Radio Suomen Ilta

Radio Suomen Ilta.

  • 5 min
  • ei kuunneltavissa

Lähetykset

  • ma 5.8.2019 21.55 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Tero Vesterinen yhtyeineen keikkailee kymmenhenkisen bändinsä kanssa tiiviisti ympäri Suomea. Uusimmalla Faaraoiden aika -levyllä pohditaan vahvasti yhteisöllisyyttä ja välittämistä sekä yksilön iloja ja suruja.

    Olga Ketonen ja Tero Vesterinen juttelivat mm. keikkailusta suuren bändin kanssa, biisien syntytarinoista ja tangon merkityksestä parisuhteelle.

    Ruuhkavuosia elävälle Vesterisen pariskunnalle suureksi elämykseksi muodostui argentiinalaisen tangon opiskelu.

    - Olemme käyneet vaimon kanssa argentiinalaisen tangon intensiivikurssin. Kurssi ei ollut mitään hienostelua, vaan pikemminkin siellä oli hikinen, lähellä- ja läsnäolon fiilis. Villasukat jalassa painoin siellä ja homma imaisi täysin minut. Jos paritanssit kauhistuttavat, suosittelen argentiinalaisen tangon meininkiä.

  • Tikusta asiaa -pakinassaan Maija Salminen tutkailee Sam Cooken kappaletta A Change Is Gonna Come.

  • Mikä on Ylen merkitys, rooli ja tehtävä - nyt ja tulevaisuudessa?

    Keskustelemassa ovat Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila, Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen, Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén ja viestinnän tutkija Kari Karppinen Helsingin yliopistosta. Juontajina Markus Turunen ja Sami Koivisto.

  • Kun sunnuntaihiihtelijä on ollut ladulla pari, kolme tuntia, päivän lenkki on tehty. Teemu Virtaselle se on vasta lämmittelyä, pitkän lenkin päivänä siihen vedetään ainakin toinen mokoma päälle. Ja pakko on vetääkin, sillä Virtasen kisamatkat ovat aika paljon pidempiä kuin arvokisojen kuninkuusmatkat, 50 kilometrin kisat.

    Esimerkiksi Vasaloppet, yksi maailman tunnetuimmista pitkän matkan hiihdoista, on mitaltaan 90 kilometriä. Se hiihdetään tietenkin lähdöstä maaliin. Paitsi Virtanen. Hän hiihti ensin maalista lähtöön ja sitten takaisin lähdöstä maaliin - 180 kilometriä.

    Helmikuun lopussa Virtanen hiihtää Tukholman olympiastadionilla 400 metrin rinkiä. 24 tuntia. Tavoitteena on 480 kilometriä.

    Teemu Virtanen on monille tuttu mies televisiosta, hän juonsi aikanaan mm. Älä katso- ja Hollywood Express -ohjelmia. Nykyään hän on ultrahiihdon sanansaattaja. Ja jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu, pian hän on jälleen myös 24 tunnin hiihdon maailmanennätysmies.

    Virtanen on myös painajainen perinteisiä ravitsemussuosituksia kannattaville. Kestävyysurheilija, joka ei syö lainkaan hiilihydraatteja.

    Sanna Pirkkalainen nousee suksille Virtasen kanssa ja pysyy hyvin perässä. Ja nimenomaan perässä, ei hetkeäkään rinnalla.

  • Näyttelijä Kristo Salminen teki pitkän uran Kansallisteatterissa. Alkuvuodesta 2019 hän teki radikaalin muutoksen ja sanoutui vakituisesta työpaikastaan irti.

    Salminen kouluttautui personal traineriksi ja työskentelee nykyään työhyvinvoinnin parissa. Toki hän vieläkin tekee freelancer -keikkaa näyttelijänä.

    Olga ja Kristo keskustelevat mm. selkäkivuista, painonnostosta ja Kriston näyttelemästä Hercule Poirot'n roolista.

    Toimittajana Olga Ketonen.

  • Olga Ketonen pitää maljapuheen sisarusten merkityksestä. Perheensä ainoana lapsena hän tunnustaa kadehtivansa heitä, joilla on veljiä ja siskoja.

    Tuulen viemää -elokuva sai ensi-iltansa vuonna 1939. Kirjailija Katja Kallio ja Olga Ketonen pohtivat elokuvan merkitystä.

  • Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia on meidän ajassamme, jos peilaamme sitä viime vuosisadan 20-lukuun?

    Vieraana tietokirjailija, historiantutkija Mikko-Olavi Seppälä, joka on kirjoittanut kirjan "Suruton kaupunki" 20-luvun Helsingistä.

    Vuosisadan takainen 20-luku oli tanssi yli hautojen eli silloin pyristeltiin sisällissodan painolastista irti. Minkä yli nyt tanssitaan?

    Toimittajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.

  • Olga Ketosen vieraana Eini, joka on laulanut ja esiintynyt yli 40 vuotta. Eini sai Kullervo Linna -palkinnon pitkästä urastaan lokakuussa 2019.

  • Tavallisen ihmisen kanssa tv-ohjelman kuvauksissa. Juontajana Olga Ketonen.

  • Kirjailija Jari Tervo on toimittanut presidentti Mauno Koiviston elämänvaiheista dokumenttisarjan, joka esitetään Yle TV1:ssä ja Yle Radio 1:ssä.

    Radio Suomen Illassa Tervon kanssa keskusteltiin mm. kansan kaipuusta suurmiehiin, Mauno Koiviston laajasta kielitaidosta ja miten television viihdeohjelman luoma julkisuus siivitti "Manu-ilmiötä".

    Presidentti Koivisto ymmärsi median ja julkisuuden merkityksen uransa edistäjänä. Nimenomaan vuosina 1966-70 luotiin pohjaa Koivisto -ilmiölle ja tässä mukana oli koko perhe. Erityisen merkittävä oli Yleisradion viihdeohjelma Jatkoaika, jossa pääministeri Koivisto oli vakiovieras. Sitä katsoi viikottain kaksi miljoonaa suomalaista.

    Tervo kertoo Koiviston Jatkoaika-ohjelmaan osallistumisen olleen täysin tietoista toimintaa.

    - Koivisto on perustellut asiaa sillä, että hänellä ei ollut koskaan mitään virallista asemaa Sosiaalidemokraattisessa Puolueessa. Hän ei ollut kansanedustaja, puoluesihteeri tai puolueen puheenjohtaja. Mutta Koivisto osasi käyttää hyvin julkisuutta megafoninaan ja sehän kantaa kauas.

    Koivisto -dokumenttisarjan tekeminen oli Tervolle ihan luontevaa, koska hän on ollut lukeva ihminen koko ikänsä ja seurannut tiiviisti poliitiikkaa ja vallankäytön välineitä.

    - Kiinnostukseni politiikkaan syntyi jo 8-vuotiaana, jolloin isäni riiteli kotona kovaäänisesti television A-studion kanssa. Kun tavallisesta suomalaisesta miehestä saa irti näin tunteikkaita ja intohimoisia reaktioita, päättelin että politiikassa täytyy olla jotain mielenkiintoista.

    Koivisto-sarjan tekeminen yhdessä työryhmän kanssa oli Tervon mielestä hauskaa ja valaisevaa.

    - Kun tutkii pääosassa olevan henkilön toimintaa enemmän, siinä melkein huomaamattaan alkaa pitää hänestä. Tekemisen myötä alkaa nähdä myös kehityskulun, millaiset asiat ovat johtaneet siihen, että hän on tätä mieltä.

    Jari Tervoa haastatteli Markus Turunen.

  • Suomalaisen kirjallisuuden päivän kunniaksi historioitsija Teemu Keskisarja ja Olga Ketonen vierailivat Aleksis Kiven kuolinmökillä.

    Keskisarjan mukaan Aleksis Kivi olisi itse ällistynyt siitä, kuinka iso hahmo yhä on vuonna 2019.
    Keskisarja vertaakin Kiven kohtaloa Jeesukseen ja rock-tähtiin. Hän toivoisi, että Kiven kirjoittamat rakkauskirjeet vielä löytyisivät.

    Kuva: Tero Ylioja/Yle

  • Miia Tervo on elokuvaohjaaja, jonka Aurora-elokuva on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon saajaksi. Voittaja selviää lokakuun lopulla Tukholmassa.

    Aurora kertoo nuoresta naisesta, jolla on monimutkainen ja näköalaton elämä Pohjois-Suomessa. Viinaa kuluu, kavereiden kanssa heilutaan, töitä tehdään ja ihmisiä kohdataan.
    Aurooraa esittää Mimosa Willamo.

    Miia Tervo kävi Olga Ketosen vieraana. Haastattelun alussa tarkennetaan yhteen elokuvan kohtaukseen. Aurota ystävineen on tulossa taas kerran juovuksissa kapakasta, tytöt pysähtyvät kuntosalin ikkunan eteen. Sisällä kirkkaissa valoissa joukko nuoria jumpaajia twerkkaa ja tytöt lasin takana hytkyttävät samaan tahtiin. Kirkas ja yksinkertainen kohtaus – tuttua Miia Tervolle, pohjoisen kasvatille?

Klipit

  • KUUMAA-yhtyeen keulahahmo, muusikko ja näyttelijä Johannes Brotherus on ehtinyt näytellä ja soittaa nuoresta iästään huolimatta useissa eri projekteissa. Miten elokuvien ja sarjojen tähdittäminen ja säveltäminen ovat vaikuttaneet Johanneksen elämään ja millainen on kesällä festarilavoille nouseva Johannes Brotherus?

    Brotheruksen tapaa Adile Sevimli.

  • Matti Mikkola keskustelee Olga Ketosen kanssa hiuksista, isyydestä ja musiikista.

    Mikkolan johtama Saimaa-yhtye ja Pyhimys julkaisevat 10.5.2019 albumin "Olisinpa täällä". Vastikään Mikkola teki yhteistyötä Ellipsin eli Elli Haloon kanssa.

  • Konsta Punkka on elättänyt itsensä luontokuvillaan viiden vuoden ajan. 25-vuotias Punkka on intohimoinen luontoihminen, joka hakee eläinkuviinsa tiettyä tunnelmaa. Hän pitää maagisena hetkeä, jolloin hän katsoo kamernansa linssin läpi oravaa tai kettua suoraan silmiin.

    Punkka on kuviensa ansiosta yksi Suomen suosituimmista ja seuratuimmista Instagram-käyttäjistä.

    Hänet tapasi helsinkiläisessä puistossa itsekin valokuvaukseen aikoinaan hurahtanut luontoihminen Juha Blomberg.

    Kuvalähde: konstapunkka.com

  • Hlei Sutela on näyttelijä, komedienne, stand up -koomikko ja käsikirjoittaja. Ylellä pyörivä uusi komediasarja Melkein totta kertoo teatterin tekemisestä. Sutela on yksi sen käsikirjoittajista ja näyttelijöistä. Sutelan hurmaava hahmo saapastelee töihin joka päivä joogamatto kainalossa.

    Käsikirjoitusvaiheessa harmaita hiuksia tuotti naisroolien yksioikoisuus ja vähyys näytelmissä. Sutelan mukaan se oli "paljastavan, musertavan, kiusallisen kamalaa".

  • Hyvien kirjojen aloituksia muistellaan ja siteerataan, mutta kuka muistaa hyvän kirjan lopetuksen? Onko loppu vähemmän tärkeä kuin mukaansatempaava aloitus. Miksi romaanit usein menettävät voimansa loppua kohti? Mitä kirja voi parhaimmillaan antaa lukijalle?

    Adile Sevimli haastatteli Sinikka Vuolaa ja Tommi Melenderiä, jotka ovat kirjoittaneet Maailmojen loput -nimisen teoksen, jossa ruoditaan kaavamaisia tapoja päättää romaani.

    Kuva: Veikko Somerpuro, Wsoy

  • Vappu Pimiä tuli tunnetuksi chat-juontajana 2000-luvun alussa. Tie on vienyt sittemmin tv-töiden ja radio-ohjelmien pariin. Nykyään urapalettiin kuuluu myös astioiden ja kodintekstiilien suunnittelukin. Tekeillä on myös kirja. Sen motto on: "kiitollisuus johtaa onnellisuuteen ja onnellisuus johtaa menestykseen".

    Vappu Pimiä käväisi Riikka Porttilan vieraana.

  • Reino Nordinin helmikuussa ilmestyneellä albumilla Cara mia kuullaan artistin itsensä mukaan "parempaa Reinoa".
    Nordin on jättänyt päihteet taakseen ja kertoo nyt, millaista on rakastaa elämää, elää hetkessä ja heittää irti egon lieveilmiöistä.

    Adile Sevimli haastatteli Reino Nordinia aikuisen miehen perheeseen liittyvistä ajatuksista

  • Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Vilkkumaa juhlistaa 20-vuotista soolouraa kiertueella ja kokoelmalevyllä.

    Olga Ketonen haastattelee Vilkkumaata.

  • Millaisen perinnön Minna Canth meille jätti? Mitä Minna Canth tuumisi ajastamme? Mihin hän ajassamme tarttuisi?
    Olga Ketosen vieraana ohjaaja, kirjailija Juha Hurme.

  • Viime ajat Mariska on keskittynyt oman soolomusiikin tekemiseen, mutta hän sanoittaa kappaleita myös muille artisteille.
    Mariska on kirjoittanut tekstit mm. "Missä muruseni on", "Mestaripiirros" ja "Suloinen myrkynkeittäjä" -kappaleisiin.
    Mariskan tapaa Olga Ketonen.

  • Lauri Tähkä on saavuttanut urallaan sellaisen aseman, josta moni voi vain haaveilla. Helmikuun Iskelmägaalassa hänet nimettiin vuoden miesartistiksi ja kappaleensa ”Mä en pelkää” vuoden iskelmäksi. Ja uutta tuotantoakin pukkaa - peräti kahdella rintamalla. On vastajulkaistu albumi "Meidän tulevat päivät" ja valokuvakirja "Äärille".

    Toimittaja Olli-Pekka Kursi tapasi Lauri Tähkän uuden levyn julkaisupäivänä. Kovin syvällisiä pohtivatkin miehet juttutuokiossa, jossa Tähkä kertoo mm. tärkeästä luontosuhteestaan ja onnellisuudestaan, yleisön parissa, olla ukkosenjohtimena ihmisten tunteille.

  • Alibin päätoimittajana parikymmentä vuotta toiminut Mika Lahtonen kertoo rikoksiin erikoistuneen lehden ja rikollisuuden muutoksesta 70-luvun lopulta tähän päivään. Toimittajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä