Miksi tappelemme esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, rokotteista tai aselaeista? Viisaskin menee omaan vipuunsa, koska haluaa kuulua ryhmään, pohtii Sanna Ukkola blogissaan.

Talous on meille tärkeämpi kuin ympäristö, mikä kertoo siitä, että emme ymmärrä mitään sen enempää taloudesta kuin ympäristöstäkään, sanoo Pekka Seppänen kolumnissaan.

Tutkimustulos ehkä muuttaa maailmaa tai sitten ei, mutta oikoteitä ei ole eikä tutkimusetiikasta voi millään verukkeella tinkiä, sanoo tutkija Mona Mannevuo kolumnissaan.

Sanat kuuluvat kaikille, sanoo professori Janne Saarikivi.

Perfektionismi ja syyllisyydentunto tekevät töistä yhtä tuskaa, sanoo opiskelija Tuukka Tervonen kolumnissaan.

Olen ollut sekä yllättynyt että järkyttynyt siitä, että sivistysvaltiossa edes pallotellaan ajatusta, pitäisikö lapsia pyrkiä auttamaan vai ei, sanoo Rajkumar Sabanadesan kolumnissaan.

Aikuisilta voisi joskus vaatia myös aikuisuutta, sanoo kirjailija Roope Lipasti kolumnissaan.

Oppivelvollisuusiän nosto vaikuttaa hienolta. Mutta opettajat eivät halua enää yhtään uudistusta, jota ei ole harkittu opetustyön käytännön kannalta, sanoo opettaja Paula Takio kolumnissaan.

Suomi on erikoisella tavalla markkinatalouden vastainen maa, pohtii työelämäprofessori Pekka Mattila kolumnissaan.

Ihminen janoaa palkintoa, mutta verkkokeskusteluissa luotetaan rangaistuksen voimaan, sanoo aivotutkija Katri Saarikivi kolumnissaan.

Olen elänyt sinkkuna sen verran suuren osan aikuisuuttani, että vastaani on vuosien varrella ehtinyt tulla monenlaisia väitteitä ja uskomuksia liittyen kyseiseen statukseen, kertoo Ilona Koivisto blogissaan.

Suomen tasavalta tarvitsee liberaalin perustuslain ilman yksinvaltaisia ja sosialistisia piirteitä, sanoo Jari Ehrnrooth kloumnissaan.