Radio Suomi Helsinki

Miksi kasvua ja etenemistä ei voi kyseenalaistaa, kysyy muusikko Olavi Uusivirta

  • 24 min
  • toistaiseksi

Olavi Uusivirta julkaisi kahdeksannen albuminsa 31.5.2019 ja jälleen on edessä yksi kesä täynnä keikkoja. Onko Olavi Uusivirta itsestäänselvyys?

Toimittaja Ippi Arjanne keskusteli Uusivirran kanssa muun muassa esiintymisen rajoista, luottamuksesta, kehon näyttämisestä ja uraputkesta. Keskustelu polveili myös soluissa, Anna Kareninassa ja kaksiulotteisuudessa.

Lähetykset

  • pe 7.6.2019 6.00 • Yle Areena

Jaksot

  • Helsingissä järjestetään 5.-6.1. SM-kisat lajissa, joka on kaikille tuttu, mutta harvoille harrastus. Pöytäjääkiekon SM-kisat järjestetään nyt jo 29. kerran.
    Vesa Marttinen kävi perehtymässä lajin saloihin moninkertaisen Suomen-mestarin Juha Erälaukon kanssa.

  • Tänä vuonna Kansalaisareena valitsi kaksi vuoden vapaaehtoista: Tapani Vainikaisen sekä Jouko Näivän. The Streetbarberina eli katuparturina tunnettu Näivä on tehnyt monia sekalaisia töitä, soittanut parissa bändissä ja saattaapa joku muistaa hänet vuoden 2012 Big Brother- talostakin. Nyt hän on leikannut vähän yli vuoden ajan syrjäytyneiden, kodittomien ja vähävaraisten hiuksia ja kohtaa heidät ihmisenä. Toimittajana Justus Laitinen.

  • Kansalaisareena valitsi joulukuussa jälleen vuoden vapaaehtoisen tai itseasiassa tänä vuonna vuoden vapaaehtoiset: Tapani “Tapsa” Vainikaisen ja Jouko “the Streetbarber” Näivän.
    Korsossa, Woimanurkassa, tavallisesti senioreita liikkumiseen iloihin innostava ja opastava Tapani Vainikainen antaa toimittaja Justus Laitiselle vinkkejä niin salille kuin elämäänkin.

  • Vantaalainen Hanna Fiskari on sisustubloggaaja ja innokas askartelija. Tämän joulun hittituote lienee käpyhyasintti, joka syntyi myös Hannan hyppysissä.
    Toimittaja Olli-Pekka Kursi piipahti Hannan kotona. Samalla hän sai helpon vinkin joulukranssin tekemiseen.

  • Finnwave-rahtialus on rantautunut poikkeuksellisesti Vuosaaren satamaan Helsingissä. Toimittaja Olli-Pekka Kursi kipuaa laivaan aamuhämärissä, jossa ensimmäisenä tapaa laivan kapteenin, Mika Kärin.
    Sitten alkaakin pikaperehdytys siihen, millaista on olla joulun aika laivassa.
    Aluksen kansainvälisen miehistön ansiosta jouluperinteissä yhdistyvät suomalaiset ja filippiiniläiset tavat.
    Matruusi Mikko Toivonen on jo kolmatta joulua hommissa laivalla ja talousapulainen Vipri Mäkinen pitää huolta siitä, että aluksessa on tarjolla juhlapyhienkin aikaan hyvää ruokaa ja mahdollisimman levollinen tunnelma.

  • Kauniaisten kuvataidekoulu perustettiin neljäkymmentä vuotta sitten, kun taideaineista leikattiin maanlaajuisesti hurjalla tavalla.
    Tällä hetkellä kuvataidekouluosaamisesta halutaan tehdä vientituote: Japanissa ja Kiinassa ollaan hyvin kiinnostuneita ainutlaatuisesta suomalaisesta taideoppimisesta.
    Kuvataidekoulun rehtori Hannamaija Heiska iloitsee taidenkoulun arjesta. Kaiken lisäksi maalausluokan ikkunasta avautuu yksi pääkaupunkiseuden upeimmista maisemista. Sitä ihaili myös toimittaja Olli-Pekka Kursi

  • Harva tietää, että Suomella on tutkimusasema Etelämantereella – ja näin on ollut jo 30 vuotta. Retkikuntaan kuuluvat muun muassa Ilmatieteen laitoksen tutkija Juho Vehviläinen ja FINNARP-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski. Vehviläisen edellisestä ja ainoasta Etelämantereen-vierailusta on jo kymmenen vuotta, kun taas Kalakoski on käynyt siellä viitisentoista kertaa, ensimmäisen kerran vuonna 1999. Minkälaiset olosuhteet tutkimusasemalla on vastassa ja miten Etelämantereelle edes pääsee?

    Toimittajana Ippi Arjanne.
    Kuva: Timo Vihma / Ilmatieteen laitos

  • Miltä tuntuu, kun teatterin lava vaihtuu yhdessä yössä sairaalavuoteeseen ja pyörätuoliin? Piia Korisevalle kävi näin kymmenen vuotta sitten, kun migreeni aiheutti aivoinfarktin ja hänen oikea puolensa halvaantui. Viisi vuotta sitten Piia Koriseva juoksi puolimaratonin, tosin intervallina, koska oikea jalka alkoi aina välillä laahata.

    Piia Korisevan kanssa jutteli Ippi Arjanne.

  • Uusi lastensairaala Meilahdessa on täynnä toinen toistaan erilaisempia innovaatioita, joiden tarkoituksena on tehdä pienille potilaille sekä heidän omaisille käynti tai joissakin tapauksissa pidempikin oleskelu sairaalassa miellyttävämmäksi. Eräs kävijöitä eniten yllättäneistä elementeistä ovat olleet alan viimeisintä teknologiaa edustavat äänisuihkut, joita on ripoteltu eri puolille sairaalaa. Justus Laitinen kävi paikan päällä projektia johtaneen Aalto-yliopiston lehtori Antti Ikosen sekä äänisuunnittelussa mukana olleen lastentautien dosentti Pekka Lahdenteen kanssa virkistäytymässä äänisuihkussa.

  • Lahjoilla on mukava ilahduttaa läheisiään. Mutta meneekö lahjasta fiilis, jos se on paketoitu rumasti? Radio Suomen toimittaja Justus Laitinen tunnustaa kuuluvansa siihen ihmisryhmään, jolta joulupakettien tekeminen ei suju käden käänteessä. Niinpä hän lähti askarteluun, tee-se-itse-henkeen ja sisutusratkaisuihin keskittyneen Kaikki paketissa-blogin pitäjien, Aleksi Koskisen ja Jani Lindbergin, luo oppiin.

  • Pete Hoppulan ja Matti Laipion kirjoittama tietokirja Sininen sielua myöten – Suomi-bluesin tarina avaa blues-musiikin historiaa ja vaiheita Suomessa. Miten blues saapui Suomeen ja millaisia ominaispiirteitä se pohjoisessa sai? Millaisia alueellisia blueskeskittymiä syntyi Helsinkiin, Lahteen ja vaikkapa Nurmijärvelle tai Järvenpäähän? Entä miten Suomi-blues voi tänä päivänä?
    Radio Suomen reportteri Vesa Marttinen tapasi kirjan tekijät Helsingin Kalliossa, jossa asui pitkään eräs suomalaista bluesia muokannut merkkimies.

  • Niklas Ansamaan ura alkoi jo teini-iässä, kun hän koodasi ensimmäisen applikaationsa 14-vuotiaana auttaakseen äitiään sienestyksessä. Neljä vuotta myöhemmin hän on perustanut yrityksen ja opettanut ohjelmointia niin Ruandassa kuin Supercell-peliyrityksessäkin.

    Toimittajana Ippi Arjanne.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Kesä on tietty kalastuksen kulta-aikaa ja erityisesti Itämerellä eletään tällä hetkellä parhainta lohikautta. Täysin ensikertalainen, niin lohenpyynnin kuin rysäkalastuksenkin suhteen, toimittajamme Justus Laitinen lähti Loviisan ulkosaaristoon Söderby Laxin kalastaja Mikael Lindholmin ja Nokan keittiöpäällikön, Ari Ruohon, sekä tämän poikien, Väinön ja Viljamin kanssa kokemaan lohirysiä. Minkähänlainen seikkailu siitä mahtoi seurata? Ainakin ensimmäisenä ihmetystä herätti rysällä sirkuttava hyljekarkotin.

  • Salakapakoista on kuullut kaikki, mutta mikä ihme mahtaa olla Salakino?
    Baz Luhrmannin Romeo + Juliet sai ensi-iltansa vuonna 1996. Nyt tuon mestariteoksen intensiiviseen maailmaan on mahdollista astua itse Salakinossa Korjaamolla. Justus Laitinen tapasi immersiivisen esityksen takana olevan 00100Ensemblen Henna Tanskasen vain hetki ennen ensi-iltaa. Jutussa kuultava musiikki on Jussi-Pekka Parviaisen esitystä varten tekemä teos, Everybody's Free.

  • Oliko sinulla tapana tutkia lapsena autiotaloja? Joillekin autiotalojen houkutus ei jää kuitenkaan pelkästään lapsuuden harrastukseksi, vaan niiden tarinat vetävät heitä puoleensa aikuisiälläkin kuin liekki yöperhosta. Susan Grönholm on yksi autiotalobongareista, joka kiertää tutkimassa ja kuvaamassa hylättyjä rakennuksia ja pohtimassa niissä elettyä elämää. Justus Laitinen lähti hänen kanssaan tutkimaan paria kohdetta Uudeltamaalta.

    Huom! Jos kiinnostut itse autiotalojen bongaamisesta, kannattaa tutustua lakiin kotirauhasta, ettei aiheuta kenellekään haittaa. Asuttuihin taloihin ei saa missään nimessä mennä. Jos kohteen tilanne epäilyttää, kannattaa toimia varman päälle.

  • Keltaisia, useimmiten puisia lippakioskeja (tai “lankarullakioskeja”) on Helsingissä yhteensä 35 kappaletta. Kaikki eivät yrittäjiä houkuta, jotkut houkuttavat jonoksi asti. Kokki ja restonomiopiskelija Rami Nore sai tänä kesänä vuokrattua Lapinlahdenkadun lippakioskin, jossa myydään katuruokaa Kekri-nimen alla. Käpylässä taas Jaakko Ruotsalainen on elävöittänyt naapurustoa tee-se-itse-hengessä jo yhdeksän kesän ajan. Nykyisin hän on yksi kiskan omistajista - summa saatiin kasaan joukkorahoituksella.

    Kahden lippakiskan arkeen tutustui Ippi Arjanne, joka sai Käpylässä ensi töikseen tehtävän hakea ostamassa kiskalle lisää kahvipapuja.

  • 30 vuotta sitten “vintage” oli Suomessa sanana niin vieras, ettei Könönen voinut sitä liikkeestään käyttää. Vaatteet ovat kuitenkin löytäneet ostajansa vuosikymmenestä toiseen.

    Helsingin ensimmäisiin vintage-liikkeisiin kuuluva, Woody Allenin samannimisestä elokuvasta nimensä saanut Play it again Sam etsii nyt uutta omistajaa, sillä liikkeen perustaja rouva Arja Könönen aikoo jäädä eläkkeelle ja keskittyä toiseen intohimoonsa, argentiinalaiseen tangoon.

  • Minkälaisia käyttäjänimiä sinulla on verkossa? Onko ne kaikki erilaisia vai oletko löytänyt itsellesi yhden, jota käytät aina kuin vaan mahdollista? Ja miksi olet valinnut juuri sen käyttäjänimen? Tutkija Lasse Hämäläinen Helsingin Yliopiston humanistisesta tiedekunnasta tutki suomalaisten käyttäjänimiä ja Justus Laitinen kävi hänen kanssaan pohtimassa miksi ihmiset valitsevat juuri tietynlaisia käyttäjänimiä ja mihin niiden osalta ollaan menossa.

  • Kuinka hyvin sinä tunnet omat kulmasi?
    Kaupunkikävelykierrokset ovat yleistyneet valtavasti ihan viime aikoina. Usein niiden teemoina on kaupungin salattu historia ja kauhutarinat. On olemassa myös vaihtoehtoja, joiden tarinat eivät ole historian kirjojen sivuilta tai perinnetietoa, vaan elettyä elämää sisältäen koko sen kirjon. Esimerkiksi Kalliolan Setlementti aloitti Vailla Vakinaista Asuntoa ry:n ja Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa tämän vuoden alussa Hima & Strada -projektin, joka taistelee asunnottomuutta vastaan järjestämällä Helsingissä kävelykierroksia kodittomuutta kokeneiden katuoppaiden kanssa. Justus Laitinen tapasi Hima & Stradan projektipäällikkö Pauliina Liukkosen ja kävi pikku maistiaisella Kurvin Kierre-kävelykierroksesta sen katuoppaan, Poitsun, kanssa.

  • Toisin kuin yleensä luullaan, karjala on kieli, ei murre, joka taas jakautuu moneen alueelliseen murteeseen. Millään karjalan kielellä ei ole Suomessa virallisen kielen asemaa, mutta vuonna 2009 se lisättiin Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevaan peruskirjaan. Kielityötä tehdään ahkerasti useilla karjalan kielialueilla. Varsinaiskarjalan etelämurteella julkaistiin vuonna 2018 sanakirja ja aapinen, bukvar, ja kielioppiteos on suunnitteilla.

    Onko kielityö viivytystaistelua kohti väistämätöntä tuhoa vai onko karjalalla lupaava tulevaisuus?

    Ippi Arjanne tapasi äidinkielisen varsinaiskarjalankielisen Hilkka Salosen, karjalankielisen musiikkileikkikoulun vetäjän Raija Kokkolan sekä kieliaktiivin Eila Jahnin.

  • Helen ja Helen Sähköverkko hakivat alkuvuodesta työmaapyöräilijää kehittämään ja parantamaan kaukolämpö- ja sähköverkkotyömaiden liikennejärjestelyjä ja vuorovaikutusta. Tehtävään valittiin kone- ja rakennustekniikan opiskelija Aleksi Pippuri. Suomen ensimmäinen työmaapyöräilijä on nyt aloittanut työnsä työmaiden liikennejärjestelyiden kehittämisen parissa.

  • Maailman vanhin, pisin ja haastavin vintage- ja klassikkoautojen ajotapahtuma *The Peking to Paris Motor Challenge 2019* saapui Suomeen 28.-29.6.2019. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tämä 14 000 kilometrin 12 maan alueella 36 päivässä ajettava ralli koukkaa maahamme Hyvinkäälle, josta ainoat suomalaisosallistujat Martti ja Petri Kiikka ovat kotoisin.
    Kiikat ajavat rallia hyväntekeväisyystarkoitukseen Koulutus Elämään -säätiölle sekä tekevät tunnetuksi myös Reservin Mentoreiden toimintaa ja rotareiden Wheels Rotate for World Peace -aloitetta. Martti Kiikka on Petri Rinteen haastateltavana.

  • Pokemon Go mobiilipeli pisti pari kesää sitten valtavat määrät ihmisiä samoilemaan urbaaneissa ympäristöissä niin yksin kuin ryhmissäkin. Syy suosioon piilee epäilemättä helpossa käyttöliittymässä ja monenlaisissa virtuaalisissa palkinnoissa. Mutta miltä kuulostaisi saada reippailupelistä arjessa käytettäviä palkintoja?
    Eurooppalainen Mobile Urban Values-tutkimushanke kannustaa ympäristöystävälliseen liikkumiseen ilmaisella MUV-mobiilipelillä. Sekä IOS, että Android-puhelimiin löytyvässä sovelluksessa kerätään pisteitä kävelemällä, pyöräilemällä ja joukkoliikenteen käytöllä. Pisteillä taas voi edetä pelissä ja voittaa niin virtuaalisia kuin oikeitakin palkintoja. Helsingissä hankkeen toteutuksesta vastaavaa kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium. Toimittaja Justus Laitinen lähti etsimään palkintoaan Ruoholahteen Forum Viriumin projektipäällikkö Janne Rinteen kanssa.

  • Purotalkkarit pitävät huolta Vantaan vesistöistä tarkkailemalla niiden kuntoa ja tekemällä huoltotöitä. Heidän työtehtäviinsä lukeutuvat muun muassa pienpoikasseuranta ja tulevien talkoiden kartoittaminen. Toimittaja Petri Rinne kävi tutustumassa purotalkkareiden Jukka Suomelan ja Janne Kuuselan työtehtäviin.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä