Pekka Laineen Ihmemaa

Poplaulaja pyrkii iholle ja Samae Koskinen haluaa tietää, mistä musiikki tulee

  • 53 min
  • 9 kk 2 pv

Laulaja-lauluntekijä Samae Koskinen on utelias musiikin edessä. Arkisista havainnoista kipinää lyövien omien laulujen lisäksi miestä askarruttaa popmusiikki yleensä. Mistä asiat saavat alkunsa? Mitä Black Sabbathin ensimmäisissä treeneissä tapahtui? Onko Paul Simon nero vai tylsästi laulava nukkumatti? Kertooko The Ramones totuuden maailmasta?

Julee Cruise: Summer Kisses, Winter Tears
Taylor Swift: Cruel Summer
John Mayer: Carry Me Away
Samae Koskinen: Isä pidä kii
Tony Joe White: Willie And Laura Mae Jones
Paul Simon: American Tune
The Ramones: Poison Heart
Fleur: Mon Ami Martien
Petri and Pettersson Brass: Päättömällä pollella

Lähetykset

  • su 8.9.2019 10.06 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Popmusiikin 1970-luku päättyi iloiseen tyylilajien sekamelskaan. Vuonna 1979 myyntilistoilla hillui tyylillisesti monenkirjavaa sakkia. Sinnikkäät rock-veteraanit taistelivat valokeilasta ja ostavan yleisön huomiosta nuorten kumouksellisten kanssa. Punkin jälkihöyryt sekoittuivat diskohuumaan, raskaasti rokkaavien yhtyeiden soinnit kietoutuivat synteettiseen uuden ajan klangiin. Luovasta kaaoksesta alkoi popin uusi vuosikymmen.
    Madness: One Step Beyond
    The Clash: London Calling
    Cliff Richard: We Don’t Talk Anymore
    Rainbow: Since You’ve Been Gone
    Donna Summer: Hot Stuff
    Sugarhill Gang: Rapper’s Delight
    Blondie: Stay Young Die Pretty
    Teddy and The Tigers: Broken Heart
    Pelle Miljoona 1980: Tahdon rakastella sinua
    Dave Lindholm: Nämä yöt
    Egotrippi: Mestaripiirros

  • Musiikista on moneen. Se toimii mielialalääkkeenä, auttaa itsesuggestiossa ja saa ikävät tosiasiat katoamaan- ainakin hetkeksi. Pimeä ei olekaan enää niin pimeää. Kostea kylmyyskään ei estä mielikuvituksen laukkaa kohti aurinkoa.

    Radion Tanssiorkesteri: Tanssivat kengät
    Liekki: Jos aiot niin sanoisinko
    Supergrass: Alright
    Sean Lennon: Into The Sun
    Jorge Ben: Pais Tropical
    Belinda Carlisle: Circle In The Sand
    The Idle Race: Morning Sunshine
    Jeff Lynne’s Electric Light Orchestra: Songbird
    Erma Franklin: Pledging My Love
    Viitasen Piia: Viimeinen valo jota puhutaan
    Weyes Blood: Mirror Forever

  • Musiikissa uuden elämän saaminen on yllättävän yleistä. Laulu näyttää jo loppuun käsitellyltä tapaukselta, kunnes tapahtuu ratkaiseva käänne. Ylikansallinen yhtiö, hullu elokuvaohjaaja tai helposti hankaluuksiin ajautuva räppäri löytää sen ja antaa vanhalle viisulle toisen mahdollisuuden. Joskus hommat ratkaistaan puhtaasti rahalla ja toisinaan uuden elämän hintana on iso leima otsassa.
    Marvin Gaye: I Heard It Through The Grapevine
    Dinah Washington: Mad About The Boy
    Python Lee Jackson: In A Broken Dream
    ASAP Rocky: Everyday
    Pyhimys:Nyt
    Pepe Willberg: Nyt
    Pet Shop Boys: It’s A Sin
    Bruce Springsteen: Born To Run
    The Beatles: Because
    Indeep: Last Night The DJ Save My Life
    Lewis Capaldi: Someone You Loved

  • Kun lauluntekijät kirjoittavat lauluja isästä ja isyydestä, lopputuloksessa soivat usein ristiriitaiset tuntemukset. Väkevimmät isälaulut kertovat kaipauksesta ja kiitollisuudesta mutta myös epätietoisuudesta ja tuskasta. Yksi näkee mielessään isän sankarina, toinen arvoituksellisena hahmona, jonka haluaisi tuntea paremmin. Isänpäivä on paatoksellisten laulujen juhla.

    John Lennon: Beautiful Boy
    Harri Marstio: Isä ja poika
    Peter Lemarc: Mellan en far och en son
    Reba McIntyre: The Greatest Man I Never Knew
    The Winstons: Color Him Father
    Van Morrison: Does Love Conquer All
    Neil Young and Crazy Horse: Rainbow of Colours
    Kolmas nainen: Minun taivaassa
    Depeche Mode: People Are People
    Cigarettes After Sex: Kiss It Off Me

  •  Usein laulamisessa vaikeinta on löytää oma ääni. Se vaatii etsimistä ja löytämistä, erehdyksiä ja oikeita oivalluksia. Marjo Leinosen äänen tunnistaa heti. Hänen bluesinsa ja soulinsa ei ole muiden kopiointia. Marjon ilmaisussa olennainen tekijä on jo teini-ikäisenä alkanut musiikkifanius ja uteliaisuus. Ensimmäiset suuret musiikilliset kolahdukset opettivat, että elämän ja musiikin edessä pitää olla avoin ja rohkea.

    Rauli Badding Somerjoki: Suukko vain
    Patti Smith: Dancing Barefoot
    PK Keränen: Let Go
    Marjo Leinonen and Huff’n’Puff: Bless My Shoes
    Stray Cats: Runaway Boys
    Mahalia Jackson: When The Saints Go Marching In
    Sly and The Family Stone: If You Want Me To Stay
    Michael Kiwanuka: Solid Ground
    Jukka Eskola Trio: Hanky Panky

  • 1969 oli rock-historian kuuluisa hullu vuosi ja sen viimeiset kuukaudet ne vasta hulluja olivatkin. Tuosta syksystä on sauhuttu paljon ja ihan syystä. Kiinnostavia ja sittemmin tärkeiksi osoittautuneita albumeita ilmestyi solkenaan. Muutamassa kuukaudessa rockin maailma sai uuden klangin. Uusi vuosikymmen saattoi alkaa.
    Janis Joplin: Try (Just A Little Bit Harder)
    The Band: Up On The Cripple Creek
    Fleetwood Mac: Rattlesnake Shake
    Led Zeppelin: Thank You
    Diana Ross and The Supremes: Someday We’ll Be Together
    Creedence Clearwater Revival: Down On The Corner
    The Rolling Stones: Gimme Shelter
    Maustetytöt: Ihan niin kuin mukamasten vaan
    Marjo Leinonen ja Viranomaiset: Mutsi, opeta mut joraan
    Serge Gainsbourg et Jane Birkin: 69 annee erotique

  • Suomalaiselle asiaa ei tarvitse edes selittää. Totta kai surullinen musiikki on mahtavaa. Ilo tulee ja menee, mutta ihana alakuloisuus on ja pysyy. Olit sitten chanson-legenda,ruotsalainen balladilaulaja, kapverdeläinen ikoni tai masentunut indie-poppari, kunnon melankolia toimii aina.

    Seija Simola: Laulu kuolleesta rakastetusta
    Yves Montand: Les Feuilles Mortes
    Three Dog Night: One
    Edda Magnason: Trubbel
    Cesaria Evora: Sodade
    Massive Attack feat. Tracy Thorn: Protection
    Elliott Smith: Waltz #2
    Astor Piazzolla: Oblivion
    Carola: Mua tuudi hyväillen
    Michael Kiwanuka: Hero

  • Musiikissa voi olla virtuoosi monella tapaa. Hiljattain kuollut rumpali Ginger Baker edusti klassista käsitystä taituruudesta. Hän käsitteli soitintaan taituruudella ja vimmalla, joka muutti rockin maailmaa. Parhaat lauluntekijät tekevät taikuutta lauluillaan. Joskus pieneen tilaan mahtuu niin paljon, ettei sen pitäisi edes olla mahdollista. Taito tehdä laulu ei tule tyhjästä ja siksi parhaat harjoittelevat. Joni Mitchell, Lana Del Rey ja Knipi eivät ole vahingossa hyviä.

    Cream: N.S.U
    Graham Bond Organization: Wade In The Water
    Bonnie Raitt: Angel From Montgomery
    Joni Mitchell: California
    Lana Del Rey: Doin’ Time
    Knipi: 1986
    Knipi: Maitojuna
    Matti Johannes Koivu: Oma maa
    Nick Cave & Bad Seeds: Red Right Hand
    Joel Paterson: And I Love Her

  • Kierrätystä kaikki tyynni, sitähän popmusiikki usein on. Mutta mitä kaikkea entisiltä ajoilta kannattaa kuskata nykyhetkeen? Jotkut vanhat konstit eivät yksinkertaisesti tepsi. Se mikä ennen oli hyvää ja arvokasta voi nyt tuntua kornilta, vaikka kuinka tärkeistä asioista laulaisi. Vuosikymmenten vuoden takainen hard rock-seksikkyys voi sekin nostaa hien otsalle. Menneisyyden tulevaisuutta on mahdoton ennustaa. Voiko esimerkiksi rehellisyys tulla taas muotiin?

    The Rolling Stones: Out of Time
    Emeli Sande: Human
    Michael Rault: I’ll Be There
    Greta Van Fleet: Always There
    Bad Company: Feel Like Making Love
    Jani Matti Juhani: Kaunein aamuisin
    Lauri Tähkä: Blaablaa
    Keane: The Sun Ain’t Gonna Shine Anymore
    Kanerva: Ihana

  • Muusikoilta katoaa työt! Ei voi olla musiikkia, jos ei ole kitaraa, bassoa tai rumpuja! Syntetisaattoreiden ilmestyminen suomalaisen popin äänimaisemaan 1970-80-luvulla ei sujunut ilman kitkaa. Mikko Mattlarin kirjoittama Synteettinen Suomi-teos kertoo kotimaisen syntikkapopin villeistä pioneerivuosista. Konesoundit inspiroivat niin Jori Sivosen tapaisia iskelmäteollisuuden ammattilaisia kuin treenikämpillä visioineita tee-se-itse-futuristeja. Mattlar tuo tuliaisiksi ihmemaahan neljä siivua suomalaisen populaarimusiikin synteettistä historiaa, joka ulottuu hittilistoilta hämäriin kellareihin ja kokeellisesta popista diskolattioille.

    Dolly Parton: Jolene
    Richard Thompson: 1952 Vincent Black Lightning
    Hector: Herra Mirandos
    Meiju Suvas: Pidä musta kiinni
    Fredi: Se outoa on
    Leevi and The Leavings: En tahdo sinua enää
    Jussi Halme: Funny Funk
    Tapa Paha Tapa: Syyllinen
    The Beatles: Something

  • Pitkästä ja kivisestä tiestä on kiva keksiä romanttisia tarinoita.Kuinka kiva on tarpoa tuota taivalta ihan omin jaloin? Laulaja-lauluntekijä Ric Ocasek tiesi aika paljon aiheesta. Syyskuun 15.päivänä kuollut amerikkalaisen rockin tyyliniekka sai isoimman hittinsä nelikymppisenä. Keski-iän kynnykseltä löytyi vihdoin oikeaa tapa laulaa nuorille rakkaudesta

    Tony Bennett: Long and Winding Road
    The Cars: Drive
    Milkwood: With You With Me
    The Cars: Just What I Needed
    Weezer: Say It Ain’t So
    Larz-Kristerz: Här på landet
    Belle and Sebastian: Jill Pole
    Belle and Sebastian: Did The Day Go Just Like You Wanted?
    Jori Sivonen: Jupiter
    Pimeys: Kiinni

  • Mistä tietää, onko vakavalta kuulostava laulu oikeasti vakava? Ei oikein mistään, ja se popmusiikissa on juuri parasta. Totisuuden ja leikkimielen välinen raja on usein hämärä. Pophistoria tuntee myös suuren vakavoitumisen aikoja. Silloin syntynyt musiikki ei ollut pelleilyä. Ei edes silloin, kun se oli koomikon käsialaa.

    Vesa-Matti Loiri: Itkevä huilu
    Maustetytöt: Viidestoista päivä
    Moody Blues: Nights In White Satin
    Procol Harum: Salty Dog
    Cat Stevens: Morning Has Broken
    Rick Wakeman: Roundabout
    The New Piccadillys: Voodoo Chile
    Scott Bradlee’s Postmodern Jukebox: Creep
    Knipi: Katkoviivoja
    Shakepears Sister feat. Richard Hawley: When She Finds You

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä