Markus Leikolan sota ja rauha

Keskiviikkoisin klo 12.10, Yle Radio 1

Ihmiskunta on aina löytänyt itselleen tavan perustella joukkotappaminen ja uhrautuminen, mutta myös tavat elää sovussa. Kun puhutaan sodasta ja rauhasta, kyse ei ole vain strategiasta, joukkojen ryhmittelystä tai neuvottelupöydistä, vaan ollaan kaiken inhimillisen synnyn ja tuhon äärellä.

Markus Leikolan sota ja rauha on neljätoistaosainen keskusteluesseiden sarja, joka valottaa niin alan terminologiaa kuin tapahtumia historian alkuhämäristä Krimille ja Persianlahdelle, meillä ja muualla.

Jaksot

  • Kaikki mitä et edes ole halunnut tietää ydinaseista, ohjuksista ja maailmanrauhasta - ja miksi yhä uudet rajoitussopimukset eivät kuitenkaan ole poistaneet uhkaa Hiroshiman toistumisesta.

    Historian piti loppua 1989, mutta kylmällä sodallapa on pitkä ja moniaalle yltävä varjo. Ohjelmassa valotetaan mitä Trump ja Kim Jong-Un ajattelevat, kun he keskustelevat ydinaseista? Missä lajissa Muammar Ghaddafi kuuluu hyvisten historiaan? Entä kemialliset aseet, miksi ne soveltuvat B-luokan diktaattoreille? Ja onko maailmassa vielä Stanislav Petroveja - eli niitä, jotka estävät ydinsodan omalla rohkeudellaan? Ja mistä syntyy tänä päivänä toivo?

    Markus Leikolan vieraina ovat Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen ja oikeustieteen tohtori, Pugwash-järjestön hallituksen jäsen Katariina Simonen.

    Ohjelman on Ylelle tuottanut Delicate Services Oy.

  • Sodat jättävät jälkensä ihmisiin, perheisiin ja yhteisöihin monin tavoin. Uhreista puhumisen juuret ovat uskonnollisessa puheessa, perusteluissa kuolemalle ja kärsimykselle korkeampien päämäärien tähden. Näin ollen ei voi puhua uhreista, uhraamisesta ja uhrautumisesta ilman, että puhutaan myyteistä ja tabuista - ja tällä tavoin sotiminen kytkeytyy sekä seksuaalisuuteen että ylisukupolvisuuteen.

    Ohjelmassa kysytään mm., ovatko kaikki kansat antaneet omasta mielestään muita suuremman uhrin ja missä syntyvätkään nykyajan suurimmat uhriluvut. Samalla selviää, miten länsiliittoutuneet uhrasivat ranskattaria Normandian maihinnousun mahdollistamiseksi.

    Vieraina Helsingin yliopiston sosiologian dosentti Sari Näre ja yleisen historian dosentti Risto Marjomaa.

    Ohjelman on Ylelle tuottanut Delicate Services Oy.

  • Vilhelm Valloittaja toi Englannin Eurooppaan nerokkaalla konseptilla: uuden teknologian, ratsuväen, kallis varustaminen rahoitettiin lupaamalla aatelille maata ja työvoimaa valloitetuilta alueilta.

    Sodan historia on täynnä resurssien keräämistä resurssien hankkimiseksi. Mutta mitä sota on tehnyt tuottavuudelle? Ja kuinka sodan innovaatiot ovat koituneet myös ihmiskunnan rauhan ajan hyödyksi?
    Entä miten rauhan aikana varaudutaan sodan ja talouden naittamiseen yhteen - onko Suomessa suunnitelma paperikoneiden konvertoimisesta asetehtaiksi? Vieraina valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri, Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Raimo Luoma ja Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta.

    Ohjelman on tuottanut Ylelle Delicate Services Oy.

  • Mistä alkoi sotien käynnistäminen sodanjulistuksella ja mikä lopetti sodanjulistukset? Mitä muita tapoja rauhalla on vaihtua sodaksi - luisumalla, ajautumalla, tieten tahtoen ja jopa vahingossa? Ja mikä oli Machiavellin tärkein neuvo hallitsijoille?

    Sotien alkamistapoihin liittyvät kiinteästi myös sotimisen oikeuttaminen sekä hyväksyttävät syyt sodille, mutta aina on ollut myös pidäkkeitä, joiden vuoksi sodat on vältetty. Tänä päivänä kansainvälinen järjestelmä on yksi merkittävimmistä sotimisen hillitsijöistä, vaikka sodat ovatkin yhä harvemmin valtioiden välisiä.

    Sotien syttymistä ja eskalaatiota ovat mukana pohtimassa Helsingin yliopiston roomalaisen oikeuden ja oikeushistorian professori Jukka Kekkonen sekä Itä-Suomen yliopiston eurooppalaisen sotahistorian dosentti Markku Salomaa.

    Ohjelman on Ylelle tuottanut Delicate Services Oy.

  • Mikä oli se Suomi, joka joutui maailmansotaan - vai erillissotaan? Ja miksi talvisota todellakin ansaitsee nimensä? Oliko välirauha aikalaisillekin väliaikainen rauha? Mikä on Väinö Linnan suurin vääristymä totena pidetyssä Tuntemattomassa sotilaassa? Mikä merkitys vuosien 1939-1945 ymmärtämiselle on vuodella 1989?

    Kuva maamme purjehtimisesta sodan ja rauhan myrskyissä puolenvaihtoineen ja kotirintamineen vaihtelee - kuten kaikki totuudet sodista - riippuen siitä, milloin kysyy ja keneltä kysyy. Lopullisia totuuksia ei tarjoilla, mutta sotiemme myyttejä puhkaisevat ja väliin vahvistavatkin jakson vieraat sotahistorioitsija, everstiluutnantti evp Ari Raunio ja yliopistonlehtori, dosentti Tuomas Tepora.

    Tuotanto Delicate Services Oy.

  • Sotaan joutuminen ei merkitse kaiken kontrollin katoamista. Kansainväliset sodankäynnin säännöt kertovat, mitä saa tehdä ja miten, mitä ei. On kaikille osapuolille hyödyksi sopia siitä, mikä on jollakin tavoin sovittavissa.

    Toisen maailmansodan päättymisestä lähtien sodan sääntöjen rikkomista on käsitelty erityisissä sotarikostuomioistuimissa. Sotarikosten käsittely on juridiikan luovinta aluetta niin todisteiden, syyllisyyden kuin sovellettavan lainsäädännönkin suhteen.

    Vieraina oikeushammaslääketieteen professori emerita Helena Ranta ja Haagin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa pitkään työskennellyt lähetystöneuvos Miia Aro-Sanchez.

    Tuotanto Delicate Services Oy.

  • Vihollisten tappaminen edellyttää, että vihollinen pitää nähdä vihollisena. Maaperää tähän muokataan jo hyvissä ajoin ennen ensimmäistäkään laukausta.

    Neljännessä jaksossa käydään läpi viholliskuvien muodostumista ja niiden muuttamista tilanteiden ja tarpeiden muuttuessa - sekä millaista propagandaa tarvitaan valmistauduttaessa palaamaan rauhaan. Esimerkkejä käydään läpi naapureille vitsailusta twiittaaviin trolleihin.

    Vieraina maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Riikka Kuusisto ja sotatieteiden tohtori Saara Jantunen.

    Tuotanto Delicate Services Oy.

  • Sodankäynnin etulinja pystytetään hyvissä ajoin rauhan aikana, sillä tieto on valtaa varustautumisessa ja varautumisessa eikä turhaan tiedustelun kantasana.

    Kolmannessa osassa puhutaan talvisotaan valmistautumisesta, James Bondista, Mata Harista, katkeruudesta, Suomen uudesta tiedustelulainsäädännöstä eikä edes täysin vaieta siitä, mistä ei voi puhua. Vieraina pitkäaikainen puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, nykyinen virkamies Harri Ohra-aho sekä kirjailija ja historioitsija Mikko Porvali.

    Tuotanto Delicate Services Oy.

  • Siirrymme aikaan ennen ajanlaskua tarkastelemaan, miten sotiminen oikein alkoi ja miten sotilasammatit syntyivät. Antiikin sotatarinoista kuullaan mm. merisairaiden kanojen tapaus. Samalla selviää mitä olivat hopliitit, kuka oli meidän historiamme ensimmäinen supersankari sekä millainen rauhantila oli Pax Romana

    Vieraina Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti Joonas Sipilä ja Lontoon King’s Collegen vieraileva tutkija Jaakkojuhani Peltonen.

    Tuotanto Delicate Services Oy.

  • Sarja alkaa kurkistamalla uutisotsikoiden taakse - nykymaailmassa kun ollaan entistä harvemmin vain sodassa tai rauhassa. Välitiloista esimerkkeinä ovat Iranin ja USA:n konflikti sekä Ukrainan ja Venäjän konflikti, joissa kaikilla neljällä maalla on myös vallankumous menneisyydessään vaikuttamassa nykyidentiteettiin.

    Vieraina Suomen Teheranin-suurlähettiläs Keijo Norvanto ja entinen Suomen Kiovan-apulaissotilasasiamies Juha Pikkanen.

    Tuotanto Delicate Services Oy.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä