Radio Suomen Päivä

Sata vuotta suomalaista hallitusmuotoa

  • 27 min
  • ei kuunneltavissa

Suomen tasavallan hallitusmuoto on 100-vuotias. Minkälaiseksi se on muotoutunut ja osoittautunut? Haastattelussa valtiotieteen tohtori Martti Häikiö. Toimittaja Silja Raunio.

Studiossa Sanna Pirkkalainen ja Juha Blomberg.

Lähetykset

  • ke 17.7.2019 10.33 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Maratonluistelu ja urakasta palautuminen, maratonluistelija Jarkko Koponen, toimittajana Kuopiossa Jukka Eskanen.

    MOT: Maaseudun isäntien kapina, toimittaja Hannu Sokala.

    Juontajina Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Miten virolaliset juhlivat itsenäisyyspäiväänsä? Toimittaja Silja Massa, Tallinna.

    Tieteen ja taiteen evakuointi sodan jaloista 80 vuotta sitten, näyttelyn kuraattori, kirjailija Anna Kortelainen. Kaija Kellman haastattelee.

    Juontajina Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Miten pitkään kotimaista omenaa löytyy kaupasta? Studiossa Miika Ilomäki, toiminnanjohtaja Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto. Lisäksi lähikaupan asiakkaita.
    Studiossa Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Maatilat vähenevät, tilakoko suurenee; onko pelto sijoitus? Tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen studioon, MTK ja Esa Ärölä, johtava asiantuntija, Maanmittauslaitos.
    Studiossa Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Kanarian turistit ja hiekkamyrsky, toimittaja Tom Kankkonen, Gran Canaria. Studiossa meteorologi Joonas Koskela kertoo hiekkamyrskyistä ja myös Suomen myrskyistä ja tulvatilanteesta.
    Studiossa Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Venäläinen lumensyöjäjuna voi tulevaisuudessa estää junien myöhästelyn talvisin, toimittajana Joni Takalo.

    Juontajina Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Työsyrjintää kokevat sekä vanhat että nuoret naiset. Tietokirjailija Sirpa Pääkkönen on koonnut heidän kokemuksiaan. Johtaja Nina Meincke SOK:lta kertoo anonyymistä rekrytoinnista.
    Juha Blomberg ja Linda Vettanen studiossa.

  • Tanja ja Markku Aittokoski kasvattavat fasaaneja Kuhmossa; lintuja metsästetään ja niillä koulutetaan metsästyskoiria. Tilalla vierailee Joni Takalo.

    Tänään vietämme kansainvälistä äidinkielen päivää. Tutkijatohtori Annika Pasanen kertoo, miten nykyään saa opetusta saamen kielillä.

    Linda Vettanen ja Juha Blomberg studiossa.

  • Satu Helynen, ydinergiatutkimuksen johtaja VTT:ltä kertoo kuinka ydinvoimaloiden purkamisesta tehdään bisnestä. Miten voimala puretaan ja mitä maksaa? Suomessa yksiköiden purkaminen on tosin vielä vuosikymmenien päässä. Markus Turunen toimittaa

    Juha Blomberg ja Linda Vettanen juontavat.

  • Jutta Urpilainen, sd. on EU:n ensimmäinen kansainvälisten kumppanuuksien komissaari. Hän kertoo työnsä laajuudesta. Marja Ala-Kokko haastattelee.

    Huonon sisäilman takia on suljettu kouluja ja kirkkoja, purettu ja saneerattu huoneita, sairastuttu ja epäilty valittajia hulluiksi. Onko tämä vain suomalainen ilmiö? Toimittaja Janne Toivonen on selvittänyt asiaa.

    Linda Vettanen ja Juha Blomberg juontavat.

  • Päijänteellä troolataan helmikuussa muikkua. Tätä ei ole tapahtunut aiemmin. Toimittaja Mika Moksu, haastateltavana kalastaja Jorma Kääpä.

    Antti Tuisku lennähti uuden levynsä myötä myrskyn silmään. Häntä haastattelee Sanna Pirkkalainen.

    Juontajina Linda Vettanen ja Olli Haapakangas.

  • Suomeen on suunnitteilla yli 200 uutta tuulivoimalaa. Tuulivoiman kannattavuus on kasvanut niin, että uudet tuulivoimalat rakennetaan jatkossa ilman valtion tukea. Marja Ala-Kokko haastattelee Suomen Tuulivoimayhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja Karoliina Joensuuta.

    Juontajina Linda Vettanen ja Olli Haapakangas.

Klipit

  • Vastakkainasettelu ja äärikärjistyneeksi äitynyt keskustelu ovat turvallisuusuhkia. Koko Suomen ylin johto tasavallan presidenttiä myöten on ilmaissut huolensa ilmapiirin ja puhekulttuurimme kiristymisestä.
    Vihaa ja poliittista väkivaltaa tutkiva Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko toteaa, että raivoisa someviestintä on poliittista väkivaltaa, ja sen tarkoitus on hiljentää esimerkiksi poliiseja, virkamiehiä ja syyttäjiä. Sosiaalisessa mediassa, kuten Twitterissä ja Facebookissa on viime aikoina kehkeytynyt myrkyllinen ilmapiiri, joka pahimmillaan voi mahdollistaa poliittisen väkivallan.
    Netin vihapuhe ei kuitenkaan ole uhka, jota emme voisi voittaa.

    Teemu Tammikon tapasi Merja Niilola.

  • Ruotsin pääministeri Olof Palmen murhan tutkintaa johtava pääsyyttäjä Krister Petersson uskoo tutkijoiden olevan lähellä ratkaisua. Petersson on kertonut Ruotsin television SVT:n haastattelussa, että tutkinta on valmis ”viiden kuukauden kuluessa”.
    Palme ammuttiin 28. helmikuuta 1986 Tukholmassa hänen palatessaan elokuvateatterista vaimonsa Lisbeth Palmen kanssa. Tutkinta on ollut pitkä ja monipolvinen.
    Miten tuorein uutinen on otettu vastaan? Ylen Skandinavian kirjeenvaihtajana toiminut politiikan toimittaja Riikka Uosukainen sanoo, että uutinen herättää toiveikkuutta, vaikka murhatutkimuksen läpimurrosta ei olekaan mitään varmuutta.
    Juha Blomberg ja Linda Vettanen haastattelevat.

  • Metallibändin Stam1nan keulakuvalta, Antti "Hyrde" Hyyryseltä on ilmestynyt tänään esikoisromaani "Viimeinen Atlantis". Tasan kymmenen vuotta sitten ilmestyi yhtyeen samanniminen albumi ja teematkin ovat samat: ylikulutus, ilmastonmuutos ja pakolaisuus. Kiitelty levy sai aikanaan myös ympäristöpalkinnon.

    Mitä Hyyrynen ajattelee muovista, merestä ja ihmisen osuudesta ilmastonmuutokseen? Millaiseen kristallipalloon hän on katsonut dystopiaa kirjoittaessaan? Moni hänen lähitulevaisuuteen sijoittamansa asia osuu häkellyttävästi kohdalleen jo nyt. Esimerkiksi Australia on kirjassa muuttunut asuinkelvottomaksi kuumuuden ja kuivuuden takia, maailmalla riehuu pandemia.

    Heidi Laaksonen tapasi muusikko-kirjailijan, jonka romaanissa ihmiskunnan tulevaisuus on tyly, vaikka mies itse uskoo, että ympäristöa voidaan vielä suojella lainsäädännön ja sääntelyn avulla.

  • Stalinin vainoissa ennen toista maailmansotaa kuoli ja katosi satoja tuhansia ihmisiä - myös suuri määrä Neuvostoliitossa asuneita suomalaisia. Monen heistä elämä päättyi Sandarmohin metsän teloituksissa. Venäjällä ehti jo olla aika, jolloin viranomaisetkin halusivat pitää esillä vainoissa kuolleiden kohtaloa. Viime vuosina pääsy tiedon lähteille Venäjällä on vaikeutunut. Katariina Lahtosen haastateltavina ovat Stalinin vainoja ja vainojen kohteiksi joutuneiden perheiden kohtaloita tutkiva tohtori Aimo Ruusunen ja tietokirjailija Jukka Rislakki, joka on tutkinut neuvostoliiton-suomalaisten kohtaloita jo 1990-luvulta.

  • Vuokratontit yleistyvät asuntomarkkinoilla. Asuntoon pääsee halvemmalla kiinni, mutta asuminen voi tulla vuokratontilla sietämättömän kalliiksi, jos tontin omistaja haluaa tehdä tontilla rahaa. Suomessakin omistusasuntojen tontit ovat yhä useammin rahastojen omistuksessa. Mitä asunnon ostajan pitäisi huomioida, siitä Marja Ala-Kokon kanssa keskustelemassa Suomen Asukasliiton puheenjohtaja Hans Duncker ja asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypo-pankin rahastojohtaja Juho Pajari, joka arvioi ensin kuinka yleistä on, että asuntotontin omistaa rahasto:

  • Yli puolet Suomen kerrostaloista on rakennettu 1960-80-luvuilla. Tampereen yliopistolla on 90-luvun alkupuolelta lähtien tutkittu betonirakenteiden vaurioitumista ja alttiutta säänvaihteluille. Yliopiston Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmän projektipäällikkö DI Toni Pakkala on juuri tehnyt väitöskirjan ilmastonmuutoksen vaikutuksista betonirakennuksiin. Pakkala on nyt Marja Ala-Kokon haastattelussa ja kertoo ensin, miksi valitsi juuri tämän aiheen:

  • Harvalla herkulla on niin pitkä historia kuin oluella. Pullon sihahduksesta haaveillaan, mutta juomaa on myös vastustettu. Oluen historiassa valtiolla ja kirkollakin on ollut sormensa pelissä.

    Hotelli- ja ravintolamuseon Oispa kaljaa -näyttelyssä oluen historiaa ja merkityksiä esittelee museolehtori Hanna Larjavaara.

    Toimittaja on Marija Skara.

    Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

  • Ahkera pitää olla, mutta samalla pitäisi osata ottaa rennosti. Mistä sen tietää onko sopivalla tavalla laiska vai lusmuilija?
    Voisiko laiskottelusta olla jotain hyötyä ja mitä laiskuus itse asiassa on? Onko monen mielestä ärsyttävä sosiaalipummi itseasiassa laiska lainkaan?

    Laiskottelun jaloon taitoon opastavat psykologit Vesa Nevalainen ja Satu Kaski tuoreessa kirjassaan "Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään?"

    Nevalainen kertoo aluksi, ettei esimerkiksi itse saanut illalla aikaiseksi mitään, kaikki aika meni laiskotellessa.

    Linda Vettanen ja Marko Miettinen haastattelevat.

    Kuva: AOP

  • Itäisessä Afrikassa kymmenettuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi. Tupuna Mäntysaari Pelastakaa Lapset ry:stä kertoo, millaisten vaikeuksien kanssa ihmiset joutuvat Itä-Afrikassa joutuvat elämään.
    Lisäksi SYKE:n Biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Alroth kertoo tarkemmin heinäsirkkainvaasiosta.
    Marko Miettinen ja Linda Vettanen haastattelevat.

    Kuva: Daniel Irungu / EPA

  • Euroopan unionin perusoikeusviraston reilu vuosi sitten julkaisemassa kyselytutkimuksessa yhdeksän kymmenestä juutalaisesta koki antisemitismin lisääntyneen kotimaassaan viiden vuoden aikana. Puolet vastaajista pelkäsi joutumista sanallisen häirinnän kohteeksi ja 40 prosenttia jopa fyysistä hyökkäystä.

    Yhdysvalloissa tehtiin äskettäinen verinen isku synagokaan ja muutoinkin juutalaiset ovat Yhdysvalloissakin joutuneet erilaisten iskujen kohteeksi.

    Miksi juutalaisvastaisuus nostaa päätään ja miten se vaikuttaa? Haastattelussa Uppsalan yliopiston vieraileva tutkija Paavo Ahonen. Haastattelijoina Linda Vettanen ja Juha Blomberg.

  • Digitaalisen pelaamisen yleistyminen on tuonut vanhemmille uusia kasvatuksellisia vaatimuksia. Pelihaitoista ja pelikasvatuksesta väitöstutkimuksen tehnyt tutkija Mikko Meriläinen neuvoo luopumaan jaottelusta videopelien ja oikean maailman välillä. Tutkimuksen perusteella esimerkiksi paljon pelaavat eivät automaattisesti pärjää huonommin koulussa tai ole vähemmän sosiaalisia kuin vähemmän pelaavat. Minkälaisia haittoja nuorten pelaamiseen liittyy ja miten se tulisi ottaa kasvatuksessa huomioon? Haastateltavana tutkija Mikko Meriläinen. Toimittajana Atte Uusinoka.

  • Sähköautojen määrä kasvaa. Etenkin hybridien, eli kahden voimalähteen autojen, ostaminen kiinnostaa autoilevaa kansaa. Sähköautojen lataus- ja käyttötavat tunnetaan silti vielä huonosti.

    Nyt muun muassa autokauppojen ja korjaamojen edusjärjestö Autoalan keskusliitto on selvittänyt kyselytutkimuksella, miten sähköautoilla ajetaan ja kuinka niitä ladataan. Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa ja Autotuojat ja -teollisuus - yhdistyksen toimitusjohtaja Tero Kallio avaavat Silja Raunion haastattelussa ladattavien autojen käyttötapoja.

    Tutkimuksen mukaan ladattavien hybridiautojen ajokilometreistä yli puolet tehdään sähköllä. Tero Kallio kommentoi aluksi, kuinka suurena osuutta voidaan pitää.

    Kuva: Esko Jämsä / AOP

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä