Metsäradio.

Viirupöllön pesällä

  • 10 min
  • toistaiseksi

Rengastusten avulla on saatu paljon uutta tietoa monien lintujen, myös viirupöllöjen elämästä. Niiden poikaset alkavat olla nyt rengastusiässä. Yleensä rengastajat löytävät pesinnät pöllönpöntöistä, mutta Lammilla sattui erikoinen tapaus, sillä viirupöllö pesi koivun koloon aivan pihapiirissä. Pirjo Koskinen pääsi näkemään, millaisen luonnon kolon viirupöllöemo oli kelpuuttanut jälkikasvulleen. Rengastushommissa olivat Harri ja Joona Koskinen. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Lähetykset

  • ke 29.5.2019 20.20 • Yle Areena

Jaksot

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Markus Turunen

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Markus Turunen

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Saunassa on Akseli Gallen-Kallelan tunnettu maalaus. Siinä kokonainen perhekunta kylpee entisajan saunassa 1800-luvun lopussa. Valoa on vähän ja saunojia on lauteilla ja osin jo peseytymisvaiheessa. Tarkkaan katsottuna tuli loimuaa kiukaan alla ja tarjoilee hieman valoa muuten tummaan yleisvaikutelmaan. Yli sata vuotta sitten saunat olivat savusaunoja, jolloin kiukaan lämmitys on pitkäaikainen tapahtuma ennen varsinaista kylpemisvaihetta. Savu tuli saunaa lämmitettäessä sisälle ja tuuletukseen piti uhrata runsaasti aikaa, että häkää ei jäänyt hengitettäväksi asti. Taiteilijat ottavat välillä teoksiinsa oman vapauden ja ehkä tässä on tapahtunut juuri niin. Upeaa sauna-maalausta tietokoneen ruudulta tarkastelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontotoimittaja Juha Laaksonen kävi Porvoon Ilolassa risutaiteilija Tarja Heikkilän vieraana. Mitä koivurisuista voikaan syntyä? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Talvi tuli jäiden osalta Lappiin marraskuun lopulla. Pakkasta piisaa nyt ja luntakin on maisemassa. Jokien jäät ovat paikoin jäätyneet niin että vesien päälle pääsee luistelemaan. Mika Kuusimäki asuu Kemijoen varressa Rovaniemellä. Juha Mäntykenttä tutustui retkiluistelun saloihin. Kuva: Mika Kanerva

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Jaakko Ruola. Hän on kuvannut Saaristomerta ja sen maisemia jo yli kymmenen vuoden ajan, ja pitänyt aiheesta useita näytelyitä. Kuvaamisen taustalla on huoli meren tulevaisuudesta. Minna Pyykkö tapasi Jaakko Ruolan Utössä tuulisen kuvauspäivän iltana. Kuva: Jaakko Ruola

  • Jouluna Suomessa saunotaan melkein jokaisessa kodissa ja se takaa erinomaisen aloituksen pyhänvietolle. Vieläkö kesä tuoksuineen saadaan taiottua löylyjen mukana saunojille, sitä selviteltiin Metsäradiossa. Ainakin koivun tuoksu tulee hyvin esille saunavihdasta, joka on odottanut tätä hetkeä kuivattuna tai pakkasessa. Aiheesta saunan ylimmäisillä lauteilla Asikkalan Iso-Äiniöllä keskustelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Vuoden kääntyessä vääjäämättömästi kohti loppuaan on syytä ryhtyä suunnittelemaan tuoreen, alkavan vuoden käyntikohteita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki pitää aivan ykköspaikkana Rantasalmella sijaitsevaa ITE-taitelijia Esa Heiskasen uppopuista rakentamaa kokonaista kylää, jonka pystytys on suoranainen elämäntyö. Sen tekemiseen on kulunut aikaakin peräti neljäkymmentä vuotta. Hakoapaja sijaitsee Rantasalmen Porosalmella Heiskasen suvun mailla. Metsäisen alueen suojissa on syvä ja kirkasvetinen järvi, jonka rannat ovat erikoisen jyrkät. Vuosituhansien aikana on puuta kaatunut jättiläismäiset määrät järveen ja sieltä Esa on nostanut ne rakennustensa tarpeiksi vaivojaan säästämättä. Tästä materiaalista on syntynyt siis yli kolmenkymmen rakennuksen laajuinen kylä, joka on merkittävä nähtävyys Rantasalmella ja sinne me nyt siirrymme Ite-taiteilijan seuraan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Minkälaiset asiat lapsia kiinnostavat metsässä? Lapsuustutkija Riikka Hohti järjesti lapsille Helsingin Kivinokan vanhassa metsässä valokuvausretken, jonka ideana oli että lapset kuvaavat itse metsää ja alueen ympäristätaideteoksia. Kivinokan metsäretkellä olivat mm. Touko, Jalo, Tilda, Leona, Vilma ja Emmi. Minna Pyykkö kävi seuraamassa metsäretkeä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Oletko koskaan ihmetellyt, onko ontoissa puissa enää elämää? Kaupunkipuistojen ontot puut ovat jatkuvan tarkkailun alla, mutta luonnonmetsissä ne saavat seistä omassa rauhassaan. Ja elämäähän näistä sinnittelijöistä löytyy - ihan koko puun pituudelta. Etelä-Suomessa on ollut nyt loppuvuodesta melko lämpimiäkin päiviä, joten ontoissa puissa on käynyt vielä melkoinen kuhina. Hyönteisharrastaja Petri Ahlroth ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner menivät Espooseen Natura-alueeseen kuuluvalle Fiskarsinmäelle, jossa sijaitsee paikallisten hyvin tuntema valtavankokoinen ontto lehmus. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Lohjansaaressa sijaitseva tammipuu on noussut valtakunnantason julkkikseksi. Kyseessä on satoja vuosia vanha vaikuttava puu, joka kasvaa melkolailla piilossa. Tunnelma kallion päällä kasvavan monihaaraisen puun äärellä on suorastaan maaginen, kuten kohta kuullaan. Paavolan tammen nosti muutama vuosi sitten erikoisen kiinnostuksen kohteeksi some, siis nettimaailma. Ensimmäiseksi siitä kertoi retkipaikka.fi-sivusto. Ja tästä koko homma repesi. Nyt Metsäradio esittelee tämän salaperäistä voimaa huokuvan tammipuun ja kertoo lisäksi sen tarinan nettiympäristössä. Seuraavan haastattelun jälkeen ei kukaan voi vähätellä netin voimaa. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kävi tutustumassa tammeen Suomen Ladun yhteiskuntasuhteiden asiantuntijan Anne Rautiaisen opastuksella. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Klipit

  • Moni lintu- ja luontoharrastaja on alkanut ihmetellä, mitä monille Suomen soille on tapahtunut. Hyttysiä ja paarmoja kesän mittaan riittää, lakkojakin on paikoin kohtuullisesti, mutta linnut ovat vähentyneet selvästi. Nyt heinäkuussa lintujen laulukausi on jo hiljenemässä, mutta eipä laulu raikaa touko-kesäkuussakaan ihan niin kuin ennen. Varsinkin kahlaajalinnut, mustaviklot ja suokukot, ovat vähentyneet erityisen voimakkaasti. Kuusamolainen Antti Leivo ja Juha Laaksonen muistelevat hienoja soita ja pohtivat syitä kahlaajalintujen katoon. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradiossa jatketaan juttua merikotkista ja niiden pesintäympäristöstä. Lintujen rengastaja Hannu Ekblom on yksi heistä, jotka kiipeävät korkealle rakennettuille merikotkan pesille. Rengastuksen lisäksi pesän ympäröivän metsän ominaisuuksia mitataan tarkasti. Kierrosta merikotkan reviirillä jatkaa hänen kanssaan Pirjo Koskinen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradion henkilökuvassa tavataan dokumentaristi Petteri Saario. Hän on tehnyt lukuisia luonto-ohjelmia vuosikymmenien aikana ja on saanut niistä monia palkintoja. Mikä on Petteri Saarion oma luontosuhde ja mitä siihen kuuluu? Tätä asiaa selvitteli Minna Pyykkö. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Metsäradiossa kävellään seuraavaksi Ahvenamaan punertavilla sorateillä ja katsellaan tienvarren kukkaloistoa. Ovatko verikurjenpolvet jo kukassa? Juha Laaksosen oppaana on kumlingelainen luontoharrastaja Pia Strandberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Hannamari Vallila lähti Mikko Peltsi Peltolan kanssa ongelle, Toiveissa oli saada särkikalaa, sen syöminen on nimittäin ympäristön kannalta monella tapaa fiksua. Onkeen tarttuneet särjet kannattaakin ehdottomasti herkutella vaikkapa uusien perunoiden kera! Kuva: Hannamari Vallila / Yle

  • Merikotka meinasi hävitä Suomesta 1970-luvulla ympäristömyrkkyjen takia. Sen pelastamiseksi on tehty töitä vuosikymmeniä. Hannu Ekblom on yksi heistä, jotka kiipeävät mahdottoman korkealle rakennettuille kotkan pesille joka kevät. Rengastuksen lisäksi pesän ympäröivän metsän ominaisuuksia mitataan tarkasti. Toimittajana on Pirjo Koskinen. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Kellanoransseja C-vitamiinipommeja eli tyrninmarjoja lienee jokainen maistanut joskus. Tyrni kasvaa luonnonvaraisena Ahvenanmaalla ja pitkin Länsi-Suomen rannikkoa aina Tornioon asti, ja se on nykyään yhä suositumpi viljelykasvi. Turun yliopiston tutkimuksissa on havaittu, että Lapissa kasvavat tyrnit ovat erityisen terveellisiä. Metsäradio vieraili Kittilän Tepastossa, jossa Bärtil Lappalaisen tilalla Lohirannassa on koeviljelty tyrniä jo vuodesta 2003. Etelämpänä tyrnipensaalla voi olla pituutta useita metrejä, mutta Kittilän tyrnit ovat matalia. Toimittaja & kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Vuodenaikojen vaihtelu ja äänten vaihtuminen toisiksi on luonnon parhaita piirteitä. Vapun jälkeen Parikkalan Siikalahden ilmatilaa hallitsi pikkulokkien käkätys ja ruokokerttusten rätinä. Toukokuun jälkipuolella kymmenet tuhannet valkoposkihanhet lensivät kohti Jäämeren tundraa, kun rantalehtojen käpytikat ja pyrstötiaiset ruokkivat jo seuraavaa sukupolvea. Kevään kiihko kypsyy kesäksi silloin, kun Itä-Suomen lehdot soivat kylläisenään karjalanpeipon hyrinää, ääntä jota ei muualla kuule. Siikalahden luhtia ja lehtoja kuunteli Pertti Koskimies. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Inarin ja Utsjoen kunnissa on lukematon määrä hienoja ja arvokkaita retkimaisemia. Kuinka monessa merkittävässä paikassa arvelet käyneen? Todennäköisesti aika monta paikkaa on vielä käymättä. Nyt siihen on erinomainen mahdollisuus. Vesa Luhta on kirjoittanut teoksen, jossa esitellään 107 Inarin, Utsjoen sekä Sodankylän kunnan pohjoisosan luonto-, maisema- ja kulttuurikohdetta. Teoksen on kuvittanut Martti Rikkonen. Vesa Luhta esittelee Juha Laaksoselle uutta teosta.

  • Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Rannan kevääseen kuuluu hauen poikasen kasvattaminen. Kun kasvatteja on pari miljoonaa, aika kuluu pitkälti saappaat jalassa mäti- ja poikasastioita huoltaen. Pirjo Koskinen pääsi kurkistamaan kasvattamoon Vääksynjoelle Päijänteen vierelle.
    Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Majojen rakentaminen kuului aikoinaan joka pojan ja aika monen tytönkin arkeen vielä muutama vuosikymmen sitten. Majoja rakennettiin metsiin, kaupunkipuistoihin, talojen pihoille, saariin ja rannoille. Oma salainen paikka oli tärkeä, varsinkin juhannuksena. Juha Laaksonen ja Martin Öhman suuntaavat veneretkelle Utön itäpuolelle Kobbanin alueen kallioisille saarille. Öhmannilla oli kavereineen 1970-luvulla saaressa salaisia majoja. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Keskikesän juhla Juhannus on edessä muutaman päivän kuluttua. Juuri nyt kannattaa tehdä vihdat saunaan, jotta niiden tuoksu saadaan parhaiten talteen. Portaiden vieressä koivu antaa sävyjä ja kesän tunnelmaa parhaalla tavalla. Metsäradiossa syvennytään tarinoiden voimalla suomalaiseen koivuun, joka on metsien kaunis neito ja monien tarinoiden alkulähde. Minna Pyykkö tapasi kasvitieteilijä Sinikka Piipon Helsingissä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä