Ásllaga Á-studio

Duodjesuodji, oktasaš árbevierut ja hálddašeapmi

  • 58 min
  • toistaiseksi

Suopma orru oažžumin ođđa ráđđehusa čoahkkái ja maiddái sámi áššiid orrot váldán vuhtii.
Kanadas leat viimmát kárten jávkan ja goddon álgoálbmotnissoniid ja logut čájehit ahte 1200 leat almmolaš loguid mielde jávkan. Dál geahččalit biddjat doaibmabijuid eastindihte sivaid mát váikkuhit ahte dákkár beassa dáhpáhuvvat.
Beaivváš lea sámiidda dovddus ja dološ symbola áiggiid čáđa. Fahkka leige olbmuidde šohkka ahte beaivváš hámis lea suodji ja dan eai oažžose olbmot geavahit dudjomii. Dál Tana gull og sølvsmie beaivváš-hámi geavaheamis leat máŋgasat moaitán ja geahččalit gomihit ahte ii okta fitnodat sáhte eaiggádit mii gullá olles servvodahkii. Konsulta Jacob Adams lea dutkan dávvirmearkaid ja duoji sudjema, ja lohká ahte olbmot geain lea árbediehtu de lea dehálaš ahte sii leat mielde dákkár vuoigatvuođaid čielggadan proseassain.
Ságaid čohkkii Ásllat Paltto, váikko vel ledjege dievva teknihkalaš váttisvuođat.

Lähetykset

  • ma 10.6.2019 17.50 • Yle Areena

Jaksot

  • Moskova gávpotriekti mearridii 6.11.2019, ahte árktalaš eamiálbmogiid olmmošvuođatvuođasearvi galgá heaittihuvvot dan dihte, go searvi ii lean čuvvon Ruošša lágaid. Searvi lea bealistis namuhan, ahte heaittihanákkain čujuhedje dušše formála sivaide ja sii ledje juo divvugoahtán feaillaid.
    Vássán jagiid áigge leat Ruoššas máŋggat eamiálbmotdoaibmit ja aktivisttat šaddan váttisvuođaid sisa. Sin doaimmaid leat geahččalan ráddjet earret eará áššáskuhttimiiguin.
    Sámiráđi jođiheaddji Áile Javo lohká CSIPN lea leamašan dehálaš searvi ovddideamen álgoálbmogiid áššiid Ruošša bealde ja riikkaidgaskasaččat. Javo lohká surgadin gullát ahte searvi lea heaittihuvvomin.

    Sáttagis gullát maiddái jearahallamis Yana Tannagasheva jagis 2016, gii gullá Shor álbmogii ja lea eret Ruoššas. Kazas, su ruovttubáikis lea stuorra čitnaloavkunruvki, mii lea olbmuid bággen fárret eret ruovttuguovllustis.Tannagasheva bearáš lea garrásit dáisdalan ruvkki vuostá ja ožžon veahki CSIPN searvvi bokte. Čuovovaš vahkkus joatkit âššiin, go máŋgasat leat bággehallan fárret eret Ruoššas, go stáhta atná eamiálbmotrivttiid bealušteaddjiid uhkkin stáhta vuostá.

    Doaimmaheaddjin Jouni Aikio. Ságaid čohkkii Aslak Paltto

  • Boazodoallis eai leat seammalagan bargoáiggit go dábálaš bargoeallimis, 8-16,muhto rievdadit jahkeáiggiid ja bargguid mielde. Boazodoalli ámmát lea hástaleaddji bargu ja gáibida ollu návccaid. MELA dahje ge Eanandoallofitnodatolbmuid ealáhatlágádusa bokte olbmot dihtet vejolažžan oažžut sadjasas veahki jos olmmoš lápme iežes bargguid oktavuođas. Muhto naba bargodearvvášvuohta ja dan jeavddalaš dikšun? Dat maid gávdno, muhto dan ferte dálá áigge boazodoalli ieš ordnet. Nina West čilge vuđđolaččat movt galgá doaibmat jos ii dieđe dás vuos, muhto lea beroštupmi.

    Dán háve Kolumnistan lea Tuomas Kiprianoff, gii hállá čáhcefápmorusttega burgimis, vai ealaskahttit dehálaš guollejoga.

    Eurohpa Ráđi ráđđeaddi komitea lea ođđa raporttastis árvvoštallan, mo Suopma lea ollašuhttán álbmotlaš vehádagaid suodjaleami guoski soahpamuša.
    Raporttas ávžžuhit Suoma eiseválddiid earret eará čoavdit Sámedikki válgalogahallanášši, sihkkarastit sápmelaččaid oassálastinvejolašvuođaid láhkaásaheames ja ovddidit earret eará ILO 169 -soahpamuša ja davviriikkalaš sámesoahpamuša ratifierema.
    Komitea lahttu Detlev Rein lea Duiskkas eret ja lea bargan guhkká unitlogu-álbmogiid áššiin ja lea mannán giđa fitnan Sámis komitea joavku mielde gullamin movt dilli olbmuid mielas lea. Detlev mielde raporta lea sápmelaččaidde veahkkin go galgá Suoma stáhtain ráđđádallat.

    Doaimmaheaddjin Hánno Heaika Ásllat, Aslak Paltto.

  • Äijjihsullo ollislaš ráfáidahttimis leat ságastallan jo 2000-logu álggu rájes.

    Sápmelaččaide bassi Äijihsuolu ollislaš ráfáidahttin lea fas loktanan ságastallamii. Nákkosgirjedutki ja arkeologa Eeva-Kristiina Harlin ja meahcceekologa Inka Musta evttoheigga Helsingin Sanomat -aviissa oaivilčállosis 28.10.2019, ahte Äijihsullui ii galggašii leat šat vejolaš boahtit gáddái fatnasiin ja goargŋuma bassi sullui galggašii maid gieldit.

    Harlin ja Musta čujuheaba čállosis mearkkašahtti ođđasii, mii boahtá nuppe bealde máilmmi Austrália aborigiinnaid duovdagiin. Austrália beakkán Uluru geađgemonolihtta giddejuvvui mannan vahkkus eaige turisttat beasa šat gakcut dan ala, dasgo báiki lea aborigiinnaide bassi.
    Äijihsullos guovllu sápmelaččat leat oaffaruššan sihkkaris dieđu mielde goit 1300-logu rájes. Sullos leat gávdnan dávttiid, čorvviid ja ruđaid.

    Anárjávrri Äijihsullui lea dálá dilis lohpi mannat fatnasiin dahje eará mohtorfievrruiguin sihke geasset ja dálvet. Suolu geasuhage olu olbmuid birra jagi. Dološmuitoláhka suodjala gal Äijihsullo, muhto dan lága vuođul sullo ii sáhte ollásit ráfáidahttit, muitala álbmotmeahccehoavda Pirjo Seurujärvi Meahciráđđehusas.

    Sáddaga láidesta Hánno Heaikka Ásllat Ánde, Aslak Paltto.

  • Suoma Eanan -ja Meahccedoalloministeria lea ballán ahte makkár duopmu boahta EU-duopmostuolus gumpebivdui guoskevaš áššis. Dál go dat bođii, de bohte goit buorit ođđasat badjeolbmuidde. Bálgosiid Ovttastumi doaimmajođiheaddji Anne Ollila čilge manne dát lea uorre ođas. Sáttaga loahpas gullát vel MMM ráđđádalli virgealbmá Sami Niemi oainnuid movt dál birget dainna mearrádusain, ja movt dál suoma barggut gumpenáli dna-iskosiin veahkkeha boazodoalliid Ruoŧa bealde.
    Sáddagis gullát maiddái Jussa Seurujärvi Kolumna boazodoalus ja dan dilis.

    SUoma álbmot museas lea okta máilmmi stuorimus MESA VERDE-čoakkáldat, mii lea USA:s, Colorado guovllus álgoálbmogiid eatnamiin roggojuvvon dávvirat 125 jagi áigi. Hopi-álbmoga gáibádusas de dál USA ja Suopma leat mearridan máhcahit ruovttoluodda badjel 20 olbmo dološ bázahusaid ja ollu dávviriid mat čuvvo mielde. Gullát USA ambassadevrra Robert Pence, Álbmotmusea Intendeantta Heli Lahdentausta ja Siidda amanuessa Anni Guttorm. Studios maiddái Jovnna Aikio hállamin sámi bázahusaid hávdádeamiin.
    Áššiid čohkkii Ásllat Paltto.

  • Jagis 1993 masse vuoigatvuođaiideaset. Girjása čearru ii dohkkehan dan, ahte leanastivra ja eanandoallodoaimmahat stivrejit bivddu čearuid eatnamiin ja nu váiddii áššis Ruoŧa stáhta jagis 2009. Čakčamánu 2. beaivve rájes leat Girjása čearru ja Ruoŧa stáhta buktán ovdan iežaset duođaštusaid das, gii galgá beassat hálddašit smávvafuođđobivddu ja guolástusa Váhčiris Girjása čearus.

    Ášši gieđahallan lea dál ovdánan loahppasáhkavuoruide alimus duopmostuolus. Loahppasáhkavuoruid álggahii Girjása čearru golggotmánu 2. beaivve. Čearru deattuhii iežas oasistis earet eará dan, ahte sii leat hálddašan guovlluid guhkit áigge go stáhta.
    Ruoŧa stáhta advokáhtat leat fas deattuhan dan, ahte stáhta lea hálddašan eatnamiid juo 1200-logu rájes. Loga lasi Girjjás-diggeášši birra Ruoŧa sámedoaimmahusaid neahttasiidduin.
    Ságaid gullát Girjás láhkaálbmás Peter Danowsky ja Girjas ovddeš ságadoallis Ingemar Blind.
    Mielde sáddagis maiddái Oula-Antti Labba, gii lei mielde maiddái čuovvumin girjas digge-ášši. Labba lea dál álggahan iežes golbma mánosaš oasi siidaskuvla-prošeavttas, mas galgá kártet boares báhpáriid ja girjjiid vuođul dološ Sámi siida-vuogádaga ja stivrenmálle.

    Doaimmaheaddjit Jörgen Heikki ja Aslak Paltto

  • Vuossárgga 30.9.2019 álget rehkenastit sámedigge válggaid bohtosiid dii. 18.00.
    Alimus hálddahusriekti lea dahkán dievva mearrádusaid sámediggi válgalávdegotti vuostá, prinsihpan lea joavkodohkeheapmi ja eandalitge ollislaš árvvoštallan (kokonaisharkinta). Vuoigatvuođadiehtagiid lektor Markku Kiikeri imaštallá ÁHR linjemiid. Sáddagis gullát maid lohká Janne Näkkäläjärvi, Sámedikki válgalávdegotti jođiheaddji ja maiddái jurista Martin Scheinin oaiviliid, son sákka imaštallá movt Suopma ii leat váldán vuhtii Ovttastuvvon našuvnnaid čuožžuhusaid sámiid iešmearrideami ektui.

    Doaimmaheaddjin Sara Wesslin ja Aslak Paltto.

  • Lavvordaga 14.9. ledje olbmot čoahkkanan mearkungárdde lusa Skáidái, fálesnuorrái Finmarkui gos vurdojuvvoi dáhpáhuvvat Jovsset Ante Sara bohccuid bággonjuovvan, muhto nu ii šattan. Saras ledje 350 bohcco, muh de mearridii merket ja klipset bohccuid eará merkii, ja sunnje báhce iežes merkkii dat 75 bohcco maid Stáhta lea sunnje biddján alimus ráji sin orohagas. NSR luohttámušolbmuin deaivvái leat čoahkkin seamma áigge, muitala Runar Myrnes Balto. Maiddqi Mari Boine oinnii dehálaččan boahtit doarjut, ja máŋgasat ledje rahkkanan bággonjuovvamiidda.
    Sámedii válgalávdegoddi lea ožžon jo ollu gažaldagaid ja moaitámušaid dán jágáš válggain. Lávdegotti jođiheaddji Janne Näkkäläjärvi rahpá duogážiid manne dál lea dušše poastajienasteapmi. Juhani Länsman fas muitala movt son gárttai rahččat vai beasai jienastit.
    Dál bahččojit visot guovččát máddin ovdalgo Sámis hahpehit bivdit guovžžaid, dasa soaitá boahtit rievdadeapmi jo boahtte jahkkái, árvalit eisevaldit. Doaimmaheaddjit: Anders Boine Verstad, Sara Wesslin ja Ságaid čohkkii Ásllat Paltto.

  • Gean de jienastit ja manin? Jos dus lea jienastanvuoigatvuohta, áiggotgo jienastit?
    Dál 2019 válggat orrot leamen maiddái válggat mas iskat ahte geas lea riekti ja fápmu mearridit gii lea sápmelaš. Jagis 1995 , ovdal go sámediggeláhka šaddai fápmui, de lei sámeparlameanta jođiheaddji Pekka Aikio vel dan doaivvus ahte sámemeroštallan lea giellavuođu mielde dego 20 jagi das ovdal. Nu ii goit šaddan ja já dál jagis 2019 leat dievva váidagat Suoma alimus hálddahusrievttis. Seammásgo Sámdeikki válgalávdegoddi lea bidjan eret ja AHR lea máhcahan olbmuid jienastuslohkui, de leat sámediggeválggat jo jođus ja 30.9.2019 nohkká jienastusáigi ja jienastusvuohki lea reivvejienasteami bokte. dál leat Areenas oaidnimis golbma válgapaneela ságastallama ja maiddái Sohkaršohkka gažadeamit, go maiddái Yle Sámi válgamášen, mán vuođul sáhttá smiehttađit gean áigu jienastit.
    Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.
    Sitáhtat jorgaluvvon sámegillii Veli-Pekka Lehtola girjjis Saamelaiskiista- sortaako Suomi alkuperäiskansaansa?

  • Stig Rune Smuk lea iskan klipsaid, maid Norgga stáhta meidne bágget bijahit buot bohccuidde. Maid oaivvildit badjealbmát? Anne Ollila, Bálgosiid ovttastusa doaimmajođiheaddji oaivvilda ahte klipsa lea vejolaš, muhto oaidná ahte Norgga Suoma boazodoallolágas leat nu stuorra earut ja Suomas ii leat váttis oažžut bohcuid lohkui dego Norggas orru váttis.

    Čakčat 2019 algá sámioahpahusguovddážis álggahuvvo ođđa Silbačoarvi skuvlejupmi oalát sámegillii. Sámmol Valkeapää ja Jovnna Laiti leaba bargan oažžut čoahkkai dán skuvllejumi. Ulbmilin lea oažžut sisdoalu nannet olbmo sámi duogáža ja giela ja čatnat iežes báikkiidde duodje-oahpu bokte.

    Pia Nuorgam lea jurista ja son lea dutkan ollu áššiid ahte movt sudjet duoji ja movt dat ávkkastallo váldoservvodagas. Jo nuorran Nuorgam oinnii movt sámegákti ávkkastallojuvvo boastut ja čálii maid das iežes loahpabarggu go lei lága lohkamin.
    Galgatgo mii beassat eambbo ieža hálddašit iežamet kultuvrra? Mis lea dál jo vejolaš sudjet iežamet kultuvrra jos fal hálidit, lohkká Nuorgam. Juohke sápmelažžas lea čanjas duodjái. Geas lea riekti ja vuoigatvuohta ovddidit oktasaš kulturárbbi?

    Doaimmaheaddjin Johan Ante Utsi ja ságaid čohkkii Aslak Paltto. Ságát álmmustuvve vuosttáš háve 17.6.2019.

  • Sámimusea deavdá 60 jagi - siidda viiddideapmi galggašii fargga álgit, jogo lea ruhtadeapmi viimmat sajis? Musea hoavda Sari Valkonen muitala huksenplánain.
    Mannán čávčča lei siiddas seminára gos buktui ovdan plána ođđa sámimusea vuođđočájáhusas. Seammás de bođii ovdan musea viiddideapmi ja dan ruhtadeapmi. Otne 10. beaivve geassemánu rahppojuvvo 60-logát geardde Sámi musea olgočájáhus. Jagi 1959is lea sámimusea viidánan ollu ja ožžon stuorra sismusea Siidda jagis 1998.
    Naba movt šaddai Siida? das muittaša ovddeš meas hoavda tarmo Jomppanen, gii gearggai bargat sámemuseas masá 30 jagi. Tarmo áhčči Erkki Jomppanen lei museahoavdan ovdal su, muhto go son jámii, de tarmo heittii oahpaheaddji barggu ja mearridii bargat museas.

    Boazoparlameanta ja Suoma ođđa ráđđehusa plánat, makkárat dat leat boazodoalu ektui?
    Gullát Eanan ja meahccedoalloministeriija kansliijahoavdda Jaana Husu-Kallio, Bálgosiid ovttastusa ságajođiheaddji Jukka knuuti, boažoisidiid Tuomas Semenoff Váhčira bálgosis, Jarmo Haataja bátneduottaris ja várreisit Niila Laiti Gáldoaivvis. Gullát maiddái Emeritusprofessor Lauri Oksanen čilgemin manne bohccot galggaše maid guohtut dálveeatnamiin giđđagease, eastindihte dálkádaga liegganeami. Doaimmaheaddjiin Kaija Länsman, Maiju Saijets ja ságaid čohkkii Aslak Paltto.

  • Suopma orru oažžumin ođđa ráđđehusa čoahkkái ja maiddái sámi áššiid orrot váldán vuhtii.
    Kanadas leat viimmát kárten jávkan ja goddon álgoálbmotnissoniid ja logut čájehit ahte 1200 leat almmolaš loguid mielde jávkan. Dál geahččalit biddjat doaibmabijuid eastindihte sivaid mát váikkuhit ahte dákkár beassa dáhpáhuvvat.
    Beaivváš lea sámiidda dovddus ja dološ symbola áiggiid čáđa. Fahkka leige olbmuidde šohkka ahte beaivváš hámis lea suodji ja dan eai oažžose olbmot geavahit dudjomii. Dál Tana gull og sølvsmie beaivváš-hámi geavaheamis leat máŋgasat moaitán ja geahččalit gomihit ahte ii okta fitnodat sáhte eaiggádit mii gullá olles servvodahkii. Konsulta Jacob Adams lea dutkan dávvirmearkaid ja duoji sudjema, ja lohká ahte olbmot geain lea árbediehtu de lea dehálaš ahte sii leat mielde dákkár vuoigatvuođaid čielggadan proseassain.
    Ságaid čohkkii Ásllat Paltto, váikko vel ledjege dievva teknihkalaš váttisvuođat.

  • Luohti ja juoigan-pop lea manjimus vahkku áigge duođaštuvvon bivnnuhin miehtá máilmmi. Norgga joavkku Keeino oažžui Eurovision gilvvuin eanemusat jienaid, muhto jury jienat dagahedje ahte bohte viđádin finálas. Guovdageainnulaš Fred Buljo lea Keeino joavkkus stuorra rollas iežes juoiganoasiin. Manih tobee- álgoálbmogiid musihkabálkášumiin Kanadas Solju joavku váljjejuvvoi buoremus máilmmiviidosaš álgoálbmot-musihkajoavkun.
    Gieškat almmuhuvvoi LUKE dutkamuš sámi guovllu boazoguohtundilis. Ulbmil dáinna dutkamušain lea addit viiddis dieđuid bargojoavkui ja eanan-jameahccedoalloministeriijai go sii galget mearridit alimus boazologuin. Luke dutki Jouko Kumpula lea guhkká jođihan guohtundutkamušaid ja dál háleštit dárkilubbo ođđaseamus raporta ahte movt guohtuneatnamat leat rievdan. Ovddit raporta almmustuvvoi logi jagi áigi ja dan ektui lea jeahkála biomassa unnon gaskamearalaččat 30% erenomaš boazodoalloguovllus. Kumpula jearahallan lea suomagillii. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Leif Halonen lea Deanuleagis, Suohpanjárggas eret, muhto orru dál Stavangeris. Buori muddos ealáhatagis Halonen lea bargan guhkká sámi- ja álgoálbmotpolithkas ja jođihii Sámiráđi 1982, 1989 ja 1991,go maiddái barggai AEPS álgoálbmogiid čállingottis ja manjelis sámiráđi arktalaš ja birasossodat koordinahtorin. Halonen vihkkedallá politihkalaš váikkuheami ja álbmotákšuvnnaid erohusaid ja mo sámit leat rahččán vuoigatvuođaideaset ovdii dán beaivái. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä