Kalle Haatanen

Psykopatian kirjava historia

  • 52 min
  • toistaiseksi

Antiikin kreikassa psykopatia tarkoitti sielun kärsimystä. Vaikka käsitykset psykopatian luonteesta ja olemuksesta ovat muuttuneet paljon vuosisatojen aikana, on tämä kärsimyksen ajatus säilynyt siinä meidän päiviimme asti. Nykyäänkin ajatellaan että psykopatia aiheuttaa kärsimystä joko yksilölle itselleen tai yhteiskunnalle tai usein jopa molemmille.

Psykopatia on aina ollut hyvin yhteiskunnallinen termi, sanoo tutkija Katariina Parhi. Se on vetänyt rajaa normaalin ja sairaan ihmisen välille.

Suomessa psykopatian käyttö diagnoosien terminä lopetettiin vuonna 1968. Psykopatia-termin tieteellisyyttä alettiin kyseenalaistaa jo 1940-luvulla. Monet psykiatrit pitivät psykopatia-diagnooseja potilaita leimaavina tai hyödyttöminä.

Psykopatiaa käytettiin psykiatriassa joskus ”kaatoluokkana”, johon heitettiin kaikki potilaat, joihin eivät muut diagnoosit päteneet. Toisaalta usein psykopatialle annettiin myös hyvin tarkkarajaiset määritykset.

Vaikka psykopatia on poistunut tautiluokituksena, termi elää edelleen sekä kansan suussa että asiantuntijapuheessa.

Tutkija Katariina Parhi on perehtynyt psykopatian historiaan. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

Lähetykset

  • pe 30.8.2019 10.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Yli 30000 suomalaista on sijoittanut kryptovaluutta OneCoiniin ainakin 40 miljoonaa euroa.
    Nyttemmin OneCoin on osoittautunut valtavaksi pyramidihuijaukseksi. Tietokirjailija Petteri Järvinen on seurannut OneCoinin tarinaa useiden vuosien ajan.
    Maailmalla on lanseerattu ainakin kaksi ja puoli tuhatta erilaista krypovaluuttaa, joista vain muutama on vakavasti otettava ja toimiva järjestelmiä. Suurin osa niin huonosti toimivia että, niistä ei koskaan tule käyttökelpoisia maksuvälineitä tai sijoituskohteita osa on puhtaita huijauksia.
    Petteri Järvinen sanoo, että jos kryptovaluuttaa ei pysty helposti vaihtamaan muuksi valuutaksi avoimella julkisella kurssilla, on syytä epäillä huijausta. Varma merkki huijauksesta ovat myös suuret lupaukset suurista ja nopeista tuotoista.
    Petteri Järvisen mukaan OneCoin-pyramidissa käytettiin hyväksi verkostomarkkinointia, joissa kaupiteltiin hyödyttömiä talouskoulutuspaketteja kovaan hintaan. Koulutuspaketin ostaja sai sitten optioita kryptovaluutan louhimiseen.
    Järvisen mukaan kryptovaluutta huijaukset ovat vaikeita selvitettäviä viranomaisille. Digitaalisesti siirtyvä virtuaaliraha ei jätä liikkuessaan paljon jälkiä. Huijatuiksi joutuneet eivät myöskään halua tehdä rikosilmoituksia, koska järjestelmä tekee myös uhreista rikollisia.

  • Roboteilla on yhä suurempi rooli arkipäivässämme. Tosin suurin osa roboteista vaikuttaa arkeemme tavalla, jota emme mitenkään edes huomaa. Robottien lisääntymiseen liittyy myös paljon pelkoja. On erimerkiksi arvioitu, että Suomessa robotit voisivat viedä jopa kolmanneksen työpaikoista.

    Robottipelon juuret ovat hyvin kaukana historiassa. Jo hyvin kaukaa menneisyydestä löytyy tarinoita, joissa pelotellaan keinotekoisen ihmisen ja inhimillisyyden luomisesta. Juutalais-kristillinen uskontokin on kammonnut ajatusta, että ihminen vois luoda älyä eli tavoittelisi jumalan kykyjä.

    Robottien maailmaan perehtynyt tietokirjailija Jussi Marttinen sanoo, että pelot on suurimmaksi osaksi turhia. Roboteilla ei ole kovin suurta vaikutusta työpaikkojen määrään. Esimerkiksi Suomessa on pari miljoona työpaikkaa ja vain nelisen tuhatta teollisuusrobottia. Robottien määrä on viime finanssikriisn jälkeen laskenut.

  • Yhteiskunnasta syrjään vetäytyneiden erakoiden elämäntapa on aina kiehtonut suurta yleisöä. Nykyäänkin tiedotusvälineet kertovat usein ihmisistä, jotka ovat hylänneet tavallisen elämän ja ovat vetäytyneet syrjäisiin asuinpaikkoihin.

    Tietokirjailija Milla Peltonen on tutustunut viime vuosikymmenten suomalaisiin erakoihin.
    Peltosen mukaan nykyaikana erakkoelämän valinta on vaikeampaa kuin aikaisemmin. Metsäautotiet ja vaellusreitit tuovat turisteja ja muita kulkijoita joka kolkkaan.
    Yksi tunnetummista erakoiden ryhmistä on Lapin kullankaivajaerakot. Tämä perinne on nyt loppumassa, koska lainmuutos tekee kullankaivusta kannattamatonta.

    Erakot ovat synnyttäneet aina myös lähes myyttisiä sankaritarinoita. Selviytyminen omavaraistaloudessa vuosikausien ajan ja myös hyppääminen ulos porvarillisesta elämäntavasta on usein nähty sankarillisina suorituksina, joihin harva kykenee.

  • Vaikka Suomessa oli ollut stand-up –komiikan kokeiluja jo ainakin 1960-luvulta lähtien, ei tämä estraditaiteen laji oikein kotiutunut Suomeen ennen kuin vasta 1990-lvun alussa. Yksi uuden stand-up-buumin aloittajista oli Viirus-teatteri, joka alkoi järjestää klubitilaisuuksia.

    Näyttelijä Markku Toikka on tehnyt lavakomiikkaa jo kolmisenkymmentä vuotta ja hän on myös kouluttanut ja ohjannut satoja alalle pyrkiviä ihmisiä.

    Markku Toikka arvelee, että lavakomiikan juurtuminen Suomeen on ollut vaikeaa siksi, että suomalainen kulttuuri on ollut niin voimakkaasti kirjallista. Meillä on jotenkin vierastettu, että esiintymislavalta puhuttaisiin aivan arkikieltä, mikä on stand-up –komiikan edellytys.
    Markku Toikka korostaa, että stand-up –komiikka jotain ihan muuta kuin vitsien kertomista.
    Esityksen onnistuminen riippuu täysin siitä, miten taitavasti esiintyjä pystyy luomaan suhteen yleisöönsä ja rakentamaan illuusion autenttisuudesta.

    Markku Toikka on pohtinut stand-up- komiikan olennaisia elementtejä. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Toivo on tunne joka perustuu tulevaisuudessa odottaviin hyviin asioihin.
    Jo antiikin filosofit pohtivat toivon merkitystä ihmiselle. Onko toivo ihmiselle hyväksi vai haitaksi?
    Nykyäänkin muun muassa onnellisuustutkijat pohtivat sitä, olisiko parempi elää tässä hetkessä tulevaisuutta pohtimatta vai onko tulevaisuuden toivo onnellisuutta lisäävä ajattelutapa.

    Ekumeniikan professori Risto Saarinen arvelee tuoreessa kirjassaan ”Oppi toivosta”, että me tarvitsemme perusteltua ja oikeutettua toivoa ja myös arjessa vaihtuvia pieniä myönteisiä odotuksia, joiden varassa elämme päivittäin. Kalle Haatasen ohjelmassa keskustelaan toivon olemuksesta sekä sen roolista filosofiassa ja teologiassa eri aikakausina. Vieraana on professori Risto Saarinen.

  • Ranskalaisen filosofin Jacques Derridan teos Eläin joka siis olen on eläinfilosofian ehdottomia klassikoita. Tässä teoksessaan Derrida pohtii länsimaisen ihmisen suhdetta eläimiin ja ruotii samalla eläimiin liittyviä harhakäsityksiämme.
    Derrida myös purkaa eläinkäsityksiämme taustaa ja historiaa eli kuinka länsimaisen filosofia on suhtautunut eläimiin eri aikakausina. Hänen mukaansa ihminen pyrkii kätkemään oma eläimellisyytensä ja samalla kieltää eläimiltä kaiken sen, mitä hän pitää itselleen ominaisena.
    Derridan mukaan meidän eläinsuhdettamme ohjaa voimakkaasti jo juutalais-kristillinen perinne. Raamatun mukaan Jumala salli Adamin antaa eläimille nimet ja hän antoi eläimet ihmisen käyttöön. Samasta perinteestä lähtee myös käsitys ihmisestä luomakunnan kruununa ja usko, että ihminen on jotain ihan muuta kuin eläinkunta.
    Kääntäjä Anna Tuomikoski on nyt suomentanut tämän Derridan klassikkoteoksen. Hän on nyt Kalle Haatsen vieraana.

  • Yöpakkasina tunnettu ajanjakso alkoi syksyllä 1958, kun vastanimetty Fagerholmin hallitus ei kelvannut Neuvostoliitolle. Suomen suhteet Neuvostoliittoon kiristyivät ja Urho Kekkonen joutui lähtemään Moskovaan tilannetta ratkaisemaan. Neuvostoliiton epäilyille oli useita syitä. Suomen ja Neuvostoliiton välinen clearing-kauppa oli vaikeuksissa, koska Suomi ei öljyn lisäksi löytänyt tarpeeksi muuta ostettavaa itänaapurista. Lisäksi Kremlissä karsastettiin erityisesti sosialidemokraattien kahta ministeriä; Väinö Leskistä ja Olavi Lindblomia, jotka olivat niin sanottuja asevelissosialisteja. Kun myös kokoomus oli mukana, Neuvostoliitto katsoi että hallituksen enemmistö edustaa sille vihamielisiä voimia. Maiden välejä hiersi myös se, että Otto Ville Kuusiselle ei myönnetty viisumia, jotta hän olisi voinut osallistua SKP:n 40-vuotisjuhliin.
    Neuvostoliiton painostuksen Fagerholmin hallitus erosi ja tilalle nimitettiin V. J. Sukselaisen maalaisliittolainen hallitus.
    Ministeri Paavo Rantanen kertoo tuoreessa kirjassaan yöpakkasten taustoista ja vaikutuksesta Suomen poliittiseen elämään. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Kasvavat ekstremistiset liikkeet uhkaavat yhteiskuntien vakautta eri puolilla maailmaa. Äärimmäisen jyrkät poliittiset, aatteelliset tai uskonnolliset ryhmittyvät houkuttelevat piiriinsä niin nuoria kuin vanhoja kannattajia. Ääriliikkeet näyttävät kiehtovan myös hyvin monenlaisista sosio-ekonomisista ryhmistä olevia ihmisiä.
    Miten ääriiliikkeet syntyvät? Mistä ekstemistiset ryhmät saavat käyttövoimansa? Kustantaja Kimmo Pietiläinen on suomentanyt J.M. Bergerin kirjan ”Ekstremismi”. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana

  • Unissa ihminen kokee usein negatiivisia asioita: voimakkaita pelkoja, uhkaavia tai äärimmäisen noloja tilanteita. Joidenkin unitutkijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että unessa ihminen käsittelee uudestaan valveillaoloajan tunnetiloja. Uni tavallaan puhdistaa ja opettaa sopeutumaan ikäviin tunnetilohin. Uudempi tutkimus on puolestaan sitä mieltä, että pahat unet valmentavat meitä kohtamaan tosielämän epäonnistumisia ja pettymyksiä. Unessa uhat ja ongelmat paisuvat usein järjettömän suuriksi, jotta me saisimme ottaa valveajan ongelmat vakavasti. Amerikkalainen tutkija Kelly Bulkeley on rinnastanut unet eläinpentujen leikkeihin, joissa harjoitellaan niitä taitoja, joita eläimet tarvitsevat täysikasvuisina. Kirjailija Anna Tommola on perehtynyt unitutkimukseen. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Suurin osa maapalloa jaettiin muutaman suuren siirtomaavallan välillä 1800-1900-luvuilla.
    Kolonialismilla on huono maine ja sen varjo on pitkä. Kolonialismi hyväksyi avoimen rasismin ja orjakaupan. Kolonialismi on muokannut länsimaita ja länsimaista ajattelua merkittävästi. Kolonialismin perinne näkyy edelleen maailman taloudessa ja poliittisissa suhteissa. Dosentti Antti Kujala on perehtynyt kolonialismin historiaan. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Talous, työelämä ja bisnes ovat muuttuneet paljon digitalisoinnin ja globalisaation seurauksena.
    Hyvä koulutus ei enää takaa hyvää tulotasoa kuten se teki vielä muutamavuosikymmen sitten. Monien työura koostuu pätkätöistä, joilla ei aina tule toimeen, vaikka tekisi kahta tai kolmea työtä.

    Kirjailija Pontus Purokuru kuuluu vuonna 20118 perustettuun Työstäkieltäytyjäliittoon ja hän on ollut mukana kirjoittamassa Työstäkieltäytyjän käsikirjaa. Purokuru, on sitä mieltä että työn merkitys ja arvostus pitäisi määritellä aivan uudelleen. Koko yhteiskuntamme on rakennettu palkkatyön ympärille Vanhat käsitykset työn merkityksestä ihmiselle ja yhteiskunnalle eivät kuitenkaan toimi enää nykymaailmassa. Työstä on tullut kontrolloinnin muoto. Työpaikka on tapa hallita ihmistä ja hänen ajankäyttöään.
    Sekään ei pidä enää paikkaansa että palkkatyö olisi vaurauden ja lisäarvon rakentaja. Esimerkiksi Googlen tai Amazonin todellisen arvon muodostavat käyttäjät. jotka luovat alustoille sisältöjä tai asiakastietoa ilman palkkiota.
    Työ- ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt, kun työtä tehdään vapaa-ajallakin sähköpostin tai somen kautta.
    Purokurun mielestä toimeentulon takaamiseksi pitäisi kehittää kansalaispalkkajärjestelmiä. Hyvin rakennettu kansalaispalkka voisi jopa lisätä tuottavuutta, koska yhä useamman kansalaisen innovointipotetiaali voi tulla paremmin hyödynnetyksi. Toisaalta ilmastomuutoksen vuoksi meidän pitää pohtia myös sellaista vaihtoehtoa, että vähennämme palkkatyötä ja tuotantoa koska ne väistämättä lisäävät päästöjä. Pitäisi pohtia, kuinka suuri osa työstä on itse asiassa haitallista yhteiskunnalle.

  • Maailmanpolitiikassa on tapahtunut 2010-luvulla suuria muutoksia. Some, valemediat ja aivan uudet arrogantit poliittiset ryhmittymät ovat muuttaneet politiikan tekotapoja ja myös kansainvälisen politiikan pöytätapoja.

    Pitkän uran diplomaattina tehnyt Jukka Valtasaari analysoi uusimmassa kirjassaan ”Lännen jälkeen” maailmanpolitiikan uutta järjestystä. Meidän aikakautemme merkittävä muutos on myös se, että Euroopan painoarvo on laskenut ja Kiina pyrkii todelliseksi globaaliksi voimatekijäksi.
    Samaan aikaan monet suuret kansainväliset ongelmat odottavat ratkaisua. Eurooppa ei ole onnistunut luomaan yhteistä turvallisuuspolitiikkaa ja pakolaiskriisille ei löydetä ratkaisua.

    Kalle Haatasen ohjelmassa keskutellaan siitä, miten sodan jälkeisestä integraation ja kylmän sodan maailmasta ollaan tultu nykyiseen hämmennyksen ja uusien ristiriitojen aikaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä