Politiikkaradio

ma 15.7.2019

  • 30 min
  • ei kuunneltavissa

Miksi nationalismi ja oikeistopopulismi ovat lisänneet kannatustaan Euroopassa? Studiossa Jyväskylän yliopiston tutukimusprofessori Niilo Kauppi ja populismiin erikoistunut politiikan tutkija, dosentti Emilia palonen. Haastattelijana Linda Pelkonen. Uusinta 6.5.2019.

Lähetykset

  • ma 15.7.2019 12.30 • Yle Puhe

Jaksot

  • Jos hallitus päättää lisätä työttömille keppiä tai porkkanaa, miten voimme tietää onko kyseinen päätös hyvä vai huono? Kuinka helposti työllisyyspolitiikka lepää poliittisesti värittyneiden oletusten varassa? Missä määrin poliittiset päätökset perustuvat tutkittuun tietoon?

    Onko esimerkiksi työttömien aktiivimallin työllisyysvaikutuksia kyetty luotettavasti osoittamaan, vaikka mallilla on leikattu yli sadantuhannen työttömän työttömyysturvaa? Entä tiedämmekö kuinka suuri on ollut kiky-sopimuksen vaikutus työllisyyteen?

    Onko poliittisten päätösten vaikutuksia mahdotonta, mahdollista vai äärimmäisen vaikeaa arvioida?

    Vieraana on Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Neljännet vaalit neljään vuoteen. Toiset jo tänä vuonna. Eikä vieläkään läpimurtoa poliittisen pattitilanteen avaamiseksi. Miksi vaalit eivät Espanjassa tuota ratkaisua poliittiseen hajaannukseen?

    Minkälainen hallituskoalitio Espanjan parlamenttivaalit voittaneen sosialistipuolueen ympärille olisi mahdollista muodostaa?

    Johtaako vaalitulos Katalonian tilanteen lientymiseen vai kärjistymiseen? Miten kannatustaan kasvattanut äärioikeistopuolue Vox hyötyi Katalonian kriisistä?

    Miksi kysymys Espanjan identiteetistä on tapetilla politiikassa?

    Miksi vaaleissa ei puhuttu ilmastonmuutoksesta, vaikka Espanjassa elinkeinoelämä ja maatalous kärsivät kuivuudesta?

    Espanjan parlamenttivaaleja analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko sekä lähetystöneuvos Veikko Kiljunen ulkoministeriöstä.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Gallupit heiluvat. Mitä niistä jää käteen? Miksi Perussuomalaisten gallup-suosio kasvaa? Miksi demareiden gallup-suosio laskee?

    Johtuuko SDP:n kannatuksen lasku vanhasta kunnon herravihasta ja pettymyksestä perinteisiin vallankäyttöpuolueisiin? Nojaako Perussuomalaisten gallup-suosio kulttuuristen ristiriitojen lietsomiseen?

    Onko puolueiden nykyinen kannatuskehitys merkki poliittisen kentän polarisoitumisesta, sirpaloitumisesta vai jopa pirstaloitumisesta?

    Miksi kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) vanhasta kirjoituksesta käynnistettiin esitutkinta? Voiko menneitä kirjoituksia tulkita nykyajan ihanteista käsin?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Terveysjätti Mehiläinen ilmoitti tiistaina ostavansa Pihlajalinnan. Jos tämä kauppa toteutuu, Mehiläisestä tulee Suomen ja Pohjoismaiden suurin yksityinen terveysalan yritys.

    Mitä se merkitsee? Merkitseekö kauppa kilpailun vähenemistä, kuten perhe ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) arvioi?

    Haastateltavana sosiaalipolitiikan yliopistolehtori Johannes Kananen Helsingin yliopistosta ja uudistumiskykyjohtoaja Antti Kivelä Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta Sitrasta. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Kauppa menee nyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsiteltäväksi. Kananen arvioi, että Mehiläisen ja Pihlajalinnan yhdistyminen ei todennäköisesti toteudu sellaisenaan.

    Mikä rooli yksityisillä terveysalan yrityksillä Suomessa on, ja mikä sen pitäisi olla? Miten hyvä hoito ja yhteiskunnan etu yhdistyvät voitontavoitteluun?

    Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on sorvaamassa sote-uudistusta. Kanasen mielestä nyt olisi tärkeää kiinnittää huomio voiton ja tehokkuuden tavoittelun sijaan palveluiden laatuun. Hän kritisoi myös ideologista keskustelua siitä, että yksityiset palveluntuottajat olisivat tehokkaampia kuin julkiset.

    Kivelän mielestä Suomen terveysjärjestelmän ongelmat ovat terveyseroissa ja kunnat on laitettu liian ahtaalle.

    "Kunnat eivät enää pysty hoitamaan vastuutaan, koska markkina on muuttunut niin paljon", Kivelä toteaa.

  • Vapaa ja rajoittamaton puheoikeus, vakaa ja arvokas käytös, pidättäytyminen vain ja ainoastaan oikeudessa ja totuudessa. Nämä ja monet muut kirjoitetut tai kirjoittamattomat säännöt ja tavat hallitsevat eduskuntaa ja siellä politikoivia kansanedustajia. Minkälaisia ovat lukuisat säännöt ja tavat, jotka ohjaavat eduskuntaa?

    Miksi eduskunnan päivittäinen poliittinen elämä koostuu suoranaisesta sääntöviidakosta ja omintakeisesta parlamentaarisesta kulttuurista?

    Miksi eduskunnan riippumattomuus ja mahdollisuus itsesäätelyyn ovat tärkeitä periaatteita vapaan poliittisen järjestelmän ja kansanvallan toteutumisen kannalta?

    Miksi poliittisen toiminnan oikeudellinen ohjaus, politiikan oikeudellistuminen, on uhka kansanvallalle?

    Vieraana on eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Chilessä on Etelä-Amerikan suurimmat tuloerot. Vaikka Chilen talous on kasvanut, vain pieni osa väeöstöstä on päässyt nauttimaan kasvun hedelmistä.

    Studiossa diplomaatti Tapani Brotherus ja puhelimessa Chilestä tutkija Auli Leskinen. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Brotherus toimi Suomen suurlähetystössä väliaikaisena asiainhoitajana vuonna 1973 kun maassa tapahtui väkivaltainen vallankkaappaus, ja Augusto Pinochet joukkoineen syrjäytti presidentti Salvador Allenden.

    Pinochet otti neuvoja Chicagon koulukuntaan kuuluvalta Milton Friedmanilta. Chilessä yksityistettiin Pinochetin johdolla terveydenhuolto, eläkejärjestelmä ja koulutusta kovalla kädellä.

    Leskisen mukaan Pinochetin perintö näkyy Chilessä nykyäänkin, koska Pinochetin jälkeiset hallitukset eivät ole pystyneet tekemään kaivattuja muutoksia yhteiskunnassa.

    "Tämä Chilen uusliberalistinen talousmalli on aivan sama, jonka Pinochet tänne istutti," Leskinen toteaa.

    "Pinochetin haamut taitavat leijailla Chilen yllä, mutta täyttä alibia se ei anna Chilen parlamentille kuitenkaan", Brotherus arvioi.

  • Suomalaiset ovat velkaantuneet huimaa vauhtia. Kotitalouksien velkaantumisaste on jo 129 prosenttia käytettävissä olevista bruttotuloista. Ovatko velkaantumisen riskit kasvaneet liian suuriksi? Pitäisikö suomalaisten velkaantumista rajoittaa? Jäävätkö suomalaiset korkojen noustessa tuuliajolle, jos nykymenoa ei muuteta?

    Vai vieläkö entiset talousteoriat velasta pätevät nollakoron aikoina? Tiedämmekö miksi korot ovat painuneet vuosikymmeniä lähes yhtäjakoisesti kohti nykyisiä nollakorkoja? Tiedämmekö miten talous nollakorkomaailmassa toimii? Miksi raha ohjautuu asuntomarkkinoihin eikä yritysten tuottaviin investointeihin? Toimivatko vanhat talousteoriat nykyoloissa?

    Vieraana on valtiovarainministeriön ylijohtaja Leena Mörttinen, jonka vetämä työryhmä esittää kattoa suomalaisten kotitalouksien kaikkien luottojen ylärajaksi.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Millä tavoin Venäjä pyrkii vaikuttamaan ihmisiin sosiaalisen median kautta?

    Haastateltavana Putinin trollit -kirjan kirjoittaja Jessikka Aro. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Kirjassa Aro kertoo millaisia informaatiovaikuttamisen kampanjoita Venäjä on tehnyt ympäri maailmaa. Politiikkaradiossa käydään esimerkinomaisesti läpi Liettuassa ja Yhdysvalloissa tapahtuneita sosiaalisen median lokakampanjoita, kuten diblomaatti Renatas Jushkan joutuminen lokakampanjan kohteeksi ja toimittaja Liz Wahlin dramaattisesta irtisanoutumisesta suorassa lähetyksessä.

    Onko Venäjä pyrkinyt RT:n kautta heikentämään Yhdysvaltoja ja Eurooppaa?

    Jessikka Aro on haastatellut kirjana lukuisan määrän ihmisiä ja kerännyt tietoa Venäjän trollien tavoista vaikuttaa.

    Aron mielestä olisi hyvä, että trollitehtaista alettaisiin puhua rikostehtaina. Hän myös pohtii Politiikkaradiossa keinoja trollaamisen ja informaatiovaikuttamisen suitsimiseksi. Suomessa pitäisi hänen mielestään tiukantaa lainsäädäntöä.

    Aro kertoo kirjassaan, miten myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja poliitikot Laura Huhtasaari sekä Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola ovat osallistuneet trollien ja valemediasivuston aloittamaan lokakampanjaan vähättelemällä julkisesti Aron saamia kärsimyskorvauksia.

  • Mikä brittien poliittisessa historiassa ja kansallisessa identiteetissä selittää brexitin? Miksi brexit-kansanäänestys päättyi EU-jäsenyyden vastustajien voittoon ja konservatiivipääministeri David Cameronin eroon? Ja miksi David Cameron ylipäätään lupasi koko äänestyksen, vaikkei edes kannattanut koko eroa?

    Mitkä poliittiset käänteet selittävät, miksi entisaikojen maailmanmahti kipuilee EU-eron partaalla keskellä kansakuntaa jakavaa eroprosessia?

    Onko EU Iso-Britanniassa vain symboli maan poliittiselle jakautumiselle?

    Vieraana on Blairista brexitiin -kirjan tekijä, Iso-Britannian politiikan tutkija Markus Kantola Turun yliopistosta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Keskustan puheenjohtajan elinkeinoministeri Katri Kulmunin mukaan Suomen politiikassa on paljon asioita, joilla pelotellaan, sen sijaan että niitä ratkaistaisiin. Esimerkkinä Kulmuni mainitsee ilmastopolitiikan ja puolueista oppositiopuolue Perussuomalaiset, joka Kulmunin mukaan pelottelee ratkaisujen sijaan. "En ole kuullut, että perussuomalaisilta tulisi kovin monia ratkaisuehdotuksia", sanoo Kulmuni Politiikkaradiossa.

    Keskustalainen elinkeinoministeri linjaa myös, että Rinteen hallitus ei kiristä yritysten ja yrittäjien verotusta. Kulmunin mukaan "talous ei tule kuntoon veroja korottamalla".

    Miksi yritykset jakavat osinkoja investointien sijaan? Miksi yritysten kilpailukyvystä huolehtiminen ei ole johtanut investointiasteen nousuun? Onko listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus avokätinen?

    Mikä on Katri Kulmunin analyysi keskustan alamaissa olevasta kannatuksesta? Miksi Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudella toteutettu "Suomi kuntoon" -linja romahdutti puolueen kannatuksen?

    Vieraana on elinkeinoministeri ja Suomen Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Miltä Suomi näyttäisi jos Antti Rinne ei olisi vuonna 2014 lähtenyt haastamaan SDP:n puheenjohtajaa ja valtiovarainministeriä Jutta Urpilaista? Miksi ammattiliitto Pron puheenjohtaja lähti politiikkaan?

    Salaiset palaverit Rinteen nostamiseksi SDP:n puheenjohtajaksi aloitettiin pienen porukan kanssa helsinkiläisen hotellin kabinetissa.

    Entä minkälainen Antti Rinne on ihmisenä? Loviisassa ja Hyvinkäällä lapsuutensa ja nuoruutensa elänyt Rinne oli luonteeltaan kiltti, mutta hänessä oli toinenkin puoli, joka näkyy edelleen.

    Mörttinen arvioi, että Rinne on ihmisenä vähän erilainen mitä julkisista esiintymisistä voi ymmärtää. Hänen mielestään erityisesti Rinteen tunteet perhettä kohtaan tulevat kirjassa ilmi.

    Antti Rinne - koko tarina -kirjan (Into 2019) kirjoittajat Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Entä mitä tarkoittaa, että Antti Rinne on "äijäfeministi"? Ajatus äijäfeminismistä lähti miesten saunaillassa. Vaikka kirjassa verrataan Timo Soinin ja Antti Rinteen tyylejä, Nurmi korostaa, että Soinin ja Rinteen suuri ero on, että "Soini on sovinisti ja Antti Rinne on aito feministi".

    Kirjasta piirtyy kuva strategisesti ajattelevasta henkilöstä, joka käyttää tulistumistaankin vain tarkoitushakuisesti tietyissä tilanteissa.

    Kirjaan on haastateltu Antti Rinnettä yli 30 tuntia ja neljä päivää Antti Rinteen vanhempia. Kirja kuvaa Antti Rinteen perheen elämää sekä Rinteen nousua ay-liikkeestä politiikan huipulle.

  • Iso-Britannian parlamentin alahuoneen brexit-istunnoista on tullut jopa monen suomalaisen viihdettä. Onhan kielenkäyttö ja puhekulttuuri brittiparlamentissa hyvinkin kiinnostavaa verrattuna esimerkiksi kotoisen eduskunnan täysistuntoihin.

    Syyllistytäänkö brittiparlamentissa vihapuheeseen, kun poliittinen keskustelu on niin kiihkeää? Vai muistetaanko alahuoneessa ihmisyys, vaikka poliittisesti vastapuolia oltaisiinkin?

    Entä miksi Suomessa ei löydy rikoslaista vihapuheen määritelmää?

    Mitä Vihreiden päätös lakkauttaa puolueen lehti Vihreä lanka kertoo journalismin arvostuksesta puolueiden keskuudessa? Some-viestintäkö on kriittistä journalismia arvokkaampaa?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Klipit

  • Jessikka Aro kertoo, kuinka liettualainen diplomaatti Renatas Jushka joutui usean lokakampanjan kohteeksi. Vuonna 2009 hänen valehdeltiin yrittäneen viedä tammia Afganistaniin ja vuonna 2013 hänen puheluitaan kuunneltiin ja julkaistiin YouTubessa vääristeltyinä. Lopulta vuonna 2014 Liettuan turvallisuusministeriön raportissa nimettiin tekijä Jushkan lokakampanjalle: Venäjän tiedustelupalvelut.

    Haastateltavana Putinin trollit -kirjan kirjoittaja Jessikka Aro. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Kuva: Ritchie B. Tongo / EPA

  • Politiikkaradiossa pohdittiin, mikä brittien poliittisessa historiassa ja kansallisessa identiteetissä selittää brexitin. Haastateltavana Blairista brexitiin -kirjan tekijä, Iso-Britannian politiikan tutkija Markus Kantola Turun yliopistosta.. Toimittajana Tapio Pajunen.
    Kuva: Manuel Lorenzo / AOP

  • Iso-Britannian parlamentin alahuoneen brexit-istunnoista on tullut monen suomalaisen viihdettä. Onhan kielenkäyttö ja puhekulttuuri brittiparlamentissa hyvinkin kiinnostavaa verrattuna esimerkiksi kotoisen eduskunnan täysistuntoihin.

    Syyllistytäänkö brittiparlamentissa vihapuheeseen, kun poliittinen keskustelu on niin kiihkeää? Vai muistetaanko alahuoneessa ihmisyys, vaikka poliittisesti vastapuolia oltaisiinkin?

    Politiikkaradion Puheet päreiksi -ohjelmassa Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksi.

  • EU ja Britannia ovat päässeet sopuun Britannian EU-eron yksityiskohdista. Pohjois-Irlanti säilyy nimellisesti osana Yhdistyneiden kuningaskuntien tullialuetta. Pohjois-Irlannille jää oikeus päättää itse järjestelyn jatkosta. Sopimus vaatii vielä Britannian parlamentin hyväksyntää lauantaina. Oppositio vastustaa sitä, kuten myös hallituksen tukipuolue DUP.

    Politiikkaradiossa päästiin tuoreeltaan analysoimaan brexitin uusia käänteitä. Tapio Pajusen kanssa analysoimassa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa tutkimuksen keskuksesta.

  • Kansantaloustieteen professori Matti Tuomala kritisoi ehdotuksia työttömyysturvan porrastamisesta. Hän kertoo Politiikkaradiossa, että Valtiovarainministeriön ekonomistit ovat "tulkinneet tutkimuskirjallisuutta valikoivasti". Tuomalan mukaan uusi tutkimus osoittaa, että valtiovarainministeriön virkamiesten ehdottama työttömyysturvan porrastus ei ole hyvä malli.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Syyria siirtää joukkojaan pohjoiseen vastatakseen Turkin hyökkäykseen kurdialueelle. Kurdien edustajien mukaan Syyria ja kurdien johtamat SDF-joukot ovat päässeet sopimukseen syyrialaisten joukkojen sijoittelusta lähelle Turkin rajaa.

    Politiikkaradiossa tilannetta analysoivat Lähi-Idän asiantuntija Mikko Patokallio CMI:stä ja vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Suomen historian ensimmäinen hallituksen oma viestintästrategia on julkaistu. Pohjaavatko kaikki lausunnot politiikassa johonkin tietoisesti valittuun strategiaan? Onko politiikassa yleinen tiedon ja faktan manipulointi, jopa suoranainen valehtelu, jokin tarkkaan harkitun strategian toteuttamista?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia Politiikkaradion Puheet päreiksi -ohjelmassa.

  • Noin 45 prosenttia Suomen päättäjistä kohtaa vihapuhetta. Millainen uhka tämä on demokratialle? Mitä vihapuheelle voidaan tehdä? Pitäisikö lakia muuttaa? Politiikkaradiossa haastattelussa tutkija Heidi Kosonen ja Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Eduskunnassa käsitellään ensi vuoden budjettia, josta hallitus on antanut nyt oman esityksensä. Opposition kritiikin kärki on osunut työllisyyden ja talouden hoitamiseen.

    Politiikkaradion budjettikeskustelussa ovat Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri, SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen sekä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

    Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

  • Komissaariehdokas Jutta Urpilainen (sd.) oli Euroopan parlamentin tentattavana. Hän puhui kuulemisessa erityisesti tyttöjen ja naisten oikeuksien sekä seksuaaliterveyden puolesta. EU-parlamentissa Urpilaisen nostamat arvot eivät ole kaikkien jakamia, sillä EU:ssa lobbaa Agenda Europe -järjestö ehkäisyn saatavuutta ja avioero-oikeutta vastaan ja Anti Choice -järjestö aborttia vastaan.

    - On kovin vaarallista ja harhaanjohtavaa kuvitella, että edistys on saavutettu etu josta ei tulla takaisinpäin, EU-virkamies Pekka Nurminen sanoo Politiikkaradiossa.

    Hän kertoo, että jakolinjat naisten oikeuksien suhteen ovat EU:ssa jyrkentyneet.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

    Kuva: Kenzo Tribouillard / AFP / Lehtikuva

  • Pääministeri Antti Rinne oli Politiikkaradiossa vieraana.

    Hän kommentoi Iso-Britannian pääministerin Boris Johnsonin viimeistä brexit-ehdotusta, onko ehdotus hyväksyttävissä?

    Rinne myös totesi Politiikkaradion haastattelussa, että "brexitissä saatetaan tarvita jossain vaiheessa tahoa, joka hakee neuvotteluosapuolien ulkopuolelta ratkaisua. Se saattaa olla vielä puheenjohtajamaan rooli tässä syksyn aikana.”

    Toimittajana Tapio Pajunen.

  • Pääministeri Antti Rinne vieraili Yle Puheen Politiikkaradiossa. Puheissa oli mm. hallituksen työllisyyspolitiikka. Rinne toteaa, että palkkatuki ja työvoimapalvelut tulevat olemaan Suomessakin nykyistä tärkeämpi väline ihmisten työllistämisessä.

    Toimittajana Tapio Pajunen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä