Radio Suomi Helsinki

Paloheinässä heiluu kahvakuulat ja maastopyörät, Kivikossa kaahataan BMX -pyörillä.

  • 12 min
  • toistaiseksi

Sini Savolainen ohjaa koko kesän Paloheinässä kahvakuulatreenejä sekä maastopyöräilyä. Suomen Latu on näin ulottamassa toimintaansa ympärivuotiseksi.
Kahvakuula siksi, että kun nyt ihmiset on saatu kävelemään, sauvakävelemään, hölkkäämään ja ihan juoksulenkeille on lihashuolto jäänyt taka-alalle.
Lopuksi pääsemme kuuntelemaan, mitä on BMX pyöräily, jota voi harrastaa kahdella radalla pääkaupunkiseudulla. Jutussa vieraillaan Fillaristara kilpailun tiimoilta Kivelän Pyöräkrossiparkisssa, jonka perustaja Katariina Laakkonen kertoo tästä vauhdikkaasta pyörälajista. Toimittajana on Petri Rinne.

Lähetykset

  • ke 22.5.2019 17.32 • Yle Areena

Jaksot

  • Helsingissä järjestetään 5.-6.1. SM-kisat lajissa, joka on kaikille tuttu, mutta harvoille harrastus. Pöytäjääkiekon SM-kisat järjestetään nyt jo 29. kerran.
    Vesa Marttinen kävi perehtymässä lajin saloihin moninkertaisen Suomen-mestarin Juha Erälaukon kanssa.

  • Tänä vuonna Kansalaisareena valitsi kaksi vuoden vapaaehtoista: Tapani Vainikaisen sekä Jouko Näivän. The Streetbarberina eli katuparturina tunnettu Näivä on tehnyt monia sekalaisia töitä, soittanut parissa bändissä ja saattaapa joku muistaa hänet vuoden 2012 Big Brother- talostakin. Nyt hän on leikannut vähän yli vuoden ajan syrjäytyneiden, kodittomien ja vähävaraisten hiuksia ja kohtaa heidät ihmisenä. Toimittajana Justus Laitinen.

  • Kansalaisareena valitsi joulukuussa jälleen vuoden vapaaehtoisen tai itseasiassa tänä vuonna vuoden vapaaehtoiset: Tapani “Tapsa” Vainikaisen ja Jouko “the Streetbarber” Näivän.
    Korsossa, Woimanurkassa, tavallisesti senioreita liikkumiseen iloihin innostava ja opastava Tapani Vainikainen antaa toimittaja Justus Laitiselle vinkkejä niin salille kuin elämäänkin.

  • Vantaalainen Hanna Fiskari on sisustubloggaaja ja innokas askartelija. Tämän joulun hittituote lienee käpyhyasintti, joka syntyi myös Hannan hyppysissä.
    Toimittaja Olli-Pekka Kursi piipahti Hannan kotona. Samalla hän sai helpon vinkin joulukranssin tekemiseen.

  • Finnwave-rahtialus on rantautunut poikkeuksellisesti Vuosaaren satamaan Helsingissä. Toimittaja Olli-Pekka Kursi kipuaa laivaan aamuhämärissä, jossa ensimmäisenä tapaa laivan kapteenin, Mika Kärin.
    Sitten alkaakin pikaperehdytys siihen, millaista on olla joulun aika laivassa.
    Aluksen kansainvälisen miehistön ansiosta jouluperinteissä yhdistyvät suomalaiset ja filippiiniläiset tavat.
    Matruusi Mikko Toivonen on jo kolmatta joulua hommissa laivalla ja talousapulainen Vipri Mäkinen pitää huolta siitä, että aluksessa on tarjolla juhlapyhienkin aikaan hyvää ruokaa ja mahdollisimman levollinen tunnelma.

  • Kauniaisten kuvataidekoulu perustettiin neljäkymmentä vuotta sitten, kun taideaineista leikattiin maanlaajuisesti hurjalla tavalla.
    Tällä hetkellä kuvataidekouluosaamisesta halutaan tehdä vientituote: Japanissa ja Kiinassa ollaan hyvin kiinnostuneita ainutlaatuisesta suomalaisesta taideoppimisesta.
    Kuvataidekoulun rehtori Hannamaija Heiska iloitsee taidenkoulun arjesta. Kaiken lisäksi maalausluokan ikkunasta avautuu yksi pääkaupunkiseuden upeimmista maisemista. Sitä ihaili myös toimittaja Olli-Pekka Kursi

  • Harva tietää, että Suomella on tutkimusasema Etelämantereella – ja näin on ollut jo 30 vuotta. Retkikuntaan kuuluvat muun muassa Ilmatieteen laitoksen tutkija Juho Vehviläinen ja FINNARP-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski. Vehviläisen edellisestä ja ainoasta Etelämantereen-vierailusta on jo kymmenen vuotta, kun taas Kalakoski on käynyt siellä viitisentoista kertaa, ensimmäisen kerran vuonna 1999. Minkälaiset olosuhteet tutkimusasemalla on vastassa ja miten Etelämantereelle edes pääsee?

    Toimittajana Ippi Arjanne.
    Kuva: Timo Vihma / Ilmatieteen laitos

  • Miltä tuntuu, kun teatterin lava vaihtuu yhdessä yössä sairaalavuoteeseen ja pyörätuoliin? Piia Korisevalle kävi näin kymmenen vuotta sitten, kun migreeni aiheutti aivoinfarktin ja hänen oikea puolensa halvaantui. Viisi vuotta sitten Piia Koriseva juoksi puolimaratonin, tosin intervallina, koska oikea jalka alkoi aina välillä laahata.

    Piia Korisevan kanssa jutteli Ippi Arjanne.

  • Uusi lastensairaala Meilahdessa on täynnä toinen toistaan erilaisempia innovaatioita, joiden tarkoituksena on tehdä pienille potilaille sekä heidän omaisille käynti tai joissakin tapauksissa pidempikin oleskelu sairaalassa miellyttävämmäksi. Eräs kävijöitä eniten yllättäneistä elementeistä ovat olleet alan viimeisintä teknologiaa edustavat äänisuihkut, joita on ripoteltu eri puolille sairaalaa. Justus Laitinen kävi paikan päällä projektia johtaneen Aalto-yliopiston lehtori Antti Ikosen sekä äänisuunnittelussa mukana olleen lastentautien dosentti Pekka Lahdenteen kanssa virkistäytymässä äänisuihkussa.

  • Lahjoilla on mukava ilahduttaa läheisiään. Mutta meneekö lahjasta fiilis, jos se on paketoitu rumasti? Radio Suomen toimittaja Justus Laitinen tunnustaa kuuluvansa siihen ihmisryhmään, jolta joulupakettien tekeminen ei suju käden käänteessä. Niinpä hän lähti askarteluun, tee-se-itse-henkeen ja sisutusratkaisuihin keskittyneen Kaikki paketissa-blogin pitäjien, Aleksi Koskisen ja Jani Lindbergin, luo oppiin.

  • Pete Hoppulan ja Matti Laipion kirjoittama tietokirja Sininen sielua myöten – Suomi-bluesin tarina avaa blues-musiikin historiaa ja vaiheita Suomessa. Miten blues saapui Suomeen ja millaisia ominaispiirteitä se pohjoisessa sai? Millaisia alueellisia blueskeskittymiä syntyi Helsinkiin, Lahteen ja vaikkapa Nurmijärvelle tai Järvenpäähän? Entä miten Suomi-blues voi tänä päivänä?
    Radio Suomen reportteri Vesa Marttinen tapasi kirjan tekijät Helsingin Kalliossa, jossa asui pitkään eräs suomalaista bluesia muokannut merkkimies.

  • Niklas Ansamaan ura alkoi jo teini-iässä, kun hän koodasi ensimmäisen applikaationsa 14-vuotiaana auttaakseen äitiään sienestyksessä. Neljä vuotta myöhemmin hän on perustanut yrityksen ja opettanut ohjelmointia niin Ruandassa kuin Supercell-peliyrityksessäkin.

    Toimittajana Ippi Arjanne.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Porvoon laitamilla alkoi elokuun puolivälissä varsin erikoisluonteinen projekti. Joukko Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista kiinnostuneita ihmisiä rakentaa toteemipaalun, joka nousee keskellä metsää sijaitsevan yksityiskodin pihaan.
    Mutta voiko toteemipaalun rakentamista itäuusmaalaisen maalaistalon pihaan pitää kulttuurisena omimisena? Entä vastaako Pohjois-Amerikan intiaanireservaattien todellinen arki sitä usein romantisoitua kuvaa, jota populaarikulttuuri pääsääntöisesti välittää? Minkälainen on alkuperäiskansojen asema tämän päivän Kanadassa?
    Radio Suomen reportteri Vesa Marttinen tapasi taitelija Edward Bryantin, dosentti Riku Hämäläisen sekä toteemikurssille osallistuneen Lauri Pitkäsen.

  • Pyöräilijä Sini Savolainen on kouluttanut koko kesän Helsingin Paloheinässä maastopyöräilijöitä. Tämän ohessa Sini on kilpaillut aktiivisesti niin rata- kuin myös maantiepyöräilyssä. Eikä kesä ole sujunut ilman haavereita, mutta toisaalta palkintona on ollut mm. uusi Suomen ennätys ratapyöräilyssä. Toimittajana Petri Rinne.

  • Erja Manto on Suomen kokeneimpia äänikirjanlukijoita. Hän on radioteatterin näyttelijä, tuottaja ja ohjaaja, ja sivutoimisesti hän on lukenut äänikirjoja jo vuosikymmenten ajan. Parin viime vuoden aikana äänikirjojen suosio on lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun, ja Erja Manto on viettänyt entistä enemmän aikaa äänituotantoyhtiö Silencion tiloissa Helsingin Kampissa.
    Radio Suomen reportteri Vesa Marttinen kävi seuraamassa äänikirjan valmistumista. Haastateltavina Erja Manto sekä Silencion toimitusjohtaja Kimmo Oksanen.

  • Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto vietti tärkeät lapsuusvuotensa Vantaan Hakkilassa, joka peltoineen ja kivisiltoineen on todellinen arkeologinen aarreaitta.
    Hakkilan kivisilta on osa Kuninkaantietä, Turun ja Viipurin linnojen välillä kulkenutta valtaväylää, joka syntyi hiljalleen 1200-luvulta alkaen. Tämän tien tutkimisesta ja Vantaan historiasta tuli myöhemmin Koivistolle ammatti ja intohimo.
    Radio Suomen reportteri Vesa Marttinen tapasi Andreas Koiviston Hakkilan kivisillalla ja kysyi, missä tämän päivän Kuninkaatien rippeet kiemurtelevat, ja mikä tekee väylästä niin merkityksellisen.

  • Vappu Rossi on tuottelias kuvataiteilija, joka taitaa niin perinteiset kuin uudetkin menetelmät. Viime syksynä hänestä tuli myös Helsingin yliopiston ensimmäinen naispiirustusmestari. Justus Laitinen tapasi Rossin Galleria Rankassa, mikä on vain yksi monista paikoista missä taiteilijan töitä on esillä tänä syksynä.

  • Radio Suomen Helsingin aamussa seurattiin alkuviikosta maasta löytyneen tervapääskynpoikasen kohtaloa. Poikainen löytyi Itä-Helsingistä maanantai-iltana, ja tiistaiaamuna se toimitettiin Korkeasaaren villieläinsairaalaan.
    Tavallisesti maahan pudonneille linnunpoikasille ei tarvitse tehdä mitään, mutta tervapääskyillä on niin pitkät siivet ja lyhyet jalat, että ne eivät pääse täysikasvuisinakaan maasta lentoon omin avuin.
    Korkeasaaressa hoidetut poikaset voidaan vapauttaa luontoon, kun ne saavuttavat noin 40 gramman painon ja siivillä on pituutta 16 vähintään senttimetriä. Lentoon lähdettyään tervapääskyt saattavat pysyä ilmassa jopa muutaman vuoden yhtämittaisesti. Tervapääskyt syövät, nukkuvat, parittelevat ja rakentavat pesänsä lennossa. Ne laskeutuvat vasta, kun omat pesimäpuuhat alkavat.
    Radio Suomen reportteri Vesa Marttinen kävi tiistaina iltapäivällä katsomassa, miten pieni poikanen voi. Haastateltavana on Korkeasaaren villieläinsairaalan eläinten hoito- ja suojelutoimintojen kuraattori Ville Vepsäläinen.

  • Ensimmäiset vietnamilaiset venepakolaiset saapuivat Suomeen elokuussa vuonna 1979. Kaksi vuosikymmentä kestänyt Vietnamin sota oli päättynyt, ja sodan runtelemassa maassa oli heikot mahdollisuudet elämän uudelleenrakentamiselle. Monet etelävietnamilaiset pakenivat maan epävakaita oloja ja vainoja.
    Matkaan lähdettiin tavallisesti veneellä, mistä juontaa nimitys venepakolainen. Hengenvaarallinen merimatka saattoi kestää viikkoja, jopa kuukausia. Muun muassa Malesiaan ja Hongkongiin syntyi suuria pakolaisleirejä. Vuosina 1978–1979 noin 800 000 vietnamilaista jätti kotimaansa.
    Suomeen päätyi aluksi noin sadan vietnamilaisen joukko. Tilanne oli maassamme kokonaan uusi: Vietnamin venepakolaiset olivat Suomen ensimmäisiä kiintiöpakolaisia. Tulijat piti sijoittaa jonnekin, ja lisäksi piti kehittää käytännöt, joilla heidät saadaan asettumaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
    Viime viikonloppuna Vantaalla vietettiin ensimmäisten venepakolaisten saapumisen 40-vuotisjuhlaa.
    Radio Suomen reportterin Vesa Marttisen haastateltavana on Oanh Nguyen ja Kien Nguyen, jotka tulivat Suomeen 1980-luvun puolivälissä venepakolaisina. Haastateltavana myös Vantaan TE-toimiston entinen johtaja Raimo Hokkanen. Kuvituskuva: Yle / Björn Ådahl

  • Kirjailija, suomentaja, toimittaja Anuirmeli Sallamo-Lavin uusin kirja on Povauskirja. Kirjailija kävi Anna Keräsen vieraana Radio Suomen iltapäivässä kertomassa ennustamisen todesta ja tarusta.

  • Helsingin Mechelininkadulta kaadettiin vuosina 2017 ja 2018 kadunkorjaustöiden vuoksi pitkä rivi vanhoja lehmuksia. Puut olivat monelle kaupunkilaiselle rakkaita, ja nyt pari vuotta myöhemmin onkin hyvä hetki kysyä, mitä näille kaadetuille lehmuksille tapahtui.
    Iso osa vanhoista puista päätyi kierrätyskeskuksen yhteydessä toimivalle Uusix-verstaalle, jossa puut on laitettu kuivumaan, ja niistä on tarkoitus valmistaa erilaisia koriste-esineitä tai vaikkapa jakkaroita.
    Helsingin Viiskulmassa toimiva puurannekellojen valmistaja Aarni ehti jo hyödyntää lehmuksia yhdessä kellomallissaan, joka myytiin hetkessä loppuun.
    Radio Suomen reportteri Vesa Marttinen kävi tapaamassa Aarnin perustaneita Pyry Alamäkeä ja Samuli Koivistoa.

  • Useissa kaupungeissa juhlitaan 5.8. kansallispukujen syntymäpäivää tuuletuspiknikeillä. Milloin kansallispukua voi käyttää? Mikä on kansallispuvun asema ja merkitys vuonna 2019? Radio Suomen aamulähetyksessä aiheesta kävivät keskustelemassa Suomen kansallispukuraadin puheenjohtaja Inga Pihlhjerta ja Helena Hämäläinen Suomen kansallispukuyhdistys ry:stä. Toimittajana Olli Aimola.

  • Suomeen kesään mahtuu nykyisin yllättävän monta ukulele-tapahtumaa: esimerkiksi Ukulele-Espa, Iittala ukulele, Lapland Ukulele Festival, Leppävirran Tropical Winter Ukulele Festival ja Karkkila Kukulele ovat kaikki enemmän tai vähemmän ukuleleen keskittyviä tapahtumia.
    Ukulele on muutenkin suosittu soitin: esimerkiksi koulun musiikkitunneilla siitä on tullut paikoin nokkahuilun syrjäyttänyt yksinkertainen soitin, jonka perusteet on kenen tahansa helppo oppia.
    Suomen tunnetuin ukulelen lipunkantaja on helsinkiläinen Jarmo Julkunen, joka on soittanut ukulelea eri puolilla maailmaa useiden sinfoniaorkesterien solistina sekä tv-ohjelmissa, elokuvissa ja Angry Birds -pelissä. Jarmo Julkunen on myös tehnyt vuosikausia määrätietoista työtä sen eteen, soitin olisi siinä asemassa, jossa se nyt on. Toimittaja Vesa Marttinen tapasi Jarmo Julkusen kesän festivaalikiireiden keskellä.

  • Espoon Järvenperässä sijaitseva Träskändän kartano on seissyt tyhjillään jo yli kymmenen vuotta. Elokuussa kartano herää hetkellisesti henkiin: espoolainen yhteisöteatteri Jäänsärkijät toteuttaa kartanolla esityksen nimeltä Tarttumattomat. Kyseessä on tekijöiden mukaan komedia, joka yhdistelee historiallista faktaa ja zombie-kauhugenreä.
    Radio Suomen reportteri Vesa Marttinen tapasi käsikirjoittaja-ohjaaja Riina Salmen sekä tuottaja Kaisa Pudaksen esityksen ensi-illan kynnyksellä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä