsä Syyriaan ja Irakiin. Myös Suomesta matkusti alueelle vapaaehtoisia. Osa heistä on kuollut, osa vangittuina, osa pakolaisleireillä. Miten rikoksiin syyllistyneet voidaan saattaa oikeudelliseen vastuuseen teoistaan?

    Tuomitaanko Isiksen riveihin lähteneet suomalaiset kotimaassa vai ulkomailla? Miksi terrorismirikoksista ei ole saatu aikaiseksi kansainvälistä yhteistä määrittelyä, toisin kuin vakavimmista sotarikoksista?

    Kuinka vierastaistelijoihin, muihin vapaaehtoisiin, heidän puolisoihin ja lapsiin tulisi suhtautua? Ovatko taistelijoiden vaimot uhreja, vai terrorismin ja Isisin tukijoita ja toimijoita?

    Vieraina ovat terrorismin torjunnan johtava asiantuntija, suurlähettiläs Päivi Kairamo ulkoministeriöstä sekä lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva oikeusministeriöstä.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Antti Kaikkonen pyrkii keskustan puheenjohtajaksi. Kaikkosen tavoite on palauttaa keskustan itseluottamus ja pidemmällä tähtäimellä myös menestyminen vaaleissa.

    Onko keskustan puheenjohtajan valinta samalla aatteellinen kisa keskusta-aatteen päivittämiseksi 2020-luvulle?

    Entä onko kokoomuksessa alkamassa vastaava taisto puolueen linjasta ja paikasta oikeistopuolueena?

    Löytyykö Antti Rinteen (sd.) hallituksesta varakkuudeltaan entiseen pääministeriin Juha Sipilään (kesk.) verrattavissa olevaa ministeriä?

    Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat politiikan viikon tärkeimpiä uutisia.

  • Make America Great -kampanja teki Trumpista presidentin. Vuoden 2020 presidentinvaaleihin tähtäävä Keep America Great -kampanja pyrkii pitämään Trumpin presidenttinä. Onnistuuko Trump toistamiseen siinä, missä hänen ei uskottu onnistuvan ensimmäisellä kerralla?

    Tekeekö Keep America great -kampanja Trumpista uudelleen presidentin?

    Mikä merkitys demokraattien vastaehdokkaalla on Trumpin kampanjaan?

    Trumpin presidentinvaalikampanjaa analysoivat John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Kahteen tankkeriin kohdistui isku viime viikon torstaina Omaninlahdella Arabiemiraattien ja Iranin välisellä kansainvälisellä merialueella. Yhdysvallat ja Britannia väittää Iranin tehneen iskun, mutta Iran kiistää syyllistyneensä.

    Yhdysvallat harkitsee kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja - myös sotilaallista vaihtoehtoa. Mitkä ovat Yhdysvaltojen vaihtoehdot?

    Iran päätti irtautua ydinasesopimuksesta 27. kesäkuuta. Yhdysvallat irtautui sopimuksesta jo viime vuonna, ja asetti Iranille talouspakotteita.

    Miten EU:n pitää tähän suhtautua?

    Studiossa konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

Klipit

  • Miten tulevaisuuden usko ja poliittisen ilmapiirin muutos liittyvät muuttoilmiöön ja korkeasti koulutettujen muuttoon Venäjältä? Politiikkaradion vieraana oli Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Politiikkaradion Puheet päreiksi -kaksikko dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat vaalikeskustelua ja sitä, miten hallitus-oppositio -asetelman katoaminen päivän politiikan kartalta vaikuttaa eduskuntavaaleihin ja puolueiden kannatukseen.

  • Yhdysvaltain presidenttikandidaatit Hillary Clinton ja Donald Trump kohtasivat toisensa ensimmäistä kertaa suorassa tv-väittelyssä. Debatin jälkikäteisarvioissa Clinton arvioitiin selkeäksi voittajaksi: Clinton osasi asiat, oli valmistautunut.

    Trump sen sijaan on poliitikkona pikemminkin katutappelija: arvaamaton persoona, joka haastaa piittaamatta käytöstavoista tai faktoista. Väittely Clintoninkin kanssa muistutti Trumpin osalta enemmän tosi-tv sirkusta kuin poliittista debattia.

    Mitä äärimmilleen viritetty ja paineistettu tv-debatti poliitikoista puristaa esiin? Mikä ratkaisee, jos sanoilla ja faktoilla ei ole merkitystä?

    Kuva: EPA/Andrew Gombert

  • Mitä VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen oikein tarkoittaa puhuessaan työn tarjonnasta? Millainen on Vartiasien lista, jolla Suomen taloutta saataisiin uuteen nousuun? Vartiainen on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli politiikan tutkija Anu Kantola, joka kertoo skandaaleista suomalaisessa politiikasta, ja vastaa siihen, missä luuraavat vaalikirjat. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli historioitsija Timo J. Tuikka, joka kertoo muun muassa maan tavasta, ja siitä, millainen hyvä veli -verkosto presidentti Kekkosen ympärille rakentui. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli kirjallisuustaivaan supertähti Sofi Oksanen, jonka kanssa puhuttiin muun muassa vallanvaihdoksista ja vallankumouksista. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Kansanedustaja Mikko Alatalon mukaan Suomen ei pidä lisätä takausvastuitaan Euroopan rahoitusvakausvälineessä. Alatalon mielestä Kreikan olisi pitänyt tehdä tarvittavat valtiotalouden leikkaukset viimeistään viime keväänä. Koska näin ei ole tapahtunut, Kreikan tukipakettia ei pidä enää kasvattaa, vaan aika on kypsä Kreikan hallitulle velkajärjestelylle. Päivän kansanedustajaa Mikko Alataloa haastattelee Tapio Pajunen.

  • Päivän kansanedustajana on RKP:n Thomas Blomqvist. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Politiikkaradion perjantain talkshown vieraana on Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Markus Leikola ja Jussi Lähde vakiojäseninä. Sakari Sirkkanen luotsaa.

  • Hallitus ajaa kuntauudistusta, kunnat ryhtyvät kapinaan ja keskustaoppositio vastaa välikysymyksellä. Politiikkaradion torstaigrillissä otetaan erä kuntapolitiikkaa. Studiossa ovat Keskustan Anu Vehviläinen, SDP Anneli Kiljunen sekä Sitran julkishallinnon kehittämisjohtaja Juha Kostiainen. Toimittajina Sakari Sirkkanen ja Tapio Pajunen.

  • Demarien ryhmäjohtaja ei lupaa, että YLEn rahoitus saadaan ratkaisua vuoden loppuun mennessä. Jouni Backman toisaalta kritisoi toista päähallituspuoluetta kokoomusta vastuunkantamattomuudesta. Sakari Sirkkanen haastattelee.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä