Romano mirits

Risto Blomster: "Mielikuva kulkevista romaneista ei saa vahvistusta historiallisista asiakirjoista"

  • 14 min
  • toistaiseksi

Romanien keskuudessa on tapana esittäytyä kertomalla vanhempiensa nimet. Kenties tämä oli tapana jo silloin, kun sukunimikäytäntöä ei vielä ollut. Romano Miritsissä puhutaan Suomen romanien suvuista ja kulkemisesta. Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Risto Blomster kertoo, kuinka kulkeminen on vaikuttanut nimikäytäntöihin ja mistä romanisukunimet ovat saaneet alkunsa.
Ohjelman on toimittanut Maria Friman. Osa 1.

Lähetykset

  • ti 21.5.2019 18.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Suomen romanien ja Suomeen tulleiden Itä-Euroopan romanien välistä vuorovaikutusta on tutkittu ensimmäistä kertaa Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa. Lidia Gripenberg on seurannut romanien elämää jo yli kaksikymmentä vuotta. Hän on tehnyt sosiaalipohjaista työtä romanien parissa ja väitteli hiljattain tohtoriksi. Väitöstyö on ensimmäinen laaja antropologinen tutkimus eri romaniryhmien vuorovaikutuksesta Suomessa. Lidian mukaan Romanien vuorovaikutus riippuu lukuisista asioista, kuten eri ryhmittymien ja perheiden sisäisestä sosiaalisesta rakenteesta ja yksilöiden luonteesta. Tärkeimpiä romanien väliseen vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä ovat romani-identiteetin kokeminen, uskonnollinen vakaumus sekä kansallisuus. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz

  • Elina Lähdesmäki on kauhajokelainen neljän lapsen äiti ja neljäntoista lapsen isoäiti. Lisäksi hän toimii muiden muassa oheishuoltajana kolmelle lapsenlapselleen. Lähdesmäki sai merkittävän huomionosoituksen kasvatustyöstään äitienpäivänä 2019, kun hänet palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitalin kultaristein. Palkinnon myöntää hakemuksesta tasavallan presidentti. Romano miritsin haastattelussa Elina Lähdesmäki kertoo elämänvaiheistaan lapsuudenkodista tähän päivään ja puhuu muun muassa hyvästä kasvatuksesta ja kodista. Toimittajana Jaakko Laakso.

  • Mestarikansanlaulaja Hilja Grönfors on tallentanut vanhoja romanien perinnelauluja eli ”kaaleenlauluja” jo vuosikymmenten ajan. Grönfors on kokenut tehtäväkseen kerätä lauluja ja pitää huolta siitä, että perinteestä jää merkintä historiaan. Toisena tavoitteena on ollut lisätä yleistä tietoisuutta romanimusiikista. Maailman musiikin keskus julkaisi viime keväänä Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjan. Tämän kertaisessa Romano miritsissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkija Risto Blomster kertoo lisää romanilaulujen taustasta sekä toimittamastaan julkaisusta. Risto Blomsteria haastattelee Miriam Schwartz.

  • Viimeviikkoisessa Romano miritsissä Päivi Majaniemi Suomen romaniyhdistyksestä kertoi rasismiin liittyvästäsanastosta - mitä tarkoittavat esimerkiksi termit etninen profilointi, rodullistaminen ja mustalaisvastaisuus. Kaksoisjakson toisessa osassa pureudutaan kyselytutkimukseen, jonka tulosten mukaan nuorten romanien luottamus poliisiin on merkittävästi heikompaa kuin pääväestön. Haastattelussa poliisitarkastaja Måns Enqvist kertoo, miten Suomen poliisissa suhtaudutaan Au mensa III -projektin "Nuori romani, luotatko poliisiin?" -kyselytutkimuksen tuloksiin. Måns Enqvistin kommenttien lisäksi kuullaan itse tutkimuksen tuloksista ja siitä, miten poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat suhtautuvat romanikulttuuria käsitteleviin opintoihin.Toimittajana Jaakko Laakso.

  • Rasismi voi kuulostaa pääväestön ihmisen korvissa tarkalta termiltä, mutta se voi ilmetä monenlaisissa muodoissa sekä tilanteissa ja sitä voivat harjoittaa hyvin erilaiset tahot. Kulttuurivähemmistöön kuuluva saattaa joutua esimerkiksi etnisen profiloinnin, etnisen rekisteröinnin tai rodullistamisen kohteeksi. Romano miritsin kaksoisjakson ensimmäisessä osassa Päivi Majaniemi Suomen romaniyhdistyksestä avaa terminologiaa kuulijoille. Ohjelman toisessa osassa aiheeseen pureudutaan muutaman romaniyhteisössä paljon keskustelua herättäneen tapauksen kautta ja kuullaan tutkimuksesta, jonka mukaan nuoret romanit luottavat heikosti poliisin tasapuolisuuteen. Toimittajana Jaakko Laakso.

  • MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Suomessa sitä sairastaa noin 9 500 henkilöä. Aktiivinen ja työteliäs Satu Ahlgren sairastui 21-vuotiaana ilman ennakkovaroituksia. Sairauteen sopeutuminen on vaatinut aikaa ja ottanut koville, mutta turkulaisnainen haluaa jakaa tarinaansa rohkaistakseen muita samojen asioiden kanssa kamppailevia ihmisiä. Hänen viestinsä on, että parantumatonkaan sairaus ei määritä ihmistä. Elämänhalu, asenne ja puhuminen auttavat jaksamaan vaikeimpinakin päivinä. Toimittaja on Miriam Schwartz.

  • Tangoprinssi Leif Lindeman on tiennyt pikkupojasta saakka, että hänen kutsumuksensa on viihdyttää ihmisiä ja tuottaa heille iloa laulamalla. Lindemanin julkinen ura alkoi 1991 television Tenavatähti-kilpailusta, jossa tuloksena oli finaalipaikka. Nuorena miehenä tanssikeikat vaihtuivat gospel-musiikkiin; Lindeman työskenteli 15 vuotta hengellisen musiikin parissa. Kuusi vuotta sitten hän palasi iskelmämusiikin pariin – Seinäjoen Tangomarkkinoilta 2013 irtosi hopeasija ja yleisön suosikin titteli. Vuotta myöhemmin hän uusi tangoprinssin tittelinsä ja ura lähti lopullisesti lentoon. Toimittaja Jaakko Laakso kävi kyselemässä kuulumisia tiivistä keikkatahtia pitävältä laulajalta heinäkuun lopussa.

  • Sosiaali- ja terveysministeriön Sanoista tekoihin 2 hankkeen keskeisiä teemoja ovat olleet romaninuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen. Minustako vaikuttaja? -työpajoja järjestettiin keväällä Nurmijärvellä, Kauhajoella ja Iisalmessa. Työpajoihin osallistui kymmeniä 13-29 vuotiaita romaninuoria. Työpajojen tavoitteena on ollut kerätä nuorten mielipiteitä, kokemuksia ja ideoita vaikuttamiseen liittyen sekä kartuttaa heidän käsityksiään omista mahdollisuuksista vaikuttaa sekä yksilöinä että osana yhteisöä. Ohjelmassa kuullaan projektikoordinaattori Katja Vauhkosen sekä vertaisvaikuttaja Rosita Lindgrenin ajatuksia. He olivat mukana järjestämässä Minustako vaikuttaja? -työpajoja eri puolilla Suomea. Työpajoja fasilitoi Nuorten Akatemia ja materiaaleja suunnittelivat Ammattiopisto Luovin opiskelijat. Tapahtumien järjestämisessä oli mukana paikallisia järjestöjä sekä romaniaktiiveja. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

  • Etelä-Pohjanmaan alueella toimii lukuisia romanitaustaisia vartijoita. Toimittaja Jaakko Laakso ryhtyi selvittämään, mikä on saanut näin monet romanimiehet innostumaan turvallisuusalalle. Romano miritsin jaksossa kuullaan turvallisuusalan koulutuksesta, työstä ja esimerkiksi siitä, millaisia ominaisuuksia on hyvällä vartijalla. Aiheesta kertovat alan ammattilaiset Petri Kuusisto, Rainer Salojensaari ja Markus Kuusisto

  • Läheisen kuolema aiheuttaa ehkä suruista suurimman. Menetys voi tuntua vievän pohjan koko elämältä. Surun kokeminen on kuitenkin ihmisen terve reaktio menetyksen aiheuttamaan tuskaan. Suruprosessit ovat yksilöllisiä ja tämänkertaisessa Romano miritsissa aihetta käsitellään Mallan tarinan kautta. Etelä-Suomen Aluehallintovirastossa erikoissuunnittelijana työskentelevä Malla Laiti menetti perheenjäseniään traagisten kuolemantapausten kautta. Kaksiosaisessa ohjelmassa Malla kertoo meille elämästään, surusta sekä lopulta selviytymisestä. Toimittajana Miriam Schwartz. Osa 2.

  • "Ihminen kestää paljon vaikeissakin olosuhteissa. Sodastakin selvittiin, vaikka menetyksiä oli.” Romano miritsin tämänkertainen vieras Otto Koivisto on jalasjärveläinen romanimies, joka on syntynyt vuonna 1932. Hänet tunnetaan taitavana hevosmiehenä. Nuorena aikuisena hevonen oli hänen kumppaninaan metsätöissä. 1950- ja 1960-lukujen taitteessa alkoi raviurheilu – ensin ajettiin karvalakki päässä ja niillä varusteilla, joita saatavilla oli. Jalasjärven "Kivistön oikoosella" ajetuista kyläkisoista siirryttiin vähitellen raviradoille ja ammattimaisempaan harrastamiseen. Mukaan raviurheiluun tulivat ensin poika Olavi Koivisto ja myöhemmin pojanpoika Ville Koivisto. Otto Koivisto muistaa sotavuodet vaikeana aikana, jolloin kansakunta oli kuitenkin yhtenäinen. Hänen kolme veljeään oli rintamalla, yksi myös jäi sille tielle. Haastattelun lopuksi kuullaan vielä Otto Koiviston suhteesta musiikkiin. Otto Koiviston tapasi Jalasjärvellä toimittaja Jaakko Laakso.

  • Läheisen kuolema aiheuttaa ehkä suruista suurimman. Menetys voi tuntua vievän pohjan koko elämältä. Surun kokeminen on kuitenkin ihmisen terve reaktio menetyksen aiheuttamaan tuskaan. Suruprosessit ovat yksilöllisiä ja tämänkertaisessa Romano miritsissa aihetta käsitellään Mallan tarinan kautta. Etelä-Suomen Aluehallintovirastossa erikoissuunnittelijana työskentelevä Malla Laiti menetti perheenjäseniään traagisten kuomantapausten kautta. Kaksiosaisessa ohjelmassa Malla kertoo meille elämästään, surusta sekä lopulta selviytymisestä. Osa 1. Toimittajana Miriam Schwartz.

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä