Tiedeykkönen

50 vuotta sitten kurotettiin kohti Kuuta - Apollo-astronauttien jälkeen kukaan ei ole palannut sinne

  • 47 min
  • toistaiseksi

Tänä vuonna 2019 muistellaan Nasan Apollo-ohjelmaa, jonka tarkoitus oli toteuttaa presidentti John F. Kennedyn asettama haaste amerikkalaisen lennättämiseksi Kuun pinnalle ja sieltä takaisin ennen 1960-luvun loppua.

Haaste oli valtava ja siinä oli suuria vastoinkäymisiä, mutta se onnistui rimaa hipoen. Apollo 11 laskeutui Kuun pinnalle 21. heinäkuuta 1969 ja ihmiskunnan ensimmäiset edustajat pääsivät saapastelemaan toisen taivaankappaleen pinnalla.

Kesällä siitä tulee kuluneeksi 50 vuotta. Ja tänään 8. maaliskuuta, kun tämä ohjelma tulee kuunneltavaksi YLE Areenaan, oli puoli vuosisataa sitten meneillään Apollo 9 -lento, jonka tehtävänä oli testata kuumoduulia ensimmäistä kertaa avaruudessa. Se tehtiin Maan kiertoradalla, siis turvallisesti tässä lähellä, mutta se oli tärkeä koe ennen kuin kuumoduuli uskallettiin lähettää kohti Kuuta.

Tiedeykkönen käy läpi kuulentoihin johtaneet tapahtumat ja kertaa kaikki Apollo-ohjelman lennot – niin vain Maata kiertäneet koelennot, kaksi Kuun ympäri pyörähtänyttä lentoa ja kuusi laskeutumista Kuun pinnalle. Jos haluat juhlistaa Apolloja tai vain tietää, mistä on kyse tämän vuoden avaruudellisessa juhlahumussa, niin tämä ohjelma on pakko kuunnella.

Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

(Kuva Nasa)

Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Lähetykset

  • ti 16.7.2019 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Heinäkuun 20. päivänä juhlitaan ensimmäisen kuuhunlaskeutumisen 50-vuotispäivää, mutta meneillään oleva uusi ryntäys Kuuhun ei liity mitenkään puolen vuosisadan takaisiin Apollo-lentohin: Kuu on edelleen kiinnostava tutkimuskohde ja pian siellä on myös kaupallista toimintaa. Avaruusjärjestöjen lisäksi kuulentoja suunnittelevat ja tekevät nyt myös yksityiset yritykset.

    Tiedeykkösessä pohditaan mistä tässä uudessa kuukuumeessa on kysymys. Milloin ihmiset marssivat jälleen Kuun pinnalla? Minne siellä kannattaisi laskeutua ja miksi? Mistä Kuu on peräisin ja mitä sen tutkiminen meille kertoo? Missä Apollo-lentojen perintö näkyy nykyisin?

    Toimittaja Jari Mäkisen vieraina ohjelmassa ovat tutkijat Jarmo Korteniemi ja Teemu Öhman Arktisesta planeettatutkimusinstituutista sekä Ursan toiminta- ja tiedotussuunnittelija Anne Liljeström.

    Kuvassa taiteilijan näkemys tulevaisuuden kuututkijoista. (Kuva: Nasa)

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Tänä vuonna 2019 muistellaan Nasan Apollo-ohjelmaa, jonka tarkoitus oli toteuttaa presidentti John F. Kennedyn asettama haaste amerikkalaisen lennättämiseksi Kuun pinnalle ja sieltä takaisin ennen 1960-luvun loppua.

    Haaste oli valtava ja siinä oli suuria vastoinkäymisiä, mutta se onnistui rimaa hipoen. Apollo 11 laskeutui Kuun pinnalle 21. heinäkuuta 1969 ja ihmiskunnan ensimmäiset edustajat pääsivät saapastelemaan toisen taivaankappaleen pinnalla.

    Kesällä siitä tulee kuluneeksi 50 vuotta. Ja tänään 8. maaliskuuta, kun tämä ohjelma tulee kuunneltavaksi YLE Areenaan, oli puoli vuosisataa sitten meneillään Apollo 9 -lento, jonka tehtävänä oli testata kuumoduulia ensimmäistä kertaa avaruudessa. Se tehtiin Maan kiertoradalla, siis turvallisesti tässä lähellä, mutta se oli tärkeä koe ennen kuin kuumoduuli uskallettiin lähettää kohti Kuuta.

    Tiedeykkönen käy läpi kuulentoihin johtaneet tapahtumat ja kertaa kaikki Apollo-ohjelman lennot – niin vain Maata kiertäneet koelennot, kaksi Kuun ympäri pyörähtänyttä lentoa ja kuusi laskeutumista Kuun pinnalle. Jos haluat juhlistaa Apolloja tai vain tietää, mistä on kyse tämän vuoden avaruudellisessa juhlahumussa, niin tämä ohjelma on pakko kuunnella.

    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

    (Kuva Nasa)

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Yhdysvaltoihin on tullut tähän mennessä arviolta jo lähes 350 tieteen Nobel-palkintoa eli eniten maailmassa. Yliopistorankingeissa kärkeen sijoittuvat toistuvasti amerikkalaiset huippuyliopistot Harvardin yliopisto, MIT, Stanfordin yliopisto, Yalen yliopisto ja Caltech.
    Amerikkalaisiin yliopistoihin on syntynyt vuosikymmenien aikana osaamisen perinne, joka ruokkii nyt itse itseään, siten että nobelistien laboratorioista putkahtelee ulos uusia nobelisteja. Hyvät työskentelyolosuhteet ja tutkimuslaitteet sekä innostunut ilmapiiri ja työkulttuuri suosivat luovaa tieteentekemistä. Yhdysvalloissa yliopistotutkimus on kiinteästi kytköksissä yritystoimintaan ja yliopistoista on putkahtanut ulos suuri joukko start-up -yrityksiä.

    Yhdysvallat on hyötynyt tieteessä maahanmuutosta, kun sinne on paettu sotia ja vainoja. Huippuyliopistot myös rekrytoivat aktiivisesti lahjakkaita opiskelijoita ympäri maapallon.

    Tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professori Kalle Michelsen LUT-yliopistosta pohtii syitä, jotka ovat Yhdysvaltojen vahvan tieteen taustalla. Hän muistelee myös omaa väitöskirja-aikaansa Pennsylvanian yliopistossa, jossa muun muassa yhdessä tenttitilaisuudessa piti tenttiä peräti 600 kirjaa. Post doc –tutkija, geneetikko ja unitutkija Hanna Ollila puolestaan kertoo, millaista on työskennellä Stanfordin huippuyliopistossa.
    Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

    Kuva: Vapauden patsas Wikimedia Commons

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Elämän synty on täydellinen mysteeri. Minkälainen oli miljardeja vuosia sitten se hetki ja ne molekyylit mistä Maan elämä lähti liikkeelle? Tuliperäinen ympäristö loi ilmeisesti otolliset olosuhteet orgaanisten molekyylien synnylle ja edelleen nukleiinihapoille, RNA:han ja DNA:han pohjautuvalle elämälle.

    Ajoiko elämän syntyä sattumalta fiksaantunut kemia, jota edusti nukleiinihappojen synty ja niiden kopioituminen sekä tiedon muuntuminen proteiineiksi? Vai määräsikö sitä fysiikan lämpöopista tuttu epäjärjestyksen lisääntyminen? Onko elämä itseään kopioiva systeemi, jossa vapautuu lämpöä ja epäjärjestys lisääntyy, vaikka paikallisesti elämä lisääkin järjestystä DNAn muodossa. Jos elämä sai alkunsa tällä tavoin, voiko sitä olla muuallakin?

    Elämän syntyä pohtivat dosentti Kirsi Lehto Turun yliopistosta ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen Ilmatieteen laitokselta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    (Kuva:All Over Press)

  • Pohjois-Amerikkaa olivat valloittamassa myös ranskalaiset. 1400-luvulla koillisrannikolle tulivat kalastajat, 1500-luvulla turkiskauppiaat ja 1600-luvulla perustettiin siirtokuntia pysyvämpää asutusta varten, ensin nykyisen Kanadan itäosiin ja vähitellen yhä lännemmäs ja myös etelämmäs.
    Kuinka ja mistä kaikkialta Pohjois-Amerikasta ranskalaiset valtasivat alueita ja miten juuri nykyisen Quebecin provinssin alueesta tuli ranskankielinen? Miksi Louisianan jokisuistossa ja joissain muissakin USA:n etelän osavaltioissa on ranskankielisiä paikannimiä - ja sukunimiä? Entä keitä ovat akadialaiset? Vaikka Ranska aikoinaan vaihtoikin vaahterasiirapin ruokosokeriin, näkyy ja kuuluu sen perintö yhä nyky-Kanadassa ja vähän USA:nkin puolella.

    Tiedeykkösen vieraana on Pohjois-Amerikan tutkija, emeritusprofessori Markku Henriksson, joka kertoo Pohjois-Amerikan ja erityisesti Kanadan ranskalaisesta historiasta. Tämän päivän ranskankielisiä kanadalaisia eli quebeciläisiä ja heidän suhdettaan ranskalaisuuteen kuvailee tietokirjailija André Noël Chaker, itsekin kanadanranskalainen.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n uuden maailman heinäkuuta.

    Kuva: Cornelius Krieghoff: Return from the Hunt. Hollantilais-kanadalaisen taidemaalarin Cornelius Krieghoffin maalaukset kuvaavat eurooppalaisten siirtolaisten ja intiaanien elämää Kanadassa. Ranskalaisten tunnusmerkkinä maalauksissa olivat (usein punaiset) villamyssyt.

  • Häpeä syntyy ympäristöstä ja ympäristön asettamista vaatimuksista, tai niiden luomasta arvottomuuden tunteesta. Häpeän tunnetta edeltää yleensä aina jokin toinen tunne, ja usein se myös peitetään toisella tunteella. Häpeän tunne on tuskallinen ja voi synnyttää ongelmia, tai ainakin muita negatiivisia tunteita. Mikä häpeän tunteessa siis voi olla hyvää?

    Hyvä kateus on tavoiteltavaa, sillä se auttaa meitä huomaamaan ja saavuttamaan itsellemme merkityksellisiä asioita. Huono kateus puolestaan voi lamauttaa ja katkeroittaa, jopa uuvuttaa. Kuinka välttää kateutta parisuhteessa, ystävyyssuhteissa ja työpaikalla? Voiko kateuden tunne olla vaarallinen?

  • Amerikkalaiset arkeologit löysivät Petrasta kasan hiiltyneitä papyruksia joulukuussa 1993. Kyseessä oli tuolloin maailmanluokan tiedesensaatio. Kirkon raunioiden vierestä löytyneet papyrusrullat ja niiden palaset näyttivät aluksi lähinnä hiilimöykyiltä. Näiden papyrusten avaamisesta vastasi emeritusprofessori Jaakko Frösénin johtama Helsingin yliopiston työryhmä. Konservoitujen tekstien julkaisuoikeudet jaettiin puoliksi Helsingin ja Michiganin yliopistojen kesken. Papyrusten julkaisutyö kesti 25 vuotta, mutta nyt kaikki tekstit on saatu julkaistua.

    Kun rullat oli saatu avattua ja tekstit tulkittua, papyruksista paljastui kokonainen arkisto, joka oli kuulunut korkeassa asemassa olevalle kirkonmiehelle, Theodoros Obodianoksen pojalle. Tekstit kertovat hänen suvustaan, sen viljelysmaista, taloista ja muusta omaisuudesta. Ja tietysti myös omaisuuteen liittyvistä riidoista, jotka ovat kiinnostavaa luettavaa: riidanaiheet ovat hyvin samanlaisia vuosisadasta ja -tuhannesta toiseen. Mammona ja sen jako kiinnostavat ihmisiä tänä päivänä, ja nuo samat asiat kuohuttivat mieliä aikoinaan myös bysanttilaisessa Petrassa. Papyrusten ansiosta myös me tiedämme, mitkä asiat olivat 500-luvun ihmisten mielestä niin tärkeitä, että ne piti kirjata asiakirjoihin.

    Papyrusten palasten kokoamiseen ja tekstien tulkitsemiseen osallistui myös Helsingin yliopiston klassillisen filologian apulaisprofessori Marja Vierros. Hän kertoo ohjelmassa niistä kielistä, joita vilkkaassa kaupungissa käytettiin. Kreikan ja Nabatean aramean lisäksi teksteissä esiintyy arabian kieltä. Näiden tekstien ansiosta tutkijat saivat ensimmäistä kertaa tarkempaa tietoa siitä arabiasta, jota käytettiin ennen islamia.

    Tekstit sisälsivät myös arvoituksen, joka ei jättänyt Fröséniä rauhaan. Asia piti selvittää. Niinpä hän kokosi ryhmän, joka suoritti arkeologiset kaivaukset ns. Aaronin vuorella. Ohjelmassa kerrotaan myös, miten nämä papyrukset ja Aaronin vuori liittyvät Vanhan testamentin kertomukseen Mooseksesta ja tämän veljestä Aaronista.

    Ohjelman on toimittanut Riikka Warras.

    (Kuva: All Over Press)

  • Ihana tunne, joka usein saa alkunsa aivojen välittäjäainecocktailista. Kun se on nautittu loppuun, jää jäljelle kiintymys ja läheisyys, jos olemme onnekkaita. Mutta rakkaudella on myös varjopuolia: huolestuminen, pelko, ikävä ja mustasukkaisuus. Mitä on rakkauden syntymisen taustalla? Entä miksi rakkaus loppuu? Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.

    (Kuva: All Over Press)

  • Osa 3/4. Lentäjä lentää mittarilentoa mutta hän seuraa myös muuta liikennettä ikkunasta ja näytöiltä käsin. Oleellinen osa lentäjän työstä on keskustelua lennonjohtajien kanssa. Lennon aikana voi esiintyä turbulenssia, joka voi saada koneen heittelehtimään. Nykyiset lentokoneet lähettävät automaattisesti dataa säätilasta sääpalveluille. Sakkaus on vaarallinen ilmiö. Jää ja lumi vaikuttavat siiven aerodynamiikkaan.

    Osa 4/4. Lentokone laskeutuu joko manuaali- tai automaattiohjauksella. Miten kone saadaan laskemaan korkeutta ja lopulta laskeutumaan turvallisesti lentokentälle? Miten kentän liukkaus vaikuttaa laskeutumisessa?

    Haastateltavina ovat liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

    Kuva: All Over Press

  • Lihavuus määritellään painoindeksin perusteella: paino jaetaan pituuden neliöllä. Ihmistä voi sanoa lihavaksi, jos painoindeksi on yli 30. Mutta painoindeksi ei kerro sitä, minne rasva kerääntyy. Onko se ihon alla vai sisäelinten ympärillä? Toisaalta normaalipainoisillakin voi olla liikaa rasvaa vatsaontelossa, missä se on haitallisempaa kuin ihon alla.

    Vyötärölle kertyvä rasva on aineenvaihdunnan kannalta aktiivisempaa kuin lantiolle ja reisiin kertyvä rasva. Vatsaontelon rasva on myös sairaampaa ja siksi terveydelle vaarallisempaa kuin ihon alla. Tähän sisälmysrasvaan tulee tulehdussoluja, jotka ylläpitävät haitallista tulehdusta. Rasva kulkeutuu helposti maksaan, jolloin maksakin voi rasvoittua. Tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa selvästi.

    Mittanauhalla voi sujuvasti mitata vyötärönympäryksensä. Pitääkö sisälmysrasvaa mitata jollain laitteella? Antavatko kuntosalien kehonkoostumusmittarit ja kotipuntarit luotettavaa tietoa sisälmysrasvasta? Vai riittääkö tiettyjen laboratorioarvojen otto ja arvio niiden perusteella? Liikunta tepsii vyötärölihavuuteen. Helsingin yliopistossa on tutkittu pienenevätkö vatsamakkarat reilun 10 minuutin hulailulla päivässä?

    Mukana sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki, professorit Kirsi Pietiläinen ja Hannele YkiJärvinen sekä lääkäritutkija Mari Lahelma Helsingin yliopistosta, emeritus professori Raimo Sepponen Aallosta sekä tutkija Kim Blomqvist. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Kuva All over Press.

  • Professori Arri Priimägin tutkimusryhmässä Tampereen yliopistossa Hervannassa tutkitaan valon ja aineen yhteistyötä, valolla ohjattavia aineita ja sitä, kuinka valolla voidaan vaikuttaa materiaalin ominaisuuksiin.

    Tutkimusryhmässä on tehty pieniä, vain sentin mittaisia robotteja, jotka kävelevät kun niihin kohdistetaan valoa. Toinen sovellus on keinotekoinen, ihmisen silmää jäljittelevä iiris, joka sulkeutuu kun siihen saapuu valoa ja avautuu, kun valontulo lakkaa. Kärpäsloukkua jäljittelevässä sovelluksessa materiaali aistii, mitä sen lähettyvillä on ja se pystyy tekemään yksinkertaisia päätöksiä. Loukku on herättänyt paljon huomiota myös ulkomailla.

    Robotit tehdään nestekide-elastomeerista, jonka ominaisuuksia muunnellaan tarpeen mukaan.
    Priimägin tutkimuksessa yhdistyy osaaminen kemiassa, fysiikassa, fotoniikassa ja materiaalitieteissä. Fotoniikan piirissä tutkimusryhmä kehittää pieniä lasereita ja sensoripintoja.

    Suomen Akatemia palkitsi Arri Priimägin helmikuussa akatemiapalkinnolla tieteellisestä rohkeudesta. Palkinto annetaan tutkijalle, joka on osoittanut työssään poikkeuksellista tieteellistä rohkeutta, luovuutta ja ennakkoluulottomuutta.

    Haastateltavana ovat professori Arri Priimägi, tohtorikoulutettava Markus Lahikainen ja tutkijatohtori Heikki Rekola Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Kuvassa Arri Priimägi. Tietokoneen näytöllä on auki oleva keinoiiris.
    Kuva: Sisko Loikkanen

  • Suomessa maatalousmaan osuus pinta-alasta on seitsemän prosenttia, mutta maatalouden osuus maaperän hiilidioksidipäästöistä on peräti 40 prosenttia. Entäpä jos tuo menetetty hiili saataisiinkin palautumaan takaisin maaperään?

    Ilmakehän hiilidioksidia on mahdollista vähentää palauttamalla sitä takaisin maanviljelysmaahan. Samalla köyhtynyt maaperä muhevoituu tuottavammaksi ja sään ääri-ilmiöitä paremmin kestäväksi.

    Suomalaisilla pelloilla tehdään tänä keväänä toimenpiteitä joilla vauhditetaan hiilen sitoutumista. Meneillään on Sitran käynnistysrahoittama Carbon Action -hanke, johon osallistuu reilut sata suomalaista maatilaa. Toimittaja Hilkka Nevala haastatteli Sitran kiertotalousasiantuntija Hanna Mattilaa, sekä hankkeeseen osallistuvia maanviljelijöitä. He puhuivat myös siitä miten suomalainen maatalous ja ruuantuotanto voisi selvitä meneillään olevan ilmastonmuutoksen haasteista.

    Kuva: All Over Press

Klipit

  • Nokkosilla vihtominen taatusti virkisti muinaissuomalaisten strategista verenkiertoa. Nokkosilla jalkoväliään vihtoivat sekä miehet että naiset. Monet nieltävät muinaislääkkeet veivät yliannoksina hengen, mutta nokkos-viagrassa ei ollut sitä riskiä. Nyt lääkekasvien tehot haetaan pillereinä apteekista. Kalevalan aikaisista lääkekasveista kertovat professorit Yvonne Holm ja Sinikka Piippo.

    Kuppaus ja kalevalainen jäsenkorjaus ovat voimissaan, toteavat filosofian tohtori Hindrik Strandberg ja Kalevalainen jäsenkorjaaja, mestari Katja Rajala. Kalevalan malliin saunotaan edelleen, vaikka kaikki eivät enää usko saunatonttuihin, sanoo arkistotutkija Juha Nirkko Kansanrunousarkistosta. Loitsut ovat jääneet arkikäytöstä, joten folkloristiikan professori Lotte Tarkka viihtyy arkístoissa. Kalman väkeen, tuonilmaisiin, loitsujen ja tietäjien maailmoihin mennään Leena Mattila toimittamissa Kalevala-palaa! podcast-sarjan jaksoissa 4-6.

  • Mistä maailmasta kumpuavat Kalevalan naisten tarinat? Mitä rooleja sen ajan naisille on tarjolla? Tiina Piilola on pohtinut kansalliseepoksen naisia väitöskirjaansa. Hän on käyttänyt väitöskirjassaan ranskalaisen filosofin Luce Irigaryin ihmettelyn käsitettä. Mitä siitä syntyi? Kirjailija JP Koskinen puolestaan on kirjoittanut Kalevala-aiheisen romaanin, ja kirjailijana hänen katseensa on tarkastellut toki myös naisia. Tutkija Tiina Männistö-Funk Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta suuntaa tutkijan katseensa nimenomaan Pohjolan matriarkkaan Louheen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Onko Kalevala sinulle uusi vai vanha tuttu? Olisiko kertaus paikallaan? Aloita tällä 7-minuuttisella - sen jälkeen voit syventää tietojasi ohjelmien parissa.

    Kalevala palaa! -sarjan kolmessa ensimmäisessä osassa sukelletaan Kalevalan syntyaikoihin ja tutkaillaan, millaisista aineksista ja miten teos koostui: mikä sai Lönnrotin lähtemään runonkeruumatkoille, löysikö hän sitä mitä etsi, kuinka hän kokosi Kalevalan ja miksi Kalevalasta tuli se kansalliseepos, jonka me tunnemme. Ohjelmissa pohditaan myös, sitä, millaisena Kalevala sekä Kalevalan synnylle tärkeät teemat, suomen kielen uudistuminen ja tarinankerronta, näyttäytyvät nykypäivänä

    Asiantuntijoina ovat tutkijat Heidi Haapoja-Mäkelä, Eila Stepanova, Petri Lauerma, Heini Lehtonen, Venla Sykäri sekä muusikko Taito Hoffrén, joka myös esittää kalevalaista runolaulua. Toimittaja Jaana Sormunen.

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana.

    Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

    Kekkosen saamista kirjeistä kertoo UKK-arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • 9 Trafiikkimuseossa avautuu huhtikuun lopussa jälleenrakennuksesta kertova Liikkelle! -verkostonäyttely. Palvelutuottaja Riina Linna kertoo tekniikan museon näyttelystä ja museomaailman uusista tuulista.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä