Metsäradio.

Lapin uusi retkiopas

  • 16 min
  • toistaiseksi

Inarin ja Utsjoen kunnissa on lukematon määrä hienoja ja arvokkaita retkimaisemia. Kuinka monessa merkittävässä paikassa arvelet käyneen? Todennäköisesti aika monta paikkaa on vielä käymättä. Nyt siihen on erinomainen mahdollisuus. Vesa Luhta on kirjoittanut teoksen, jossa esitellään 107 Inarin, Utsjoen sekä Sodankylän kunnan pohjoisosan luonto-, maisema- ja kulttuurikohdetta. Teoksen on kuvittanut Martti Rikkonen. Vesa Luhta esittelee Juha Laaksoselle uutta teosta.

Lähetykset

  • ke 26.6.2019 20.00 • Yle Areena

Jaksot

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Petri Rinne

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Maija Salminen

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Markus Turunen

  • Juontajana Markus Turunen.

  • Saunassa on Akseli Gallen-Kallelan tunnettu maalaus. Siinä kokonainen perhekunta kylpee entisajan saunassa 1800-luvun lopussa. Valoa on vähän ja saunojia on lauteilla ja osin jo peseytymisvaiheessa. Tarkkaan katsottuna tuli loimuaa kiukaan alla ja tarjoilee hieman valoa muuten tummaan yleisvaikutelmaan. Yli sata vuotta sitten saunat olivat savusaunoja, jolloin kiukaan lämmitys on pitkäaikainen tapahtuma ennen varsinaista kylpemisvaihetta. Savu tuli saunaa lämmitettäessä sisälle ja tuuletukseen piti uhrata runsaasti aikaa, että häkää ei jäänyt hengitettäväksi asti. Taiteilijat ottavat välillä teoksiinsa oman vapauden ja ehkä tässä on tapahtunut juuri niin. Upeaa sauna-maalausta tietokoneen ruudulta tarkastelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontotoimittaja Juha Laaksonen kävi Porvoon Ilolassa risutaiteilija Tarja Heikkilän vieraana. Mitä koivurisuista voikaan syntyä? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Talvi tuli jäiden osalta Lappiin marraskuun lopulla. Pakkasta piisaa nyt ja luntakin on maisemassa. Jokien jäät ovat paikoin jäätyneet niin että vesien päälle pääsee luistelemaan. Mika Kuusimäki asuu Kemijoen varressa Rovaniemellä. Juha Mäntykenttä tutustui retkiluistelun saloihin. Kuva: Mika Kanerva

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Jaakko Ruola. Hän on kuvannut Saaristomerta ja sen maisemia jo yli kymmenen vuoden ajan, ja pitänyt aiheesta useita näytelyitä. Kuvaamisen taustalla on huoli meren tulevaisuudesta. Minna Pyykkö tapasi Jaakko Ruolan Utössä tuulisen kuvauspäivän iltana. Kuva: Jaakko Ruola

  • Jouluna Suomessa saunotaan melkein jokaisessa kodissa ja se takaa erinomaisen aloituksen pyhänvietolle. Vieläkö kesä tuoksuineen saadaan taiottua löylyjen mukana saunojille, sitä selviteltiin Metsäradiossa. Ainakin koivun tuoksu tulee hyvin esille saunavihdasta, joka on odottanut tätä hetkeä kuivattuna tai pakkasessa. Aiheesta saunan ylimmäisillä lauteilla Asikkalan Iso-Äiniöllä keskustelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Vuoden kääntyessä vääjäämättömästi kohti loppuaan on syytä ryhtyä suunnittelemaan tuoreen, alkavan vuoden käyntikohteita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki pitää aivan ykköspaikkana Rantasalmella sijaitsevaa ITE-taitelijia Esa Heiskasen uppopuista rakentamaa kokonaista kylää, jonka pystytys on suoranainen elämäntyö. Sen tekemiseen on kulunut aikaakin peräti neljäkymmentä vuotta. Hakoapaja sijaitsee Rantasalmen Porosalmella Heiskasen suvun mailla. Metsäisen alueen suojissa on syvä ja kirkasvetinen järvi, jonka rannat ovat erikoisen jyrkät. Vuosituhansien aikana on puuta kaatunut jättiläismäiset määrät järveen ja sieltä Esa on nostanut ne rakennustensa tarpeiksi vaivojaan säästämättä. Tästä materiaalista on syntynyt siis yli kolmenkymmen rakennuksen laajuinen kylä, joka on merkittävä nähtävyys Rantasalmella ja sinne me nyt siirrymme Ite-taiteilijan seuraan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Minkälaiset asiat lapsia kiinnostavat metsässä? Lapsuustutkija Riikka Hohti järjesti lapsille Helsingin Kivinokan vanhassa metsässä valokuvausretken, jonka ideana oli että lapset kuvaavat itse metsää ja alueen ympäristätaideteoksia. Kivinokan metsäretkellä olivat mm. Touko, Jalo, Tilda, Leona, Vilma ja Emmi. Minna Pyykkö kävi seuraamassa metsäretkeä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Oletko koskaan ihmetellyt, onko ontoissa puissa enää elämää? Kaupunkipuistojen ontot puut ovat jatkuvan tarkkailun alla, mutta luonnonmetsissä ne saavat seistä omassa rauhassaan. Ja elämäähän näistä sinnittelijöistä löytyy - ihan koko puun pituudelta. Etelä-Suomessa on ollut nyt loppuvuodesta melko lämpimiäkin päiviä, joten ontoissa puissa on käynyt vielä melkoinen kuhina. Hyönteisharrastaja Petri Ahlroth ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner menivät Espooseen Natura-alueeseen kuuluvalle Fiskarsinmäelle, jossa sijaitsee paikallisten hyvin tuntema valtavankokoinen ontto lehmus. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Klipit

  • Sammaleinen kuusimetsä ja puhdasvetinen, salainen lampi. Lämmin aamu ja hiljainen, tyyni, melko kylmähkö yö. Siinä idylliset puitteet, joiden ympärillä Juha Laaksonen ja Pirkka-Pekka Petelius pyörivät Nuuksiossa satumetsässä elokuussa. Uimassakin ovat herrat ilmeisesti olleet. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Matkailu on Lapin yrittäjille tärkeä tulonlähde. Lapinkävijä ostaa usein matkamuistoja, ja niiden kautta monelle on tullut tutuksi visakoivuisia koruja ja puukkoja valmistava yritys Wood Jewel. Yrityksen perustajalle Kauko Raatiniemelle visakoivu on materiaaleista rakkain. Kolarilainen Raatiniemi siirtää yritystä vähitellen pojalleen, mutta kokonaan hän ei malta puuntyöstämistä jättää. Toimittaja & kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Näyttelijä ja kalojen puolestapuhuja Jasper Pääkkönen rakastui kalastamiseen ja kaloihin jo lapsena. Nykyään hän haluaa auttaa varsinkin vaelluskaloja ja on huolissaan siitä miten huonosti monilla kaloilla menee. Toimittaja Hannamari Vallila tapasi Jasperin Vihtijoella, jossa tehtiin juuri kutupaikan kunnostusta taimenille. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

  • Sinirinnat suuntaavat syysmuutolle elo-syyskuussa. Tämän taidokkaan laulutaiturin laulua ei enää nyt pääse valitettavasti kuulemaan, mutta tarkkasilmäinen lintuharrastaja voi muuttoaikana nähdä lajin etsimässä ravintoa vaikkapa kotipihalla pensaistossa. Ruovikoiden ja maankaatopaikkojen kasvustoissa nyt elokuun puolivälin jälkeen lepäilee ja tankkaa kymmenittäin Lapin maakuntalintuja. Juha Laaksonen ja Kilpijärven biologisen aseman johtaja Antero Järvinen keskustelevat Saana-tunturin juurella, sinirintojen mieleisessä pesimäympäristössä, lajin elintavoista ja esiintymisestä Suomessa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kuhan poikasten pitäisi kasvaa ensimmäisenä kesänään reilun viiden sentin mittaiseksi, jotta ne selviävät talvesta hengissä. Mutta milloin kuha kutee, ja millaisina kesinä kasvu on niin vähäistä, että huono poikasten menestys näkyy kuhasaaliissa vielä monen vuoden päästä? Kuhan kudun ja poikasten kasvun saloja selvittää kalatutkija Jukka Ruuhijärvi Luonnonvarakeskuksesta, toimittajana on Pirjo Koskinen.
    Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Mitä kivaa metsässä voisi tehdä lasten kanssa? Mitä jos aikuiset eivät keksi kuin tylsiä käpylehmäleikkejä? Voisiko metsäluontoon tutustua hauskalla tavalla? Leppävaaran Korvenkävijöiden partioryhmä nimeltään Liito-oravat on kehittänyt tätä tarkoitusta varten erityisen Luontorepun. Ihan tavallisen näköisen repun sisätä löytyvät ohjeet ja välineet kivoihin metsäleikkeihin, sekä paljon muutakin hyödyllistä ja mukavaa, jopa ultrakevyt riippukeinu. Partiolaiset haluavat rohkaista kaikkia tutustumaan omaan lähiluontoonsa. Luontoreppua voi lainata ilmaiseksi Sellon kirjastosta Espoon Leppävaarasta. Julia Harju ja Riina Jauho partioryhmä Liito-oravista esittelevät nyt Luontorepun Metsäradiolle. Toimittaja & kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Kesäinen klapisavotta saattaa pätkiä pahasti, jos sirkkelin terä ei ole kunnossa. Puussa oleva hiekka tai metalli aiheuttaa terälle aina ongelmia ja jossain vaiheessa se on saatava kuntoon. Risto Erosen pihamaalle kaarsi pakettiauto, jota ajoi Juha Dillström. Sirkkelin terät olivat huollossa Lappeenrannassa ja nyt ne palautettiin takaisin. Puumalassa oli myös toimittaja Asko Hauta-aho. Kuva: Jyrki Lyytikkä

  • Vihtijoella kunnostettiin taimenille kutusoraikkoja, Esimerkiksi maanviljelyn ja tukkien uiton takia koskia on perattu kivistä ja sorasta. Nyt koskialueita palautetaan entiseen loistoonsa, kalojen ja pohjaeläinten iloksi. Virtavesien hoitoyhdistyksen Jouni Simola ja toimittaja Hannamari Vallila seurasivat suuria koneita työssään koskella. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

  • Sortavalan lehtokeskuksen ja Laatokan Karjalan luonnonmaakunnan luoteinen kolkka yltää nyky-Suomen puolelle Parikkalassa Simpelejärven ja Venäjän rajan välissä. Tuo vehmas seutu rehevine lehtoineen ja ruohostoisine rantoineen on yölaulajien paratiisia. Useimmat yölaulajat ovat Suomessa kaakkoisia uudistulokkaita. Pertti Koskimies tutki ainoana maailmassa viitakerttusen elintapoja ja pesintää 1970- ja 1980-luvuilla ja huumaantui alkukesän öistä täynnään parasta mahdollista linnunlaulua, jonka taustalla soi usein toinen kaakon kuulu solisti, satakieli. Nykyisin Pertti nauttii nuoruutensa ykköslinnuista elämyksenä, ilman tutkimustarpeita, pihallaan Siikalahden rannalla, lähes vuosisadan ikäisten juhannusruusujen ja sireenien katveessa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin lintuharrastaja Aki Aintila. Toimittajana oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Ylen kesän 2019 kärkihankkeen, Saunapäivä-kampanjan tavoitteena on juhlistaa suomalaista saunomiskulttuuria positiivisella ylpeydellä sekä saada yhden päivän aikana kaikki mahdolliset saunat Suomessa auki ja suomalaiset yhdessä saunomaan. Kampanjalla halutaan saada suomalaiset havahtumaan siitä, miten ainutlaatuinen saunakulttuuri meillä on! Yleiset saunat ja yhdessä saunominen ovat kovassa nousussa ja suomalainen saunomisen kulttuuri on ensimmäinen asia, jota Suomesta haetaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Myös Metsäradiossa vietettiin tämän aiheen kunniaksi saunailtaa Tuorakan kylällä Orimattilassa. Aloitetaan järkälemäisen puukasan ääreltä, josta tulee polttopuuta saunaan tuleville vuosille. Orimattilassa olivat Asko Hauta-aho ja Harri Saarinen. On siis aika käynnistää moottorisaha.

  • Moni lintu- ja luontoharrastaja on alkanut ihmetellä, mitä monille Suomen soille on tapahtunut. Hyttysiä ja paarmoja kesän mittaan riittää, lakkojakin on paikoin kohtuullisesti, mutta linnut ovat vähentyneet selvästi. Nyt heinäkuussa lintujen laulukausi on jo hiljenemässä, mutta eipä laulu raikaa touko-kesäkuussakaan ihan niin kuin ennen. Varsinkin kahlaajalinnut, mustaviklot ja suokukot, ovat vähentyneet erityisen voimakkaasti. Kuusamolainen Antti Leivo ja Juha Laaksonen muistelevat hienoja soita ja pohtivat syitä kahlaajalintujen katoon. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä