Kirjakerho

Elizabeth Strout kirjoittaa mielen pienistä liikkeistä ja elämän suurista murhenäytelmistä

  • 38 min
  • toistaiseksi

Yhdysvaltalainen Elizabeth Strout on valloittanut suomalaislukijat kahdella uusimmalla kirjallaan. Suomalaiset kirjabloggarit valitsivat Stroutin romaanin Nimeni on Lucy Barton vuoden 2018 parhaaksi käännöskirjaksi. Sisarteos, novellikokoelma Kaikki on mahdollista ilmestyi 2019. Stroutin kääntämisestä suomen kielelle kertoo suomentaja Kristiina Rikman. Kirjabloggari Tiina Österholm kertoo, mikä Stroutissa tekee vaikutuksen. Toimittaja on Niina Mäkeläinen.
Kuva: Leonardo Cendamo / Tammi

Lähetykset

  • pe 12.7.2019 10.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Yhdysvaltalainen kirjailija Jonathan Franzen kuvaa 2000-luvun amerikkalaista keskiluokkaa oivaltavasti. Vuonna 2010 ilmestynyt Vapaus-romaani on moderni sukukronikka, jota on verrattu milloin Leo Tolstoin Sotaan ja rauhaan milloin Thomas Mannin Buddenbrookkeihin. Vapaus kertoo rakkaudesta, avioliitosta ja ihmisistä, jotka haluavat kulkea omaa tietään, mutta sidos perheeseen on kuitenkin luja. Franzen kuvaa ihmisiä läheltä ja samalla hän kertoo yhteiskunnasta ja politiikasta.

    Kirjakerhossa Vapaus-romaanista sekä Franzenin essee kokoelmasta Epämukavuusalue keskustelevat toimittaja-kirjailijat Suvi Ahola ja Tommi Melender. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko. Ohjelmassa kuullaa sitaatteja Vapaus -romaanista. Sen on suomentanut Raimo Salminen. Lukunäytteet lukee Sampo Mäkelä. Ja tämä ohjelma on uusinta vuodelta 2012.
    Kuva: EPA/Tamas Kovacs

  • Yksi lensi yli käenpesän on maailman vaikutusvaltaisin mielisairaalasatiiri. Ken Kesey kirjoitti sen samaan aikaan kun psykiatriaa oltiin alettu muutenkin kritisoida. Mutta tosiasiassa teoksessa on kyse aivan muista teemoista, väittää kirjasta näytelmäversion ohjannut teatterintekijä Juha Kukkonen. Kirjallisuudentutkija Karoliina Maanmieli puolestaan pui romaanin kuvaamia skitsofreenisiä harhoja. Toimittaja on Jani Tanskanen. Kuva: Courtesy Everett Collection/All Over Press

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Yhdysvaltalainen Elizabeth Strout on valloittanut suomalaislukijat kahdella uusimmalla kirjallaan. Suomalaiset kirjabloggarit valitsivat Stroutin romaanin Nimeni on Lucy Barton vuoden 2018 parhaaksi käännöskirjaksi. Sisarteos, novellikokoelma Kaikki on mahdollista ilmestyi 2019. Stroutin kääntämisestä suomen kielelle kertoo suomentaja Kristiina Rikman. Kirjabloggari Tiina Österholm kertoo, mikä Stroutissa tekee vaikutuksen. Toimittaja on Niina Mäkeläinen.
    Kuva: Leonardo Cendamo / Tammi

  • Kauhukirjailija Stephen King on kuvannut kirjoissaan amerikkalaista yhteiskuntaa viidellä vuosikymmenellä. Esikoisteos Carrie ilmestyi vuonna 1974. Uuden maailman Kirjakerhossa luetaan Kingin uusin romaani Ulkopuolinen (2019). Keskustelemassa ovat kirjailija Juha Itkonen ja kustannustoimittaja, kirjailija, King -fani Hanna Matilainen. Toimittajana Niina Mäkeläinen. Kuva: Dick Dickinson. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Kirjakerhossa tavataan Suomessa asuva irakilaiskirjailija Hassan Blasim ja Blasimin teosten suomentaja Sampsa Peltonen. Kaisa Pulakan toimittamassa haastattelussa Blasim ja Peltonen keskustelevat Blasimin romaanista Allah99. Romaanin päähenkilöksi nousee tarinankerronta itse, mutta samalla se kertoo juuriltaan temmatuista ihmisistä, politiikasta, uskonnosta, seksistä.
    Tärkeän roolin Allah99 romaanissa saavat myös pessimistifilosofi Emil Cioranin ajatukset. Kirjallisuusnäytteet lukee Pietari Kylmälä.

  • Elena Ferranten Napoli-sarja on ollut kansainvälinen jättimenestys. Neliosainen kirjasarja kertoo sodanjälkeisessä Napolissa varttuvista ystävyksistä, Elenasta ja Lilasta. Tytöt pyristelevät irti kurjista lähtökohdista ja miesten määräysvallasta. Mikä on saanut miljoonat lukijat rakastumaan kahteen napolilaistyttöön? Mikä Ferranten Napoli-kuvauksessa kiehtoo? Entä onko Napoli-sarja hetken hitti vai tulevaisuuden klassikko? Napoli-sarjasta keskustelevat kirjallisuudentutkija Elsi Hyttinen ja romaanit äänikirjoiksi lukenut näyttelijä Erja Manto. Toimittaja on Niina Mäkeläinen.

  • Saksalaisen kirjailijan Jenny Erpenbeckin pakolaisteemaa käsittelevä Mennä, meni, mennyt -romaani ilmestyi Saksassa vuonna 2015. Samana vuonna Eurooppaan pakeni satoja tuhansia ihmisiä. Erpenbeckin romaani oli ajankohtaisuudessaan vailla vertaa. Nyt kirja on käännetty suomeksi. Ohjelmassa kuullaan Jenny Erpenbeckin ajatuksia kirjan tekoprosessista ja pakolaisuudesta sekä kääntäjä Jukka-Pekka Pajusen mietteitä romaanin suomentamisesta. Toimittaja on Maarit Lukkarinen ja lukija Sari Siekkinen.

    Kuva: Katharina Behling / Tammi

  • Millainen vappu löytyy kotimaisista novelleista? Ainakin ilmapalloja, satunnaista rakkautta, aatetta ja väriä, petos, nuoruuden intoa, pettymyksiä, sekä parit tutut kirjailijatkin. Vappuun sijoittuvista kotimaisista novelleista ja Napoleon-leivoksista nauttivat Kirjakerhossa muusikko Maija Vilkkumaa ja tohtori Laura Visapää. Simat tarjoilee toimittaja Jukka Kuosmanen.
    Kuva: Yle / Laura Mainiemi

  • Kawabatan romaanit olivat ensimmäisiä suomennoksia Japanista. Yasunari Kawabatan
    Lumen maa ja Kioto kertovat kumpikin nuorten naisten tarinaa. Miltän näyttivät lumivuoret, kirsikankukat tai geishat suomalaisen lukijan silmissä vuonna 1958? Miltä ne tuntuvat tänään? Eeva Luotosen toimittaman Kirjakerhon vieraana kulttuurintutkija suomentaja Miika Pölkki.

    Kuva: EPA / EVERETT KENNEDY BROWN

  • Tuhannen ja yhden yön sadut ilmestyivät Eurooppaan 1700-luvulla ja sytyttivät suuren orientti-kuumeen. Sadut ovat muokanneet käsityksiämme idästä, itämaista, monta vuosisataa. Mitä ne oikein kertovat? Eeva Luotosen toimittaman Tarinoita Bagdadista tuhannen vuoden takaa.-ohjelman vieraana on professori Jaakko Hämeen-Anttila. Näytteet lukee Erja Manto. Ohjelma on uusinta vuodelta 2006.
    Ohjelmassa kuultavat sitaatit ovat teoksesta Tuhannen ja yhden yön tarinat (1968). Aladdinin taikalamppu ja Ali Baba ja neljäkymmentä ryöväriä -sadut ovat suomentaneet .L. ja R. Orispää. Sindbad Merenkulkija –kertomuksen suomennos on Kaija Rainerlan. Lisäksi ohjelmassa kuullaan näyte Jaakko Hämeen-Anttilan suomentamasta teoksesta Kuka murhasi Kyttyräselän? Tarinoita Tuhannesta ja yhdestä yöstä (2001)

    Kuva: Yle / Jean-Léon Gérôme öljyvärimaalauksen osa

  • Kirjallisuus muuttuu digitaalisuuden myötä leikillisemmäksi ja vuorovaikutteisemmaksi. Kyse ei kuitenkaan ole vain tulevaisuudesta vaan jo tehdyistä kokeiluista: kirjallisuus on taipunut esimerkiksi holografian ja virtuaalisen todellisuuden muotoihin. Nykykulttuurin professori Raine Koskimaa Jyväskylän yliopistosta avaa digitaalisen kirjallisuuden menneisyyttä ja tulevaisuutta. Toimittaja on Jani Tanskanen.

  • Kirja muuttuu, niin kuin se on aina muuttunut. Onhan perinteinen painettu kirjakin historiallisen kehittelyn tuote; se ei pudonnut taivaasta. Mutta miten kirjallisuus voi hyödyntää digitaalista muotoa kirjallisuuden omilla ehdoilla? Vai jämähtääkö kirjallisuus e-kirjoiksi, jotka vain jäljittelevät tavallista painettua kirjaa? Nykykulttuurin professori Raine Koskimaa Jyväskylän yliopistosta avaa digitaalisen kirjallisuuden menneisyyttä ja tulevaisuutta Kirjakerhon minisarjassa Digitaalisen kirjallisuuden vaiettu historia ja melskattu tulevaisuus. Toimittaja on Jani Tanskanen.

    Kuva: UWE ANSPACH​ /EPA

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä