Radio Suomi Lahti

Kesäteatterinäytelmät on elinehto pienille yhdistyksille - kesäteatterikävijä ei muuten teatterissa viihdy

  • 12 min
  • toistaiseksi

Kesäteatteri on suomalainen ilmiö, jota ei muualla ole samassa mittakaavassa. Tyypillinen kesäteatterikävijä ei välttämättä muulloin käy teatterissa. Monet pienemmät tahot pysyvät pystyssä kesäteatteriesitysten avulla. Päijäthämäläinen kesäteatteritarjonta on tänäkin vuonna laajaa. Lahden elävä taide-yhdistyksen Pesäkallion kesäteatteri esittää tänä kesänä Kiljusen herrasväkeä. Pesäkallioon on helppo saada tekijöitä mukaan, mukana on harrastajia ja ammattilaisia. Pesäkallion ohjaaja Eppu Gustafsson kertoo, että häntä ei kiinnosta näytelmät, missä roolihahmo on humalassa, takapuoli vilahtaa tai esitys on täynnä puujalkavitsejä.

Toimittajana on Taavi Salmivaara.

Lähetykset

  • ke 10.7.2019 10.40 • Yle Areena

Jaksot

  • Ravintoloissa ja keikkapaikoilla järjestetyt yksityistilaisuudet ovat lisääntyneet. Lähes kaikki Möysän musiikkiklubin eli Mössön tammikuun keikat ovat yksityistilaisuuksia, joihin ei myydä lippuja ulkopuolisille. Mössön Antti Puhakka kertoo, että Helsingissä on keikkapaikka, jossa jopa 80 prosenttia on yritysten tai yksityisten järjestämiä tapahtumia. Keikkamyyjälle järjestely sopii hyvin, sillä tilaisuuden riskit jakautuvat useammalle.

    Toimittajana on Taavi Salmivaara.

  • Lahtelainen Pasi Widgren haluaa lumitaiteen avulla innostaa ihmisiä retkeilemään luontoon. Tänä talvena hän on piirtänyt suuren metsokuvion hankeen järven jäälle Lapakiston luonnonsuojelualuelle. Tutustuimme lumipiirtelijän työhön, jossa perusvälineet ovat hyvä hahmotuskyky ja kunnon lapio. Petri Niemi haastattelee

  • 93 prosenttia suomalaisista osaa vähintään yhtä vierasta kieltä. Kielitaitoaan ovat eniten lisänneet pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneet. Suomalaisten kielitaito on kohentunut, mutta monella nuorella on liian suuret luulot omasta kielitaidostaan. Koulutuskeskus Salpauksen englanninopettaja Craig Donald on huomannut, että viime vuosina poikien rohkeus puhua englantia on kasvanut, mutta tietokonepeleistä opittu englanti ei vielä riitä kunnon kielitaitoon. Tietokonepelaamisessa käytettävä sadan sanan kielitaito ei ole riittävä kielitaito. 1000-2000 sanaa on riittävä vieraan kielen puhumiseen. Sujuvan kielen puhumiseen vaaditaan 5000 sanaa. Koulutuskeskus Salpaus järjestää työelämän englannin kursseja, jotka rohkaisevat puhumaan vierasta kieltä.

    Toimittajana on Taavi Salmivaara.

  • Raju talvimyrsky on katkonut sähköjä ja vaikeuttanut liikennettä myös Päijät-Hämeessä. Myrsky ei kuitenkaan iskenyt koko voimallaan Lahden seudulle. Petri Niemi haastattelee ja ensimmäisenä juttukaveriksi tulee Aki Leino.

  • Lahtelainen puulaakisarja Kortteliliiga täyttää tänä vuonna 50-vuotta. Alkuun toiminta sisälsi vain jalkapalloa, mutta sittemmin lajikirjo on laajentunut ja toiminta on ympärivuotista. Kortteliliigan uusi puheenjohtaja Ismo Kovanen on nähnyt kortteliliigatoimintaa 1970-luvulta lähtien. Hän ei usko, että tulevaisuudessa lajikirjoon lisättäisiin suosittua e-urheilua kalliiden kustannusten vuoksi. Kortteliliiga on myös kärsinyt tuomaripulasta, kun uusia tuomareita on vaikea saada toimintaan mukaan.

    Toimittajana on Taavi Salmivaara.

  • Lahden väkiluvun kasvu on pääasiassa maahanmuuttoa. Väestömäärä kasvoi Lahdessa vuonna 2018 vajaalla 450 henkilöllä. Lahti vetää väkeä myös muualta Päijät-Hämeestä, Savosta ja Kaakkois-Suomesta. Lahteen muuttaa yhä väkeä, mutta samaan aikaan Lahdesta muutetaan myös muualle, sanovat suunnittelija Katja Karevaara ja tutkija Pauli Mero Lahden kaupungilta. Lahden sitkeä nuorisotyöttömyys johtuu osin muuttovoitosta.

    Toimittajina ovat Taavi Salmivaara ja Marjo Pirilä.

  • Päihdeohjelmat ja hoitoonohjausmallit ovat vähentäneet päihdeongelmia työpaikoilla. Wellamon työterveyslääkäri Henni Hyytiä-Ilmosen mukaan työpaikoilla ei olla päihtyneenä enää takavuosien tapaan. Siitä huolimatta työpaikoilla näkyy vapaa-ajalla lisääntynyt alkoholin käyttö. Työterveyslääkäri kehottaa työkavereita nostamaan ongelmat esille, sillä yhdenkin työntekijän päihdeongelma vaikuttaa koko työyhteisöön.

    Toimittajina ovat Taavi Salmivaara ja Marjo Pirilä.

  • Lahtelainen ravintola- ja kahvilatarjonta on monipuolistunut viime vuosien aikana ja etenkin kahviloita on tullut Lahden keskustaan paljon. Hotelli Kämpin tapahtumapäällikkö, hollolalainen Aki Keskitalo kehuu Lahden piristynyttä ravintolatarjontaa. Keskitalo on myös maakunnalllisen matkailuyhtiön Lahti Region hallituksen jäsen, hänen mielestä päijähämäläisten matkailuyrittäjien kannattaisi tehdä paketteja, jotka sisältävät hyvää ruokaa, paikallisuutta sekä aktiviteetteja ja markkinoida tuotteitaan myös pääkaupunkiseudulle, jossa etenkin aasialaisten turistien määrä on koko ajan kasvussa.

    Toimittajina ovat Taavi Salmivaara ja Marjo Pirilä.

  • Lahtelainen kilpahiihtäjä Verneri Suhonen harjoittelee satoja tunteja vuodessa. Perinteisen sprintterinä tunnettu 21-vuotias Suhonen tähtää tammikuussa Lahdessa pidettäviin junioreiden MM-kisoihin ja tavoitteena on mitali. Petri Niemi haastattelee Hollolan Urheilijoita edustavaa Suhosta.

  • Olli-Pekka kuulee ääniä, joita ei ole olemassa. Tai ovat ne olemassa, mutta vain lahtelaismiehen päässä. Äänet ovat olleet skitsofreniaa sairastavan Ollin päässä jo toistakymmentä vuotta. Usein ne sättivät ja pahimmillaan käskevät tekemään itsemurhan, mutta äänet voivat olla myös kannustavia duuriääniä. Elämä skitsofrenian kanssa on vienyt miehen syvälle epätoivoon, mutta nyt hänen elämässään on jo valoa.

    Toimittajana Lauri Rautavuori.

  • Kaupat ja marketit varautuvat vuoden vilkkaimpaan viikonloppuun. Kauppojen aukioloaikojen vapautumien on helpottanut ruuhkia. Hämeenmaan toimitusjohtajan Olli Vormiston mukaan takavuosien kaltaisia ruuhkapiikkejä ei enää nähdä, kun marketit voivat olla auki myöhäiseen iltaan ja joulunpyhienkin aikaan. Eniten ruuhkaa on odotettavissa aaton aaton aatona päivällä. Kauppa ja joulu tarjoavat myös monelle kausityötä.

    Toimittajina ovat Taavi Salmivaara ja Marjo Pirilä.

  • Heinolan valtuusto on päättänyt ensi vuoden budjetista. Kesällä valtuusto sopi, että taloutta sopeutetaan vähenevään väkimäärään. Valtuuston kokouksessa äänesteltiin niin, että lopputulema on, että vieläkin ihmetellään mitä päätettiin.
    Kristillisdemokraattien valtuutettu Kauko Kekkonen syyttää Itä-Hämeen mielipidepalstalla valtuuston puheenjohtajaa tarkoitushakuisuudesta äänestyksessä. Äänestyksessä olivat vastakkain Kanervalan lakkauttaminen ensi vuoden syyskuussa tai vuoden loppuun mennessä. Osa valtuutetuista olisi halunnut säilyttää palvelukeskuksen. Heinolan valtuuston puheenjohtaja, kokoomuksen Niina Varjo kiistää menettelytapavirheen Kanervalan palvelukeskuksen lakkautuspäätöksessä.

    Toimittajina ovat Taavi Salmivaara ja Marjo Pirilä.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Päijät-Hämeen liitto etsii perheitä mukaan ilmastonmuutosta hillitsevään kokeiluun. Kokeilussa etsitään elämäntapaa, joka tähtää ilmaston lämpenemisen pitämiseen 1,5 asteessa.
    Kolmen kuukauden kestoinen kokeilu toteutetaan Hartolassa, Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Orimattilassa ja Padasjoella.

    Ilmastoasiantuntija Maarit Virtanen kertoo, että mukaan lähteville perheille on tarjolla myös hyötyjä.

    Marjo Pirilä haastattelee.

  • Lahdessa aloittaa uusi teini-ikäisten äideille tarkoitettu vertaistoiminta.
    Kamalat äidit -ryhmässä käsitellään vanhemmuuteen liittyviä teemoja, jaetaan tietoa murrosiästä sekä vaihdetaan ajatuksia ja kokemuksia. Kamalat äidit -ryhmä on suljettu, luottamuksellinen ja maksuton. Kaisu Keisala ja Hanna Virtanen kokoavat uutta ryhmää, jonka ensimmäinen tapaaminen Lahdessa on 5. syyskuuta.
    Ryhmiä toimii jo muilla paikkakunnilla.
    Mikko Tuomikoski haastattelee.

  • Sysmän kunta on valittanut hallinto-oikeuteen Asikkalan, Hollolan ja Orimattilan valtuustojen päätöksestä koskien hyvinvointiyhtymän perussopimusta. Valituksen mukaan hykyn uuden perussopimuksen ulkopuolelle on jätetty olennaisia asioita, kuten ensihoidon maksuosuuden määräytymisperusteet.

    Sysmä katsoo, että ensihoidon kustannuksia on jo nyt jaettu epäreilusti ja uusi perussopimus mahdollistaa epätasaisen jakautumisen vastakin. Sysmän kunta vaatii täytäntöönpanokieltoa uudelle perussopimukselle. Uuden perussopimuksen mukaan Lahden määräysvalta kasvaa hyvinvointiyhtymässä.
    Haastattelussa Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki perustelee poikkeuksellista toimenpidettä ja Orimattilan kaupunginjohtaja Osmo Pieski kertoo oman näkemyksensä asiasta.
    Marjo Pirilä haastattelee.

  • Lapset ja nuoret saattavat pitää huolta ja murhetta sisällään pitkään, vaikka olo helpottuisi, jos sen jakaisi jollekulle. Mutta aina ei ole ihan selvää, kenelle voi puhua.
    Päijät-Hämeessä on 7-25-vuotiaille avattu uusi verkkopalvelu "Onks tää normalia" -chat, jossa tiettyinä kellonaikoina ammattilaiset vastaavat lapsen tai nuoren hätään tai huoleen.
    Palvelun löytää parhaiten googlaamalla "Onks tää normaalia" tai osoitteesta https://normaali.fi/ph

    Toisen asteen opiskelijoille on avattu oma palvelunsa Opiskeluhyvinvointia Lahesta -somesivustot Facbookissa ja Instagramissa.

    Uusista palveluista kertovat opiskelijahuollon palvelupäällikkö Eija Kinnunen ja koulukuraattori Heli Pätiälä. Toimittaja on Marjo Pirilä.

  • Häitä kiertävät bändit näkevät onnellista yhdessäoloa, mutta myös juhlia, joissa mikään ei mene suunnitelmien mukaan.

    Lahtelaisen Miikka Kallio Bandin solistin ja urkurin Miikka Kallion karuin muisto liittyy häihin, joissa pari erosi jo samana iltana.

    Musiikkitoiveet ovat myös muuttuneet paljon 20 vuoden aikana.

    Marjo Pirilä haastattelee.

  • Jakamistaloutta pidetään urbaanina ilmiönä, mutta maaseudulle se sopii erityisen luontevasti. Maalla on pitkät perinteet talkoista ja tavaroiden lainaamisesta. Kun lähipalvelut uhkaavat kadota maalta kauemmas, voi jakamistalous synnyttää uusia mahdollisuuksia tienata ja helpottaa maaseudun asukkaiden elämää.
    Lahden ammattikorkeakoulu kysyy syksyn aikana Hollolan ja Asikkalan asukkailta ideoita, miten tavaroita, tiloja ja osaamista voisi jakaa tai vuokrata omistamisen sijaan.
    Marjo Pirilän haastattelussa on Maallemuuttajat 2030-hankkeen projektipäällikkö Kaisa Tuominen.

  • Haulikkolajien maailmancup on kerännyt liki viisisataa ampujaa Hälvälän ampumaradalle Hollolaan. Kisoihin osallistuu urheilijoita yli seitsemästäkymmenestä maasta ja paikalla ovat kaikki trapin sekä skeetin huiput. Suomesta kisaan osallistuu 20 ampujaa. Orimattilan Satu Mäkelä-Nummela metsästää yhä olympiapaikkaa Tokion ensi vuoden kisoihin. Petri Niemi jututtaa Mäkelä-Nummelaa ja kisojen teknistä johtajaa Heikki Keskitaloa.

  • Asikkalan Aurinkovuoren koulu kokeilee uutta tapaa selvittää oppilaiden vointia. Koulussa otetaan syyskuussa käyttöön lahtelaisyrityksen kehittämä mittari, jonka avulla tarkastellaan oppilaiden mielialaa ja tunteita.

    Ennen mittaamisen aloittamista oppilaiden kanssa käsitellään ensin tunteiden tunnistamista. Jos lasten keskuudessa ilmenee negatiivisia tunteita kuten pelkoa tai häpeää, opettaja alkaa selvittää syytä. Mittarin toivotaan auttavan myös kiusaamisen havaitsemisessa ja pysäyttämisessä.

    Aurinkovuoren koulun rehtori Petri Haapasta haastattelee Marjo Pirilä.

  • Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, SDP:n Kirsi Lehtimäki kannattaa investointia henkilöjunaliikenteeseen Heinolan ja Lahden välillä. Viime viikolla julkaistun selvityksen mukaan duojunat voisivat kulkea Heinola–Lahti–Orimattila-välillä.

    Lehtimäki on myös tehyläisten pääluottamusmies ja istuu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yt-neuvottelupöydässä. Ensimmäinen yt-neuvottelu pidettiin maanantaina.

    Marjo Pirilä haastattelee.

  • Vähän yli kolmekymppinen Joni Jalonen on selviytynyt pois vuosien huumekoukusta. Vielä muutama vuosi sitten hän istui vankilassa, mutta tällä hetkellä hän on rakennusalan yrittäjä. Jalonen löysi avun huumeiden käytön lopettamiseen kristillisestä päihdeyhdistyksestä ja sen yhteisöstä. Petri Niemi haastattelee Joni Jalosta.

  • Asikkala on niin tyytyväinen kesäkunnanjohtajaansa, että palkkasi hänet jatkopestiin. Jiri Honkalan työ kesäkunnanjohtajana päättyi sunnuntaina, mutta samantien hän aloitti kunnan talousasiantuntijana.

    Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka kertoo saaneensa Honkalalta nuorta näkökulmaa kunnan asioihin. Jiri Honkala taas oppi, ettei kunta ole niin pölyttynyt organisaatio kuin hän alunperin kuvitteli.

    Marjo Pirilä haastattelee.

  • Anttilanmäkeläiset haluavat vaalia yhteisöllisyyttä asuinalueellaan. Asuinalue on ainoana lahtelaisena kaupunginosana valittu vuoden kaupunginosaksi. Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen sihteeri Maria Hyvönen kertoo, että alueella asuu aktiivisia ihmisiä, jotka muodostavat tiiviin yhteisön yhdessä aktiivisen asukasyhdistyksen kanssa. Anttilanmäen kyläjuhlat on asukasyhdistyksen suurin ponnistus, jossa on mahdollisuus päästä kurkistamaan tavallisesti suljettuihin puutarhoihin. Hyvönen kertoo, että asukasyhdistys pääsi mukaan Sitran hankkeeseen, jossa kehitetään arjen kiertotaloutta ja kestävää elämää. Anttilanmäellä halutaan kehittää lainaus- ja vaihdantatoimintaa.

    Toimittajana on Taavi Salmivaara.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä