Radio Suomen Päivä

Suomi eurooppalaisena turvallisuuden tekijänä

  • 27 min
  • ei kuunneltavissa

Presidentti Sauli Niinistön isännöimät Kultaranta-keskustelut alkoivat eilen Naantalissa ja jatkuvat tänään. Teemana on Maailma murroksessa – mihin menee Eurooppa, miten pärjää Suomi?
Toimittaja Hannele Muilu arvioi keskustelujen sisältöä.

Studiossa Matti Ylönen ja Linda Vettanen.

Lähetykset

  • ma 17.6.2019 11.33 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Tuhansien järvien... - montakos järveä meillä onkaan? Ja mikä lasketaan järveksi? Maanmittauslaitos on laskenut ja määritellyt. Haastattelussa johtaja Juha Vilhomaa Maanmittauslaitokselta.

    Asumisen haaveet ja niiden toteutuminen. Valtaosa suomalaisista on tyytyväisiä asumiseensa, mutta haaveitakin on toki edelleen. Haastattelussa toimitusjohtaja Tea Ekengren-Saurén EKE-Rakennus -yhtiöstä ja arkkitehti Pia Ilonen Ilo-arkkitehdeistä. Toimittaja Marja Ala-Kokko.

    Studiossa Sanna Pirkkalainen.

  • Studiossa Sanna Pirkkalainen ja Juha Blomberg. WhatsApp -viesti studioon 040 14 55 666. Twitter: #rspäivä

  • Teollisesta taiteeksi. Forssan teollinen kankaanpainanta esimerkiksi lakanoita varten on tuottanut miljoonin metrein kangasta, mutta myös lopulta taidetta. Haastattattelussa Forssan museon johtaja Kati Kivimäki ja museon amanuenssi Asta Louhelo. Toimittaja Katariina Lahtonen.

    Tubettaminen ammattina. Miten se on muuttanut mediamaailmaa? Haastattelussa Suomen tubettajat -yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Koski. Toimittaja Mira Stenström.

    Studiossa Sanna Pirkkalainen ja Juha Blomberg.

  • Somerolaiset musiikin suurmiehet. Somerolaisen kesäteatterinäytelmän ensi-illassa ovat esillä ainakin Unto Mononen ja Rauli "Badding" Somerjoki. Haastattelussa Oi jospa kerran -musiikkinäytelmän näyttelijät Samuel Shipway, Pertti Koivula, Jani Forsman ja Jonna Tervomaa. Toimittaja Heidi Kononen.

    Kuhmon kamarimusiikkijuhlat ovat aivan omanlaisensa tapahtuma. Piipahdamme katsomaan tapahtumaa siinä mukana olevan ensikertalaisen pianonvirittäjä Mika Kiven kanssa. Toimittaja Jarmo Nuotio.

    Studiossa Sanna Pirkkalainen ja Juha Blomberg.

  • Ensihoitajat pyörillä. Porin Suomi Areenan ajan siellä päivystää ensihoitajien partio, jonka liikkuvuutta tehostetaan pyörillä. Mitä sillä saavutetaan? Haastattelussa ensihoitajat Piia Kanersalo ja Sanna-Mari Penttilä. Toimittaja Mira Stenström.

    Kysy Ylestä Porissa. Parituntisessa suoratoistossa on mahdollista kysellä Ylen tekemisistä. Kysymyksiä on saanut lähettää jo etukäteen ja Yle-pomot vastaavat. Tapahtumasta kertoo toimittaja Katariina Lahtonen.

    Studiossa Sanna Pirkkalainen ja Juha Blomberg.

  • EU:n sisäministerit koolla. Kuinka kohtaavat Suomen Maria Ohisalon ja Italian Matteo Salvinin näkemykset EU.n painopisteistä? Haastattelussa Italiaa tunteva toimittaja Petri Burtsov.

    Turkki Venäjän ja Yhdysvaltain välissä. Mitä Nato-maa Turkki tavoittelee lähentymällä Venäjää? Haastattelussa Suomen Turkin suurlähettiläs Pekka Voutilainen ja tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittaja Marja Ala-Kokko.

    Studiossa Sanna Pirkkalainen ja Juha Blomberg.

  • Ulkona koulussa. Koulussa on oltu ulkona iät ajat, mutta nykyään yhä useamman oppiaineen voi viedä ulos, sanovat opettaja Mari Parikka-Nihti ja erityisluokan opettaja Kai Nihti. Toimittaja Mira Stenström.

    Rönkä ja pubivisa. Tv-uutisista tuttu Matti Rönkä heittäytyy haasteeseen ja osallistuu tietokilpailuun porilaisessa anniskeluravintolassa. Visailija kertoo ennakkotunnelmansa.

    Studiossa Sanna Pirkkalainen ja Juha Blomberg.

  • Kehitysyhteistyö ja koulutus. Haastattelussa Maailmanpankissa pitkän uran tehnyt Ritva Reinikka. Reinikka tietää kehitysyhteistyöstä, koulutuksesta ja koulutusjärjestelmän kriisistä. Kommenttinsa suomalaisesta koulutuksesta kehitysapuna lausuu myös koulutusvientiyhtiö Sopranon toimitusjohtaja Arto Tenhunen. Toimittaja Mira Stenström.

    Studiossa Sanna Pirkkalainen ja Juha Blomberg.

  • Mihin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pyrkii tviiteillään? Haastattelussa tutkija Oscar Winberg Åbo Akademista. Toimittaja Marija Skara.

    Lapinlahti yleisurheilun polttopisteessä. Mitä valtakunnallisesti kiinnostavan urheilutapahtuman järjestäminen vaatii? Haastattelussa kisoissa aikanaan urheillut ja nyt niiden toimitsijana toimiva Ari Väisänen. Toimittaja Juha Vauhkonen.

    Studiossa Sanna Pirkkalainen ja Juha Blomberg.

  • Suomen tasavallan hallitusmuoto on 100-vuotias. Minkälaiseksi se on muotoutunut ja osoittautunut? Haastattelussa valtiotieteen tohtori Martti Häikiö. Toimittaja Silja Raunio.

    Studiossa Sanna Pirkkalainen ja Juha Blomberg.

  • EU:n komissio muotoutuu ja Suomi esittelee puheenjohtajakautensa ohjelmaa ja tavoitteita. Strasbourgista raportoi kirjeenvaihtaja Anna Karismo.

    Pori on nyt Suomessa ajankohtainen. Tänään siellä on puhuttu muun muassa naisista vallankahvassa. Onko Suomessa vielä paljon niin sanottuja lasikattoja murrettavissa? Tästä esittävät arvioitaan Porin Suomi Areenassa elinkeinoministeri Katri Kulmuni, Kesk. ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, SDP. Toimittaja Marja Ala-Kokko.

    Studiossa Sanna Pirkkalainen ja Juha Blomberg.

  • Onko päiväkaljoittelu sopivaa? Marko Siekkinen tapasi oululaisessa kapakassa baarimestari Aimo Markuksen ja muutamia asiakkaita.
    Nyt on aika nyhtää hukkakaura pelloilta. Toimittaja Anne Elhaimer on lähtenyt Pohjanmaalle, Isoonkyröön tarkastamaan Antti Hyppösen peltoja. Asiantuntijana myös Pekka Tuomisto Etelä-Pohjanmaan ProAgriasta.
    Studiossa Sanna Pirkkalainen ja Markus Turunen.

Klipit

  • Suomen tasavaltainen hallitusmuoto eli vuonna 1919 säädetty perustuslaki täyttää sata vuotta. Varsinainen merkkipäivä on 17.7. ja sen kunniaksi liput liehuvat saloissa. Miten tähän on päästy?

    Vahvistettu hallitusmuoto ja siihen liittyvä lainsäädäntö on vaikuttanut monella tapaa siihen, että millaisessa Suomessa nyt elämme. Hallitusmuodolla ratkaistiin ylimpien valtioelinten ja erityisesti valtionpäämiehen, hallituksen ja eduskunnan keskinäiset suhteet. Lisäksi säädettiin tavasta, jolla valtion päähenkilö valitaan.

    Miten paljon nuo suhteet ovat siinä järjestyksessä kuin ne olivat sata vuotta sitten? Asiaa kommentoi valtiotieteen tohtori ja Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Martti Häikiö. Toimittajana Silja Raunio. Kuva: Yle

  • Helsingin poliisi lopettaa rikostutkintaryhmiään, jotka ovat tutkineet rikollisuutta omaehtoisesti ja niitä paljastaen.
    Esimerkiksi jengi- ja katurikollisuuteen liittyvät ryhmät lakkautetaan ja resursseja siirretään osin talousrikostutkintaan.
    Jatkossa muun muassa ulkomailta tulleiden rikollisliigojen tekemät taskuvarkaudet ja asuntomurrot selvitetään eri yksiköiden yhteistyöllä. Helsingin poliisin rikostutkintayksikön päällikön Jonna Turusen mukaan kyse on kuitenkin vain resurssien siirtämisestä, ei vastuiden muuttamisesta tai toiminnan lopettamisesta.
    Turusta aiheesta haastatteli Heidi Laaksonen.
    Kuva: Paulus Markkula/Yle.

  • Sanonnan mukaan ruotsinsuomalaiset tuntevat olevansa eniten kotonaan ruotsinlaivalla, Suomen ja Ruotsin välissä. Mutta päteekö tämä myös nuoriin, Ruotsissa asuviin suomalaisiin?
    Marika Pietilä muutti Tukholmaan seitsemän vuotta sitten. Hän ei koe olevansa täysin ruotsalainen, mutta ei myöskään enää täysin suomalainen. Pietilä kokee sen sijaan saavansa molemmista kulttuureista parhaat puolet.
    Minun Suomeni -sarjassa tavataan toisen polven ruotsinsuomalaisia. Pietilää tämän Suomen road tripillä haastatteli Pirkko Kukko-Liedes. Haastattelu tehtiin Ruotsin ja Suomen rajalla, jossa myös Pietilä kokee henkisesti elävänsä.
    Kuva: Pirkko Kukko-Liedes. Kuvassa vasemmalla Marika Pietilä ja oikealla ystävä Aino Sartola.

  • Miten öljypohjaisia pakkausmateriaaleja voidaan korvata ympäristön kannalta paremmilla vaihtoehdoilla? Tämä voi olla maapallon kannalta olennainen kysymys.
    Teknologian tutkimuskeskus VTT esitteli uusia vaihtoehtoja fossiilipohjaisille materiaaleille. Joko tiedät, millaista on sienirihmastolla valmistettu "nahka" tai nyhtösilakka?
    Tutkija Matti Tähtinen, tutkimusprofessori Ali Harlin ja tutkija Tuure Parviainen VTT:lta kertoivat tulevaisuuden materiaaleista.
    Kaija Kellman haastatteli.
    Kuva: Henrietta Hassinen/Yle.

  • Suomalainen IQM Finland -niminen yritys on kerännyt reilun 11 miljoonan euron rahoituksen kvanttitietokoneen kehittelyyn. Yritys on syntynyt Aalto-yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n suojissa. Aalto-yliopiston kvanttiteknologian professori Mikko Möttönen avaa Sanna Pirkkalaisen ja Juha Blombergin haastattelussa, mitä 11 miljoonalla eurolla saa aikaan ja minkä kokoisesta koneesta kvanttitietokoneessa on kyse.

  • Kaksi erillistä kansalaisaloitetta vaatii verkkokalastukseen rajoituksia saimaannorpan elinalueilla. Toinen aloitteista haluaa, että verkkokalastus on kiellettävä ympäri vuoden Saimaalla kokonaan saimaannorpan levinneisyysalueilla. Toinen puolestaan toivoo, että verkkokalastus tulee kieltää saimaannorpan elinalueella syyskuun loppuun asti.

    Verkkoihin on kuollut neljä saimaannorpan kuuttia heti kalastusrajoitusten päätyttyä. Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela on ollut noutamassa kuutteja ja hän kuvaa kalastajien tunnelmia surullisiksi. Toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Aki Laine. Kuva: Petri Vironen / Yle

  • Tuore perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru lupaa, että suomalaiset pääsevät jatkossa viikossa lääkäriin myös silloin, kun hoidon tarve on kiireetöntä.
    Kiurun mukaan myös sitova hoitajamitoitus tullaan säätämään lakiin mahdollisimman pian, mieluiten jo syksyn aikana.
    Mitä muuta sosiaali- ja terveyspalveluihin on luvassa uudessa hallituksessa? Asiasta Kiurua haastatteli Maria Ala-Kokko.
    Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

  • Antiikin Kreikassa kauneuteen yhdistettiin rakkaus ja totuus. Kauneuden henkiset arvot olivat pitkään tärkeämpiä kuin ulkoiset. Kesäsarjassamme katsomme kauneutta eri kulttuurien kautta ja kuulemme tutkijoiden, kirjailijan, arkkitehdin, muotisuunnittelijan ja poliitikkojen näkemyksiä siitä, miten kauneus heidän elämässään ja työssään näyttäytyy.
    Sarjan päätteeksi tapaamme tutkija-kirjailijapariskunta Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan uudelleen. Nyt puhutaan erityisesti ihmisen kauneudesta - miksi esimerkiksi liikkuva ihmiskeho on kaunis? Aluksi pohdimme, miksi kauneus on erityisesti naisen mittari.
    Sarjan toimittaa Marja Ala-Kokko.
    Kuva: EPA-EFE/Jorge Zapata

  • Miten kauneus näyttäytyy politiikassa, mitä asioita pidetään kauniina ja minkälaista on kaunis politiikka? Näihin kysymyksiin vastaavat kauneutta käsittelevässä kesäsarjassamme poliitikot Päivi Räsänen (kd.), Antti Kaikkonen (kesk.), Eveliina Heinäluoma(sd.), Markus Mustajärvi (vas.), Riikka Slunga-Poutsalo (ps.), Mika Kari (sd.) ja Eeva Kalli (kesk.)
    "Kaunista on, jos arkipäivän keskellä huomaamme toisen tarvitsevan tukea ja pystyy edes pieneltä osin auttamaan", pohtii Markus Mustajärvi.
    "Kesä, luonto ja lapsenlapset", listaa puolestaan kauniita asiota Päivi Räsänen.

    Antiikin Kreikassa kauneuteen yhdistettiin rakkaus ja totuus. Kauneuden henkiset arvot olivat pitkään tärkeämpiä kuin ulkoiset. Kesäsarjassamme katsomme kauneutta eri kulttuurien kautta ja kuulemme muun muassa tutkijoiden, kirjailijan, arkkitehdin, muotitoimittajan ja poliitikkojen näkemyksiä siitä, miten kauneus heidän elämässään ja työssään näyttäytyy.
    Sarjan toimittaa Marja Ala-Kokko.

  • Muotisuunnittelija ja -toimittaja, maailmanmatkaaja Jaakko Selinin kaapeista löytyy satoja värikkäitä paitoja. Kauneus on ollut paitojen valintaperuste. Miten Selin itse määrittelee kauneuden?
    "Kauneus on sitä että ihminen on tyytyväinen itsensä kanssa", Selin pohtii.
    Antiikin Kreikassa kauneuteen yhdistettiin rakkaus ja totuus. Kauneuden henkiset arvot olivat pitkään tärkeämpiä kuin ulkoiset. Kesäsarjassamme katsomme kauneutta eri kulttuurien kautta ja kuulemme muun muassa tutkijoiden, kirjailijan, arkkitehdin, muotitoimittajan ja poliitikkojen näkemyksiä siitä, miten kauneus heidän elämässään ja työssään näyttäytyy.
    Sarjan toimittaa Marja Ala-Kokko.

  • Antiikin Kreikassa kauneuteen yhdistettiin rakkaus ja totuus. Kauneuden henkiset arvot olivat pitkään tärkeämpiä kuin ulkoiset. Kesäsarjassamme katsomme kauneutta eri kulttuurien kautta ja kuulemme muun muassa tutkijoiden, kirjailijan, arkkitehdin, muotitoimittajan ja poliitikkojen näkemyksiä siitä, miten kauneus heidän elämässään ja työssään näyttäytyy.
    Hortonomi Katja Uski vaalii työssään kauneutta ja valmistaa itse kasveista omat kauneudenhoitotuotteensa, kuten ruusuveden ja käsivoiteen - Uski on myös Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja. Uskia kiehtoo luonnon lisäksi japanilainen estetiikka; kaikki voi olla kaunista hetken. Aluksi hän kertoo, mitkä asiat hänen mielestään ovat kauniita.
    Sarjan toimittaa Marja Ala-Kokko.

  • Antiikin Kreikassa kauneuteen yhdistettiin rakkaus ja totuus. Kauneuden henkiset arvot olivat pitkään tärkeämpiä kuin ulkoiset. Kesäsarjassamme katsomme kauneutta eri kulttuurien kautta ja kuulemme muun muassa tutkijoiden, kirjailijan, arkkitehdin, muotitoimittajan ja poliitikkojen näkemyksiä siitä, miten kauneus heidän elämässään ja työssään näyttäytyy.
    Tällä kertaa tapaamme estetiikan yliopistonlehtori Oiva Kuisman Helsingin yliopistosta. Kuisma pitää kauniina monia luontoon kytkeytyviä asioita: "Kauneus on ihmisestä riippumaton ilmiö."
    Sarjan toimittaa Marja Ala-Kokko.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä