Tiina Lundbergin huoltamo

Meriseikkailuja kajakin kyydissä

  • 57 min
  • toistaiseksi

Eva-Lotta Backman on pitkän linja merimeloja ja seikkailija. Hän on melonut monilla merillä ympäri maailmaa mutta muistoihin ovat lähtemättömästi piirtyneet maisemat ja kokemukset Pohjois-Norjan melontareissuilta ja toisaalta melontaretket kaikille Suomen majakoille. Ja Ahvenanmaa kiinnostaa aina! Myös todelliset vaarat ovat tulleet tutuiksi ja reissuun pakataankin aina ensiapupakkauksen lisäksi kuivat vaatteet, lämmintä juomaa ja evästä mukaan.

Seikkailujen kesässä tavataan Eva-Lotta Backman ja hypätään kajakin kyytiin. Millaisia seikkailuja hän on kokenut? Miten eskimokäännös tehdään? Mikä vetää seikkailuun?

Lähetykset

  • ke 10.7.2019 9.30 • Yle Puhe

Jaksot

  • Huoltamolla kurkistetaan punttisalille. Miten aloittelijan pitäisi lähteä liikkeelle? Miksi punttitreeni kannattaa? Millainen voimaharjoittelu on riittävää?

    Oona Tolppanen on liikunnanohjaaja ja yrittäjä, joka kannustaa monipuoliseen liikkeeseen. Hän pelaa itse rygbya, treenaa salilla ja juoksee, ja kannustaa myös muita monenlaiseen tekemiseen - myös salitreenissä: Punttitreeni ei ole vain rautojen kalistelua vaan hyvä harjoittelu pitää sisällään myös tasapainoa, liikkuvuutta ja kehonhallintaa kehittäviä liikkeitä!

    Voimaharjoittelua on pidetty nuorten miesten harrastuksena kun oikeasti sen tulisi olla keski-ikäisten ja ikääntyvien naisten laji, toteaa yliopistontutkija, dosentti Simon Walker Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Huoltamolla kuullaan miksi voimaharjoittelua tulisi harrastaa nimenomaan keski-iässä!

  • Ruuhkavuodet koettelevat monia perheitä. Olisi niin paljon tehtävää, mutta vuorokaudessa vain 24 tuntia. Miten arjen saa rullaamaan? Kuinka perhe-elämä ja työ yhdistyy joustavasti? Jos arki on erityisen stressaavaa, voisiko haasteita tuoda erityisherkkyys?

    Omat näkökulmansa tuovat positiivisen psykologian kouluttaja Taina Laane, erityisherkkiä hoitava psykologi Heli Heiskanen sekä yrityskulttuuriasiantuntija Joni Sarpo Great Place to Work -yrityksestä.

  • Tunteen tunnistaminen, sen sanoittaminen, ilmaiseminen ja sääteleminen ovat tunnetaitoja. Tutkimusten mukaan hyvät tunnetaidot ovat yhteydessä lapsen oppimiseen, sosiaaliseen pärjäämiseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.

    Tiina Lundbergin huoltamolla keskitytään nyt tunnetaitoihin ja niiden vahvistamiseen ensin psykologien Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin kanssa, ja sitten urheilupsykologi Tatja Holmin vastaanotolla.

    Tunteen takana on aina tarve. Lapsen tunnetila - riehuminen, kiukkuaminen tai huutaminen on ennen nähty ns. huonona käytöksenä, mutta nyt aletaan ymmärtää, että taustalla on tarve tulla nähdyksi, kuulluksi tai sillä haetaan turvaa. Tunnetaidot eivät ole ihan valmiita aikuisillakaan ja niitä on ihan ok harjoitella läpi elämän, toteavat psykologit Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston, jotka ovat kirjoittaneet Fanni -kirjasarjan tunnetaitojen harjoittelemisesta.

    Tatja Holm puolestaan muistuttaa, että urheilu hyvä alue harjoitella erilaisia tunteita ja viisas valmentaja antaa vuorovaikutukselle aikaa: “Jokainen valmennustilanne on vuorovaikutusta ja psyykkistä valmennusta. Valmentajan avulla voidaan treenata esimerkiksi tunteiden säätelyä harjoituksissa vaihtelemalla vireystilaa välillä rauhoittumalla ja taas toisaalla tekemällä asioita energisemmin ja pirteästi.”

  • Juokseminen on halpa ja helppo tapa liikkua ja kehittää kuntoa. Miten siihen onnistuisi jäämään koukkuun? Millä ajatuksella lähteä lenkille hyvin levätyn kesän jälkeen? Entä jos takana on raskausaika, synnytys - ja niiden aiheuttama juoksutauko?

    Haastateltavana ovat juoksuvalmentajat Tero Knuutila ja Carita Riutta.

  • Biologi Adela Pajunen ja maantieteilijä Marko Leppänen vievät meidät metsäretkelle Sipoonkorven kansallispuistoon. Tiesitkö että liikuntasuoritus on kevyempi metsässä? Tai että 40 sekunnin mikroelpyminen luonnossa tai jopa luonto-aihetta katsellen voi parantaa hyvinvointiasi? Entä tiesitkö että luonnossa voi saada vaurauden kokemuksia? Ihmeelliseen luontoon sukelletaan Sipoonkorven kansallispuistossa - ja tämän tietopaketin jälkeen halajat kuusten kuiskeeseen ja jylhien mäntyjen huomaan. Adela Pajunen ja Marko Leppänen ovat uutuuskirja Suomalainen metsäkylpy kirjoittajat.

  • Syyskauden ensimmäisessä jaksossa huoltamolla saadaan ajatuksia erilaisista ruokavalioista ja otsikoissa olevista ilmiöistä. Onko ketogeeninen dieetti toimiva? Vai olisiko fodmap kuitenkin parempi vaihtoehto vatsavaivoihin? Mitä voi syödä syödä, jos ajattelee terveyttään ja luonnon, eläinten ja muiden ihmisten hyvinvointia?

    Mukana ohjelmassa ovat laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen ja puhelimitse hyvinvointivalmentaja Anni Sirviö.

  • Anna ja Janne Marinin lajikirjoon kuuluu laaja kattaus erilaisia seikkailuja - perusvaelluksista aina ultrajuoksuihin eri vuoristoissa. Viime vuosina toiminta on laajentunut oppaana työskentelyyn ja pari on vetänyt lukuisia Alpeille suuntautuneita ryhmäreissuja.

    Oma kilpailullinen intohimo ja omien rajojen koettelu on osittain vaihtunut siihen, että haluamme antaa muille samoja kokemuksia ja onnistumisen elämyksiä, joita olemme itse saaneet, kertovat Anna ja Janne.

    Mikä vuorimaastossa kiehtoo opettajapariskuntaa? Milloin on pelottanut ja mitä kaikkea vuorilla on koettu? Siitä kertovat Seikkailujen kesässä Alppimentorit Anna ja Janne Marin.

  • Suomi on vapaasukeltajan paratiisi, toteaa Elina Manninen, joka yhdessä siskonsa Johanna Nordbladin kanssa sukeltelee ja nauttii vedestä elementtinä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Vapaasukellus on sukellusta ilman hengityslaitetta, lajissa myös kilpaillaan esimerkiksi syvyyssukelluksessa ja pituussukelluksessa.

    Johanna ja Elina viihtyvät erityisesti jään alla sukeltamassa. Tällainen luonnon akvaario kuulostaa pelottavalta, mutta onko se sitä? Seikkailujen kesässä tavataan Elina Manninen, puhutaan valokuvauksesta, hypätään veden alle ja kuullaan, miltä vedenneitojen maailmassa näyttää.

  • Vuoren huipulla tuntuu siltä, että olet maailman katolla ja kaikki muu alapuolellasi. Ja samalla ymmärrät kuinka pieni olet, kertoo vuorilla seikkaileva Janiina Kauppinen. Tottakai tärkeää on päästä huipulle, mutta koukuttavinta on se, mitä matkalla tapahtuu: rauha, hetkessä eläminen ja luonnon kanssa yhteydessä oleminen.

    Seikkailujen kesässä puhutaan vuorikiipeilystä ja kuullaan erilaisista reissuista, joita Janiina Kauppinen on vuorilla tehnyt - on huiputettu, mutta myös käännytty takaisin.

  • Eva-Lotta Backman on pitkän linja merimeloja ja seikkailija. Hän on melonut monilla merillä ympäri maailmaa mutta muistoihin ovat lähtemättömästi piirtyneet maisemat ja kokemukset Pohjois-Norjan melontareissuilta ja toisaalta melontaretket kaikille Suomen majakoille. Ja Ahvenanmaa kiinnostaa aina! Myös todelliset vaarat ovat tulleet tutuiksi ja reissuun pakataankin aina ensiapupakkauksen lisäksi kuivat vaatteet, lämmintä juomaa ja evästä mukaan.

    Seikkailujen kesässä tavataan Eva-Lotta Backman ja hypätään kajakin kyytiin. Millaisia seikkailuja hän on kokenut? Miten eskimokäännös tehdään? Mikä vetää seikkailuun?

  • Seikkaileminen laajentaa perspektiiviä ja saa arvostamaan arkea, toteaa seikkailu-urheilun konkari Jukka Pinola. Oman kropan ja mielen koetteleminen on lajin ydintä - kun ääriväsyneenä edetään jopa tuhansia kilometrejä viidakoissa, melotaan virtaavissa joissa krokotiilien keskellä, niin silloin joutuu hakemaan voimavaroja mielen syvyyksistä.

    Mikä saa lähtemään ääriolosuhteisiin? Kilpailemaan selviytymisestä, vaikka pelkona on villieläimet ja suolistobakteerit? Seikkailujen kesässä lähdetään viidakoihin ja vuoristoihin, ja tavataan seikkailu-urheilija Jukka Pinola.

  • Pyörällä Lontoosta Australiaan matkanneen Eerika Leinon viesti on se, että tavallinen ihminen, ilman extreme-kuntoa, voi tehdä suuriakin seikkailuja kun tahtotila ja motivaatio ovat kunnossa.

    Yliopistosta valmistuttuaan Eerika Leino halusi tehdä irtioton ja lähteä reissaamaan pyörällä kohti entistä asuinmaataan Australiaa. Reitti kulki Lontoosta Euroopan halki Turkkiin ja sieltä Iranin kautta läpi Aasian ja lopulta Australiaan.

    Seikkailujen kesä -sarjassa kuullaan, mitä kokemuksia reissu toi tullessaan ja mitä vaatii nomadielämä.

Klipit

  • Valmentaja Anne Karilahti toteaa läsnäolon olevan kaunein sana. Se pätee myös taisteluissa, joita perheissä käydään digilaitteiden käytöstä. Jos haluat lapsen istuvan vähemmän puhelin kädessä sohvannurkassa, kehitä hänelle vaihtoehtoista tekemistä. Tehkää asioita yhdessä!

    Seuraavassa Anne Karilahti kertoo käytännön vinkkejä puhelinajan vähentämiseen ja puhuu myös omasta suhtautumisestaan ruutuaikaan.

  • Nukkuminen ja sen mittaaminen on kova juttu tällä hetkellä hyvinvointipiireissä. Ja nyt jo muutaman vuoden ajan on järjestetty unen SM-kisat, jossa mitataan palauttavaa unta.

    - Kisa on hauska tapa muistuttaa unen merkityksestä, sanoo järjestävän yrityksen Liftedin toimistusjohtaja Taneli Rantala, joka kertoo mistä näissä unen sm-kisoissa on kyse.

  • Migreeniä sairastaa joka kymmenes - naisilla se on kolme kertaa yleisempää kuin miehillä. Migreenin oireet ovat moninaisia, ne voivat vaihdella potilaasta toiseen mutta paljon on yhteistäkin - näköhäiriöitä, pahoinvointia, aistiyliherkkyyttä jne. Migreeni vaikeuttaa elämän suunnittelemista ja se aiheuttaa tehottomuutta niin arjessa kuin työssäkin

    Migreeniyhdistyksen neuvontahoitaja Marja Hassinen kertoo oirekirjon vaikeuttavan myös diagnosointia: Migreeni on niin monimuotoinen sairaus ja kenelläkään ei ole täysin samanlaista migreeniä joten lääkäreiden on vaikea joskus tehdä diagnoosia.

    Lääkkeistä monet saavat apua ja ja aika usea migreenipotilas allekirjoittaakin seuraavan: ennen ovesta ulosmenoa käydään taskut ja pussukat läpi - onhan migreenilääkkeet pakattu mukaan? Tämän allekirjoittaa myös migreeniä sairastava Rigina Ajanki:

  • Millaista on hyvä suomalainen urheiluvalmennus? Sitä pohditaan huoltamolla tammikuussa.

    Ohjelmassa ääneen pääsee pitkän linjan intohimoinen voimisteluvalmentaja, Suomen valmentajien varapuheenjohtaja ja ammattivalmentajia Kisakalliossa opettava Pulmu Puonti.

    Hänen työtään valmentajana ohjaavat arvot - se, että tytöt olisivat onnellisia ja oppisivat tekemään työtä unelmansa eteen. Myös turvallisuus on tärkeää. Fyysisesti se tarkoittaa oikeanlaista harjoittelua ja psyykkisesti sitä, että jokaisesta voimistelijasta pidetään huolta ja huomioidaan myös ryhmän sisäisiä tunnetiloja.

    Tiina tapasi Pulmu Puonnin OVO Training Centerissä Espoossa.

  • Valmennusta on tänä päivänä paljon tarjolla perinteisen urheiluseuratoiminnan ulkopuolella. Personal trainerit tarjoavat palvelujaan ja jos tämä ei riitä voi lähteä vaikkapa motivaatiovalmentajan tai elämäntaitovalmentajan juttusille.

    Motivaation lisäksi päivän sana on tavoite ja tavoitteellisuus. Omaan kalenteriin tai bullet journaliin tulisi merkitä lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita.

    Seuraavaksi tapaamme elämäntaidon ja itsensä johtamisen valmentajan Ilkka Koppelomäen - hän on sanonut että meillä on nykypäivänä vaihtoehtoja elämässä niin paljon, että ihmisen on vaikea valita, ja tähän halutaan valmennusapua - tukea omannäköisen elämän luomiseen.

    Tiina Lundberg tapasi Ilkan ja kysyi miksi tavoitteita oikein kannattaa asettaa?

  • Käpylän pallossa valmentavan Jesse Martinin mukaan vuorovaikutustaidot ja lapsen kehityksen ymmärtäminen ovat avainasemassa, kun puhutaan juniorivalmentajan työkalupakista. Nämä ovat kuitenkin asioita jotka valmentajakoulutuksessa jäävät paitsioon.

    Lisää Jesse Martinin ajatuksia valmentamisesta ja jalkapallosta kuullaan Tiina Lundberin huoltamolla tammikuussa.

  • Suomalainen urheiluvalmennus on ollut tänä syksynä esilla paljon - mitä huipulle tähtäävältä urheilijalta voidaan vaatia? Millainen on hyvä valmentaja? Huudetaanko, haukutaanko vai pyritäänkö vahvistamaan urheilijan sisäistä motivaatiota? Tästä puhutaan tammikuussa huoltamolla.

    Huippu-urheilu on kovaa, näin toteaa Suomen sulkapalloliiton päävalmentaja Anu Nieminen, jolla on itsellään huippu-urheilijan ura takana. Tiukkuus ja vaativuus voi olla myös positiivista. Tiina Lundberg tapasi Anu Niemisen ja kysyi miksi tämä alunperin halusi alkaa valmentaa.

  • Heli Harjanne on poliisi, jolla on on myös personal trainerin koulutus sekä uintivalmentajan pätevyys. Tämän lisäksi hän on - ainoana suomalaisen naisena - suorittanut kolmostason valmentajakoulutuksen amerikkalaisessa jalkapallossa.

    Mikä muu kuin valmentajan oma rakkaus lajiin yhdistää näin erilaisia lajeja? Miten joukkueen valmentaminen eroaa yksilövalmennuksesta? Tiina Lundberg tapasi Heli Harjanteen ja kysyi, miksi poliisi haluaa vielä valmentaa päivätyönsä ulkopuolella?

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä