Radio 1 vastaa

Kaj Färm: Sietämättömiä ratkaisuja!

  • 4 min
  • toistaiseksi

"Oon niin kiitollinen tästä kanavasta. Faunin iltapäivän kuuntelin tänään. Oon vielä nuori, ei teijän kuuntelijat välttämättä oo ikäihmisiä. Ystävällisin terveisin, keraamikko maalta"

Oivallinen nimimerkki on muuten oikeassa: Vaikka kanavamme kuuntelijoiden mediaani-ikä alkaakin kuutosella, on meillä kaiken ikäisiä kuuntelijoita. Esimerkiksi elokuussa, josta viimeiset kuuntelijalukumme ovat saatavilla, oli Yle Radio 1:llä lähes 80 000 alle 35-vuotiasta kuuntelijaa viikossa. Se joukko täyttäisi aika monta stadionia ja jäähallia. Kanavan ohjelmistoa ei suunnitellakaan ikäperustein, vaan asia edellä. Minusta se on perusteltua, sillä ikä ja sukupuoli kertovat meistä ihmisistä kovin vähän.

Postia Tampereelta:

"Vaikka humanisti olenkin, odotan joka viikko toimittaja Rantalan talousohjelmaa 'Mikä maksaa?' Ja taas torstaina 19.9. Rantala oli iskenyt ajankohtaiseen aiheeseen uudesta budjetista ja valtion rahapolitiikasta. Sen lisäksi, että ohjelma oli tehty ymmärrettäväksi ja kysymykset enemmän kuin relevanteiksi, työssään meritoituneet haastateltavat oli valittu nappiin!"

Pia tarkoittaa tässä "Mikä maksaa" -ohjelmaa, jossa J.P. Rantalan haastateltavina olivat kokeneet budjettien tekijät Raimo Sailas ja Erkki Virtanen. Ohjelma on saanut runsaasti positiivista palautetta ja on luonnollisesti kuunneltavissa Areenasta.

Sitten vaihdetaan lajia:

"Minusta tuntuu, että kirjallisuusohjelmat ovat käyneet todella vähiin ja siksi ilostuinkin niin, kun löysin sunnuntaiaamusta "Luomiskertomuksia" nimisen ohjelman. Margaret Atwood sattuu vielä olemaan lempikirjailijoitani. Kiitos ohjelmasta."

Kiitokset lähetti Merja Helsingistä, mutta asialla on tietenkin toinenkin puoli. Siitä kirjoittaa Pentti näin:

"Esitän kysymyksen. Aiotteko lopettaa Yle1:n ohjelman 'Musiikkia vanhasta Euroopasta'? Tänä aamuna kuulin, että se on typistetty puolen tunnin mittaiseksi. Sen alkupuolen on vallannut kirjallisuusohjelma. Kestämätöntä! 'Musiikkia vanhasta Euroopasta' on 'Lauantain toivottujen' lisäksi ollut ainut ohjelma, mitä radiosta olen enää vuosiin kuunnellut. En voi kuunnella puheohjelmia niiden esiintyjien kammottavan vääristellyn suomen kielen takia."

Niin, yksi tykkää… ja toinen taas. Niinhän se on. Vastaus on yksinkertainen: Ei, emme aio lopettaa "Musiikkia vanhasta Euroopasta". On totta, että se lyhennettiin kahdellakymmenellä minuutilla, jotta saimme lisättyä mainitun "Luomiskertomuksia" ohjelman ohjelmistoomme. On nimittäin niin, että kirjallisuusohjelmat ovat muun muassa eläköitymisten takia vähentyneet kanavalta. Sen sijaan musiikin määrä on kasvanut. Näinä niukkuuden aikoinahan ei läheskään kaikkia eläköitymisiä paikata uusilla ihmisillä, mikä on tietenkin sääli. Siksi olimme iloisia, kun pystyimme tuottamaan tuon kaksikymmenminuuttisen sunnuntaiaamuun, mikä on perinteinen kirjallisuusohjelmien paikka. Luomiskertomuksia alkaa kello 9.05 ja toistamiseen se esitetään keskiviikkoisin kello 17.35.

Kiitoksia jälleen kaikesta palautteesta, ideoista ja aatoksista. Niitähän voi lähettää meille joko Yle Radio yhden nettisivujen kautta tai sähköpostitse: yle.radio1@yle.fi. Mainio keino on lähettää postia suoraan minulle osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten rakkaan postilaitoksemme kautta osoitteeseen Kaj Färm, PL 8, 00024 Yleisradio.

Pirteätä syksyä.

Kaj Färm

Lähetykset

  • la 21.9.2019 12.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Nimimerkki "Tuiran poika" on lähettänyt mielenkiintoisen ja analyyttisen viestin koskien erityisesti arkiaamujen ohjelmistoa. Koska viesti on melko pitkä, luen siitä vain osia ja koetan tiivistää sanoman. Näin nimimerkki aloittaa:

    "Kuuntelen jatkuvasti Radio 1:tä, koska sen ohjelmat ovat yleensä hyviä, ja joka tapauksessa enimmäkseen parempia kuin muilla kanavilla, TV-ohjelmista puhumattakaan. Mutta ei mikään ei ole niin hyvää, ettei voisi olla parempaakin. Siksi kerron ajatuksiani Radio 1:n aamuohjelmista."

    Tämän jälkeen nimimerkki kummeksuu tässä palauteohjelmassa usein luettuja ohjelmien kehuja ja epäilee siksi, ettei hänenkään palautetta lueta. On totta, että minulle asti tuleva palaute on voittopuolisesti kiittävää tai sitten hyviä ideoita tarjoavaa. Toki kielteistäkin palautetta tulee, mutta "Tuiran pojan" lähettämän kaltaista fiksua ja analyyttista kriittistä palautetta valitettavan harvoin. Usein kielteinen palaute on selvästi lähetetty kiivastuksissa ja on ikävästi joko haastateltavan tai haastattelijan henkilöön käyvää, erityisesti Ykkösaamun aikaan. Mutta mennään sitten itse asiaan eli nimimerkin aamuanalyysiin:

    Hän aloittaa kuvaamalla ohjelmistoa kello seitsemän uutisista lähtien ja toteaa sen olevan "jotakuinkin täysin pirstottua, pienimuotoista näperrystä, josta kaikki linjakkuus puuttuu". Tuohon aikaanhan lähetämme hartaita säveliä, aamuhartauden ja hieman musiikkia ennen Ykkösaamua. Ykkösaamua nimimerkki kommentoi näin:

    "Tämän jälkeen alkaa Ykkösaamu, joka sinänsä on hyvä ja tarpeellinen ohjelma. Aikaisemmin tämä ohjelma sijoittui aikaväliin klo 8.10 – 9.00, joten aikaa siihen oli varattu noin 50 minuuttia. Nyt tämä ohjelma kestää melkein puolitoista tuntia. Kun ohjelman aikaa pidennettiin pari vuotta sitten, perusteluina oli se, että asioita saataisiin käsiteltyä enemmän ja perusteellisemmin. Miten on käynyt?"

    Nimimerkin mielestä ei kovin hyvin. Hänen käsityksensä mukaan kello seitsemän, kahdeksan ja yhdeksän uutiset toistavat samoja uutisia ja niitä on liikaa. Hän myös kummeksuu sitä, että alkulähetyksessä kuullusta haastattelusta lähetetään tiivistetty versio vielä lähetyksen lopuksi. Hänen mielestään olisi syytä palata lyhyeen versioon.

    On hyvä palauttaa mieliin, mitä kaikkea tavoiteltiin, kun tuo puolen tunnin pidennys Ykkösaamuun pari vuotta sitten tehtiin. Yksi syy oli tosiaan se, että saisimme ohjelmasta hieman kattavamman, mutta suurin syy oli toinen: Olimme saaneet paljon palautetta niin sanotulta aktiiviväeltä siitä, että he eivät ehdi kuuntelemaan ohjelmaa kuin korkeintaan aivan sen alkuosan kahdeksan jälkeen. Olemme hyvin tietoisia siitä, että suurin osa kuuntelijoista ei kuuntele koko puolentoista tunnin ohjelmaa – aamu on usein kovin hektistä aikaa. Aloittamalla ohjelman jo puoli tuntia aikaisemmin, suomme mahdollisuuden myös aikaisille työmatkalaisille aamun ajankohtaispakettiin. Uusimalla alkulähetyksen haastattelun vielä ennen yhdeksää, pyrimme palvelemaan niitä, jotka aloittavat aamunsa hieman myöhemmin.

    Tietenkin kuuntelijoillamme on kovin monia eri tapoja ja tarpeita, joten tällaista tasapainottelua ja kompromissien hakemista tämä ohjelmasuunnittelu joskus on.

    Toivottavasti tämä antoi edes jonkinlaisen vastauksen nimimerkki "Tuiran pojan" pohdinnoille.

    Aika kuluu eikä tähän palautetuokioon juuri enempää taida mahtua, mutta sen vielä kerron, että ensimmäisen adventtisunnuntain kantaattijumalanpalvelus Turusta on saanut paljon kiitosta ja hienohan se olikin.

    Vaikken tässä lähetyksessä kovin monta asiaa saanutkaan käsitellyksi, takaan, että kaikki luetaan. Palautetta voi lähettää joko kanavan nettisivujen kautta tai sähköpostitse: yle.radio1@yle.fi. Suoraan minulle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen kaj.farm@yle.fi ja manuaalisen postin osoite on Kaj Färm, PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonvaihdetta.

    Kaj Färm

  • Ruvetaanpas purkamaan kuluneen viikon monipuolista palautepinoa. Aloitetaan politiikasta, siitähän riittää juttua:

    ”Miksi Yle ja muut tiedotusvälineet aina syyttävät Perussuomalaisia populismista ja vääristä tiedoista? Syyllistyväthän siihen kaikki muutkin, mutta Antti Rinnettä ei kuitenkaan syytetä, vaan ihastellaan kansanrintamahallitusta”

    Kysymyksen esitti Mauri Pirkanmaalta. Ottamatta kantaa siihen, kuka mihinkin syyllistyy, on minulla kuitenkin sellainen tunne, että onhan tämä istuva hallituskin ollut aikamoisen ryöpytyksen kohteena viime päivät. Demokratia toimii.

    Seuraava viesti tulee Pohjois-Karjalasta:

    ”Brysselin kone on erittäin hyvä ajankohtaisohjelma. Myös yleisön toiveisiin perustuvat musiikkiohjelmat ovat hyviä. Yleensäkin ohjelmatarjonta on hyvää. Ihmettelen, että Radio 1:n kuuluvuus Joensuun kaupungin alueella on huono muihin kanaviin verrattuna! Miksi?”

    Jaahas, että huonosti kuuluu yhä Joensuussa. En tiedä, mistä siellä kiikastaa, tehoja tarvittaisiin varmaan lisää. Näistä lähettimistä vastaa Ylen puolesta Digita Oy ja toimitan viestin heille.

    Sitten siirrymme musiikkiosioon:

    ”Kaunista musiikkia Euroopan Valot -ohjelmassa tänäänkin. Toivottavasti ohjelma jatkuu. Tarvitsemme muistutuksia yhteisen Eurooppamme kevyemmästäkin musiikista, jota tehdään eri puolilla niin paljon.”

    Hauska kuulla, että Euroopan valojakin arvostetaan. Jotkuthan ovat olleet sitä mieltä, että Yle Radio 1:n ei tulisi soittaa tuollaista musiikkia lainkaan, sillä sitä soittavat kaikki muutkin. Eivät muuten soita. Eivätkä varsinkaan ne lukemattomat kymmenet kaupalliset radiokanavat, joita taas vuodenvaihteessa tulee lisää.

    Sitten niin sanotun taidemusiikin pariin:

    ”Toivoisin kuulevani enemmän unohdettujen suomalaissäveltäjien sinfonista musiikkia tai kamarimusiikkia ja oopperoita, kuten esimerkiksi Tuukkasen Karhunpyynti, luonnekuvia kolmesta muskettisoturista, vuorten laulu ja 5 ja 6. sinfonia, Ernst Lingon 4. pianokonsertto ja ritarisinfonia ja niin edelleen.”

    Kiitos vinkeistä. Me täällä yritämme kovin olla unohtamatta unohdettujakaan suomalaissäveltäjiä. Kalervo Tuukkasta varmaan löytyy, mutta joskus ongelmana on taltioiden puuttuminen. Mutta onhan meillä toki sentään Suomen suurin levystö, unohtamatta Ylen omaa kantanauhatuotantoa.

    Sitten vielä yksi tärkeä huomio:

    ”Johanna Korhosen sinänsä ansiokkaassa ja kiinnostavassa ohjelmassa 28.11. sanottiin, että kvadriljoonassa olisi 15 nollaa. Näin Amerikassa, mutta meillä täällä sivistysmaissa pohjana on miljoona eikä tuhat niin kuin Atlantin takana. Näin siis kvadriljoona on miljoona potenssiin neljä, joka on siis 10 potenssiin 24!(24 nollaa) Tämä luku on myös huomattavasti uskottavampi kun arvioidaan sitä rahamäärää, mikä maailmassa liikkuu.”

    Ihmeellinen on lukujen maailma. Aivan en lähtisi mukaan tuohon Matti Klingemäiseen hieman lapselliseen ajatukseen siitä, että on olemassa moukkamainen Amerikka ja sivistynyt Eurooppa. Siitä ei oikein näy merkkejä. Kaiken lisäksi olen ymmärtänyt, että ”tuhat-pohjainen ajattelu” on vallalla myös Britanniassa eli kyse on siis anglosaksisesta käsityksestä. Luvuthan ovat joka tapauksessa samoja, vaikka nimitykset vaihtelevat.

    Kiitoksia taas kaikesta palautteesta ja ideoista. Kaikkea sellaista voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Vanhan kunnon perinteisen postin osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna onkin sitten ensimmäinen adventti. Iloitaan siitä.

    Kaj Färm

  • ”Kiitoksia torstain Ykkösaamusta Päivi Neitiniemelle!”, kirjoittaa Tuomo Vantaalta.

    ”Erityisesti nautin siitä kuinka tiukassa pihdissä toimittaja piti kokenutta konkaripoliitikko Mika Lintilää. Siinä oli valtionvarainministeri välillä helisemässä ja kuitenkin toimittaja pysyi koko ajan asiallisena. Tuli melkein vastikään edesmennyt Leif Salmen mieleen.”

    Näin siis Tuomo.

    Toinen paljon keskustelua herättänyt ohjelma torstaina oli Juho-Pekka Rantalan ”Mikä maksaa”, minkä aiheena oli ”Onko kasvisruokabuumi tulossa”.

    Näin Liisa Espoosta:

    ”Muuten hyvä ohjelma, mutta otsikko oli kyllä aika hölmö. Kasvisruokabuumi on ollut täällä jo vuosia. Itse lopetin kaiken eläinperäisen syömisen heti tultuani täysi-ikäiseksi kuusi vuotta sitten, enkä ole katunut milloinkaan.”

    Onhan ohjelmasta närkästyttykin, tietenkin:

    ”Miksi Ylessä nykyään ovat vain äänessä vegaanit? Lisäksi vielä vegaaniruokaa kauppaavan yrityksen omistaja! Piilomainontaa....Ihminen on sitäpaitsi aina syönyt sekaravintoa, lisäksi meillä on pidettävä omavarainen ruoantuotanto, siis elinvoimainen maatalous tässä maassa. Kotimainen ruoka on puhdasta ja Suomessa ei naudat pilaa ilmastoa, syntipukit löytyvät ihan muualta. Lisäksi nauta ei kilpaile ravinnosta ihmisen kanssa. Eikä naudanlihaa voi rinnastaa tupakkaan, se on absurdia!”

    Täytyy heti korjata tuota nimettömäksi jäänyttä kirjoittajaa. Kyllä täällä muutkin pääsevät ääneen kuin vegaanit. Nytkin on äänessä lihaa silloin tällöin syövä setämies.

    Aihe on saanut jotkut myös muistelemaan menneitä:

    ”Olen jättänyt lihan syönnin 1960 luvun lopulla ja olen hyvin pärjännyt. Aina on ollut hyvää omatekoista ruokaa tarjolla. Joskin silloin olin 'kummajainen'. Ravintolassa sain opastaa tarjoilijaa, esim. kun listalla oli metsästäjän pihvi! ”Voitko jättää siitä sen jauhelihapihvin pois ja laittaa reilusti sienikastiketta ja vihannesta.”

    Näin muisteli Harriet. Minäkin muistan että vielä parikymmentä vuotta sitten, kun yksi lounasseurueemme jäsenistä oli pyytänyt kokin tekemään itselleen ihan pelkän salaattilautasen, toi tarjoilija tilaukset pöytään saatesanoin: ”Kaksi sipulipihviä, kaksi lohta ja yksi höpö-höpö”. Tosin tuo höpö-höpökin oli runsas ja kuulemma maittava.

    Keskiviikkona Aristoteleen kantapään aiheena oli etukäteen hieman huolta herättänyt: ”Voiko sukupuolisen suuntauksen kuulla puheesta?” Ohjelmaa kommentoi Tomi näin:

    ”Pelkäsin, että ohjelmassa sorruttaisiin toisaalta helppoihin stereotypioihin tai sitten sievistelyyn ja poliittisesti korrektiin jargoniin. Ohjelma oli kuitenkin hyvä ja kunnon tietoa lisäävä ja ajatuksia avaava.”

    Tuossa ohjelmassa Pasi Heikura haastatteli tutkija Sanni Surkkaa ja se, kuten kaikki muutkin tässä mainitut ohjelmat ovat yhä kuunneltavissa Areenasta.

    Kiitoksia jälleen runsaasta palautteestanne, jota ei postilakko ole pahemmin haitannut, kunhan ei sähköpostilaitos menisi sekin tukilakkoon. Lähettäkää lisää kysymyksiänne, toiveitanne, haukkujanne ja kehujanne. Niitä kaikkia voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Maapostin voi tälläkin viikolla unohtaa.

    Rauhallista viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

  • "Olenhan aina tiennyt, että Radio 1 on aivan omassa laatuasteikossaan. Kaikki muut radiot, televisioista puhumattakaan, tipahtavat tämän asteikon ulkopuolelle."

    Näin maltillisesti aloitti kirjeensä Jarmo Helsingistä ja selittää sitten asiansa tarkemmin:

    "Sattumalta osuin radion ääreen keskellä päivää maanantaina. Siellä kerrottiin, että alkamassa oli ohjelma nimeltä 'Metallijahti'. Säikähdin jo, ettei kai nyt Radio 1:ssäkin ruveta soittamaan jotain peräkammarinpoikien hevimusiikkia, mutta olisi pitänyt olla uskossani vankempi: Ei tietenkään, vaan kyseessä oli erittäin mielenkiintoinen reilun puolen tunnin ohjelma Suomen kaivosteollisuuden kehityksestä 1800- ja 1900-luvuilla. Sitten kävi ilmi, että kyseessä onkin ohjelmasarjan toinen osa. Ensimmäisen osan kuuntelin samana iltana Areenasta. Se käsitteli Ruotsin ajan kaivostoimintaa. Fiksua, kiihkotonta ja asiantuntevaa ohjelmaa, joka nivoutui hienosti Suomen valtiolliseen kehitykseenkin. Vaikka äänessä oli paljolti geologit, ei kaivostoiminnan ympäristövaikutuksiakaan sivuutettu. Niitähän on ollut aina ja paljon rajummin kuin nykyään.
    Taas löysitte aiheen, josta en tiennyt olevani lainkaan kiinnostunut ennen kuin toitte sen tarjolle. Kysynpä vaan: mikä muu kanava tällaiseen pystyy ja ryhtyy? Kiitoksia Radio 1:lle ja Ylelle!"

    Näin kirjoitti Jarmo Helsingistä. "Metallijahti" ohjelmasarjasta, mikä kuullaan tosiaan maanantaisin kello 12.10. ja toisen kerran näin lauantaisin kello 17.15. Ohjelman toimittaa Harri Alanne ja haastateltavina ovat geologi Veli-Pekka Salonen ja historian dosentti Panu Nykänen.

    Kyseessä on kolmiosainen niin sanottu minisarja, minkä kolmas ja viimeinen osa kuullaan ensi maanantaina, mutta kaikki kolme osaa ovat jo kuunneltavissa Areenasta.

    Maarit Lukkarisen toimittama "Kulttuurin kutsumana Euroopassa" -ohjelmasarja on sekin saanut kiitosta. Myös viimelauantainen jakso, jossa haastateltavana oli muusikko Marko Ojala. Näin kirjoitti Leena:

    "Huippumielenkiintoinen ohjelma, hyvät kysymykset, miellyttävät puhujaäänet molemmilla. Ilo oli kuunnella tietoa Latviasta. Lumisadeterveisin Leena."

    Vai että lumisade. Näkisipä vaan.

    On muuten totta, että vaikka Latvia on maantieteellisesti kovin lähellä, kuulemme siitä melko harvoin. Puhumattakaan sitten Liettuasta. Kuinka moni tuntee edes käsitteen "Suur-Liettua" tai "Liettuan ja Puolan unioni"? Vielä on meillä kuulkaas paljon kerrottavaa.

    Paljon on kerrottavaa sekä huomioitavaa. Siinäkin te kuuntelijat olette ideoinenne meitä paljon auttaneet. Lähettäkää niitä ja kaikkea palautetta vastakin. Ja konstithan ovat monet. Palautetta voi antaa joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Sattuneesta syystä en tällä kertaa lupaa mitään tuon perinteisen postilaitoksen jakaman postin suhteen, joten jätänpä sen osoitteen lukematta. Tämä ei kuitenkaan ollut kannanotto kenenkään puolesta saati vastaan.

    Kaikesta huolimatta toiveikasta viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

  • Kovin on kehnoa toimittajakunta täällä Ylessä, mutta monipuolisella tavalla:

    "Antakaa kansan valitseman hallituksen tehdä työtään rauhassa! Joka päivä studiossa lappaa joku mukamas talousviisas lukemassa madonlukuja. Pitkästä aikaa meillä on vasemmisto voimissaan tekemässä politiikkaa köyhälle kansalle, mutta Ylen porvaritoimittajat pullikoivat vastaan."

    Muun muassa näin kirjoittaa pitkässä kirjeessään nimimerkki "Sorretut nousevat". Täysin päinvastaista mieltä on Jouko Jyväskylästä:

    "Teillä on siellä vihervasemmistolaisia politrukkeja niin monissa ohjelmissa, että oikein huimaa. On Brysselin konetta, Sari Valtoa, Mikä maksaa muutamia luetellakseni. Eduskunnan enemmistö on oikeistolainen. Miksei se näy eduskunnan omistamassa Ylessä?"

    Positiivisena ihmisenä totean, että kun joka suunnasta moititaan, olemme ehkä onnistuneet olemaan tasapuolisia. Yle on tosiaan niin sanottu "eduskunnan radio", mutta eduskunta on asettanut sen pääperiaatteeksi riippumattomuuden. Siksi ei toimittajakunta vaihdu aina vaalien myötä niin kuin joissain maissa.

    Jätetään sitten politikointi ja kuunnellaan nimimerkki "Vapaarouvaa":

    "Kiitokseni ovat odottaneet lähettämistään pari vuotta, ajan jonka olen ollut vapaana työelämästä. Olen toki seurannut aiemminkin kanavan ohjelmia, ajaessani tunnin työmatkaa aamun ohjelmat valmistivat hienosti kiireiseen työpäivään, Faunin iltapäivä toimi siirtymäriittinä sen jälkeen. Nyt voin rehellisesti sanoa, että kanava on yksi tärkeimmistä syistä siihen, että olen solahtanut vapaarouvan elämään ja nautin joka hetkestä. Pidin suunnattomasti työstäni ja koska olen edelleen hyvin utelias elämälle, saan valtavasti sisältöä päivääni ykköseltä: yleissivistystä miellyttävässä formaatissa ja mainioita musiikkiohjelmia. Saatte tavattoman paljon kiitosta ohjelmista jotka ovat minunkin listallani, joten riittää, että mainitsen Muistojen bulevardin - Jake Nymanin aivan ykkösenä - ja erinomaisen ihanan Euroopan valot. Olen joskus ystävilleni verrannut tunnetta kun on kuunnellut ohjelman joko suorana tai Areenassa hetkeen, kun istuu lempiravintolassa jossain Euroopassa ja odottaa espressoa erinomaisen aterian jälkeen...
    Koska kunnon arvioon kuuluu rehellisyys, löydän yhden seikan: varsinkin Kulttuuriykkösen toimittajakunnassa olen huomannut hieman turhaa pääkaupunkikeskeisyyttä. Erinomaista syystalven jatkoa."

    Kiitoksia Vapaarouvalle kannustavasta viestistä.

    Journalisti Johannan torstainen ohjelma on saanut paljon kiitosta sekin. Tässä yksi:

    "Journalisti Johannan Kouluampuja -teemainen ohjelma oli todella erinomainen! Tällaista lähestymiskulmaa tarvitaan juuri kyseessä olevan aiheen arkipäivän uutisia syvällisempään käsittelyyn. Myös musiikin valinta oli hienoa ja sen käyttötapa oli aiheeseen hyvin istuvaa."

    Näin kiitteli monien muiden joukossa nimimerkki "Hannele-mummo". Kyseinen ohjelma sai hurjan alaotsikon: "Mikä saa koululaisen tappamaan" ja on sekin tietenkin kuunneltavissa Areenassa.

    Sitten seuraa tärkeä tiedotus:

    Suomen ja Helsingin ortodoksisen pääkirkon Uspenskin katedraalin kellojen soitto on vihdoinkin tallennettu uudelleen. Uudessa äänityksessä kelloja soittaa Pekka Eronen.
    Uusi tallenne katedraalin kellojen kumusta otetaan käyttöön radiossa tulevana sunnuntaina, kun Yle Radio 1:ssä lähetetään ortodoksinen liturgia kello 11. Eli kaikkien kauniista kellonsoitosta nauttivien kannattaa silloin olla kuulolla!

    Kiitoksia taas erittäin monipuolisesta palautetulvasta, jota olette lähettäneet. Kuten aiemminkin olen todennut, läheskään kaikki eivät tähän ohjelmaan mahdu, mutta kaikki kyllä luetaan ja opiksi otetaan.

    Postiahan voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Perinteisen postin osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.
    Kyllä marraskuustakin voi nauttia.

    Kaj Färm

  • Muutama viikko sitten jonkinlaisen pienoiskohun aiheutti Johanna Korhosen eli Journalisti Johannan ohjelma ”Paha puhe tappaa”. Ohjelman teemana oli, kuinka pitäisi suhtautua, kun kielenkäyttö niin politiikassa ja muuallakin kovenee? Onko tahdikas hiljaisuus aina viisasta?

    Ohjelma sai paljon kiitosta ja sen aihetta sekä käsittelytapaa pidettiin viisaana, tärkeänä ja asiallisena.

    Kuitenkin eräs oululainen kaupunginvaltuutettu tulkitsi, että ohjelmassa kohdeltiin juuri häntä kaltoin ja hän vaatikin oikaisua sekä anteeksipyyntöä. Syytös on kovin vakava ja siksi se tietenkin otettiin täällä Ylessä tosissaan ja asia tutkittiin kunnolla, kuten pari viikkoa sitten lupasin tässä ohjelmassa. Nyt asia on ratkaistu ja tuo ratkaisu on oikaisupyynnön esittäjälle saatettu tiedoksi. Oleellinen osa vastauksesta kuuluu näin:

    "Ohjelmassa käsiteltiin Oulun käräjäoikeuden tuomiota periaatteelliselta ja yleiseltä kannalta. Ohjelmassa kommentoitiin sitä, mitä periaatteellista seikkaa oikeus käsitteli ja miten se ratkaisi sen sekä arvioi loukkaavina pidettyjen sanojen käyttöä. Ohjelmassa ei mainittu teitä eikä siinä käsitelty teidän toimintaanne. Teille ei näin ollen ole syntynyt oikaisuoikeutta."

    Melko odotettu ratkaisu siis, mutta hyvä, että asia käytiin kunnolla läpi. Tältä osin tapaus on siis loppuun käsitelty.

    Musiikista on jälleen kirjoitettu paljon, ja sehän onkin ymmärrettävää. Musiikki vaikuttaa suoraan tunteisiin ja tunnelmiin.

    Eräs uskollinen kuuntelijamme toivoi musiikkiohjelmiin enemmän romantiikan ajan säveltäjiä. Se kun lohduttaisi näinä syksyisen harmaina päivinä. Välitän toiveen musiikkitoimittajillemme.

    Ikisuosikki Muistojen bulevardikin saa jälleen huomiota muiden musiikkiohjelmien ohella. Tämä todistaa, että samat ihmiset arvostavat niin sanottua taidemusiikkia kuin laadukasta viihdettäkin:

    "Taas kerran kiitos kanavallenne. Täytyy tunnustaa: ainoa kerta kun vaihdan Radio Suomeen, on sunnuntaina klo 10-12 eli jumalanpalvelusten ajaksi. Uskomattomia toimittajia teillä. Kiitos taas tämänpäiväisestä Riston valinnasta, jota oli ilo kuunnella, kuten aina. Uusinnat kirkkomatkoista olivat tosi hyviä. Ehkä Risto voisi jatkaa matkaa eri kirkkokuntien välillä laajemminkin?
    Sunnuntain tooraselitykset ovat nekin loistavia.
    Olemme kaksi muistojen bulevardifania. Joka-aamuista fanien tietokilpailua vaikeuttaisi, jos alkuviikon laatijoiden järjestys vaihtuisi.
    Syysterveisin
    Uskollisimmat kuulijanne"

    Vai että fanit järjestävät tietokilpailuja myös Muistojen bulevardin ympärille! Tuohan voisi olla hyvä ohjelmaideanakin.

    Vielä yksi viesti koskien musiikkia:

    "Sydämelliset kiitokset keskiviikkoisesta Faunin iltapäivästä. Se oli hieno yhdistelmä hieman yllättävämpiä kappaleita ja vanhoja lempikappaleitani. Oli Arto Noraksen sellonsoittoa, Matti Salmisen ihana tulkinta Merikannon laulusta 'Soi vienosti murheeni soitto' ja lopuksi vielä pappa-Bachin hieno kvintetto. Juuri tällaista musiikkia kaipaan iltapäiviini. Että te sitten osaattekin!"

    Näin kirjoitti nimimerkki ”Runotyttö, jonka parasta-ennen-päivä taisi jo mennä”.
    No johan on nimimerkki!

    Muistutan, että myös nämä ”Faunin iltapäivät”, ja muutkin äänilevykonsertit, kuten ”Klassista kahteen” ja ”Aamusoitot”, löytyvät Areenasta vielä kolmekymmentä vuorokautta radiolähetyksen jälkeen.

    Kiitoksia jälleen palautteestanne eli osallistumisesta kanavan kehittämiseen. Kaikkea palautetta voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhaisaa viikonloppua

    Kaj Färm

  • Hetken olin lomamatkalla ja sillä välin Suomessa on tapahtunut vaikka mitä. Käsitettävämmästä päästä on se tosiasia, että taas on lokakuu, niinhän käy joka vuosi. Mutta paljon surullista ja käsittämätöntäkin on tapahtunut. Sitä käsitteli arkkipiispa Tapio Luoma iltahartaudessaan tiistaina Kuopion tapahtumien jälkeen. Tätä iltahartautta on pidetty lohtua antavana ja sitä on paljon kiitelty. Se on yhä kuultavissa Areenassa.

    Sitten on pienempiä asioita, jotka nekin ovat tuoneet lohtua ja rauhaa. Näin kirjoittaa Nina:

    "Kun maailma myllertää ja tuntuu välillä niin kovin rajulta ja pelottavalta, antaa minulle lohtua musiikki. Olen klassisen musiikin ystävä ja siksi sellaiset ohjelmat kuin Aamusoitto, Klassista kahteen ja Faunin iltapäivä ovat minulle kovin tärkeitä. Myönnän mieluusti, että joskus ne ovat mielen pakopaikkoja, mutta sellaistakin tarvitaan. Kiitos kaikkien näidenkin ohjelmien tekijöille."

    Olen Ninan kanssa aivan samaa mieltä: eskapismillekin on aikansa. Musiikista on seuraavassakin viestissä kyse:

    "Kiitoksia torstai-illan konsertista, joka oli harvinaista kyllä äänitetty täällä Kokkolassa meidän Snellman-salissamme. Kiitoksia juontaja Inari Tillille, Keski-Pohjanmaan kamariorkesterille ja kaikille ihanille solisteille ja muille osallisille. Hienolta kuulosti vaikka pikkuinenhan tämä sali on Helsingin musiikkitaloon verrattuna, mutta kotoinen se on."

    Näin kirjoitti kokkolalainen Pekka. Tuolla torstaisella konsertilla oli muuten hieno nimi: "Yhä hohtaa sisälläni". Täytyykin joskus tulla sinne Snellman-saliin vierailemaan.

    Onhan tässä kaikenlaista poruakin syntynyt. Joku oli loukkaantunut "Mikä maksaa" -ohjelmasta, jossa käsiteltiin niin sanottuja kryptovaluuttoja. Kuulemma väärin käsitelty.

    Johanna Korhosen eli "Journalisti Johannan" torstainen ohjelma "Paha puhe tappaa" on aiheuttanut jonkin verran mielipahaa. Tutkimme nyt, oliko ohjelmassa kaikki kohdallaan.

    Talvea kohden siis menemme ja niinhän sen pitääkin olla, vaikka on tähän kylmyyteen vielä totuttelemista. Pysytellään me vilukissat sisällä, siemaillaan teetä ja kuunnellaan vaikka radiota. Niitä ohjelmia voi sitten kommentoida joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Perinteisen postin osoite on: Kaj Färm, PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua

    Kaj Färm

  • "Oon niin kiitollinen tästä kanavasta. Faunin iltapäivän kuuntelin tänään. Oon vielä nuori, ei teijän kuuntelijat välttämättä oo ikäihmisiä. Ystävällisin terveisin, keraamikko maalta"

    Oivallinen nimimerkki on muuten oikeassa: Vaikka kanavamme kuuntelijoiden mediaani-ikä alkaakin kuutosella, on meillä kaiken ikäisiä kuuntelijoita. Esimerkiksi elokuussa, josta viimeiset kuuntelijalukumme ovat saatavilla, oli Yle Radio 1:llä lähes 80 000 alle 35-vuotiasta kuuntelijaa viikossa. Se joukko täyttäisi aika monta stadionia ja jäähallia. Kanavan ohjelmistoa ei suunnitellakaan ikäperustein, vaan asia edellä. Minusta se on perusteltua, sillä ikä ja sukupuoli kertovat meistä ihmisistä kovin vähän.

    Postia Tampereelta:

    "Vaikka humanisti olenkin, odotan joka viikko toimittaja Rantalan talousohjelmaa 'Mikä maksaa?' Ja taas torstaina 19.9. Rantala oli iskenyt ajankohtaiseen aiheeseen uudesta budjetista ja valtion rahapolitiikasta. Sen lisäksi, että ohjelma oli tehty ymmärrettäväksi ja kysymykset enemmän kuin relevanteiksi, työssään meritoituneet haastateltavat oli valittu nappiin!"

    Pia tarkoittaa tässä "Mikä maksaa" -ohjelmaa, jossa J.P. Rantalan haastateltavina olivat kokeneet budjettien tekijät Raimo Sailas ja Erkki Virtanen. Ohjelma on saanut runsaasti positiivista palautetta ja on luonnollisesti kuunneltavissa Areenasta.

    Sitten vaihdetaan lajia:

    "Minusta tuntuu, että kirjallisuusohjelmat ovat käyneet todella vähiin ja siksi ilostuinkin niin, kun löysin sunnuntaiaamusta "Luomiskertomuksia" nimisen ohjelman. Margaret Atwood sattuu vielä olemaan lempikirjailijoitani. Kiitos ohjelmasta."

    Kiitokset lähetti Merja Helsingistä, mutta asialla on tietenkin toinenkin puoli. Siitä kirjoittaa Pentti näin:

    "Esitän kysymyksen. Aiotteko lopettaa Yle1:n ohjelman 'Musiikkia vanhasta Euroopasta'? Tänä aamuna kuulin, että se on typistetty puolen tunnin mittaiseksi. Sen alkupuolen on vallannut kirjallisuusohjelma. Kestämätöntä! 'Musiikkia vanhasta Euroopasta' on 'Lauantain toivottujen' lisäksi ollut ainut ohjelma, mitä radiosta olen enää vuosiin kuunnellut. En voi kuunnella puheohjelmia niiden esiintyjien kammottavan vääristellyn suomen kielen takia."

    Niin, yksi tykkää… ja toinen taas. Niinhän se on. Vastaus on yksinkertainen: Ei, emme aio lopettaa "Musiikkia vanhasta Euroopasta". On totta, että se lyhennettiin kahdellakymmenellä minuutilla, jotta saimme lisättyä mainitun "Luomiskertomuksia" ohjelman ohjelmistoomme. On nimittäin niin, että kirjallisuusohjelmat ovat muun muassa eläköitymisten takia vähentyneet kanavalta. Sen sijaan musiikin määrä on kasvanut. Näinä niukkuuden aikoinahan ei läheskään kaikkia eläköitymisiä paikata uusilla ihmisillä, mikä on tietenkin sääli. Siksi olimme iloisia, kun pystyimme tuottamaan tuon kaksikymmenminuuttisen sunnuntaiaamuun, mikä on perinteinen kirjallisuusohjelmien paikka. Luomiskertomuksia alkaa kello 9.05 ja toistamiseen se esitetään keskiviikkoisin kello 17.35.

    Kiitoksia jälleen kaikesta palautteesta, ideoista ja aatoksista. Niitähän voi lähettää meille joko Yle Radio yhden nettisivujen kautta tai sähköpostitse: yle.radio1@yle.fi. Mainio keino on lähettää postia suoraan minulle osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten rakkaan postilaitoksemme kautta osoitteeseen Kaj Färm, PL 8, 00024 Yleisradio.

    Pirteätä syksyä.

    Kaj Färm

  • "Kuuntelen Ykköstä päivittäin informaatio- ja musiikkilähteenä."

    Näin aloittaa viestinsä Risto ja vakuuttaa hyvää tahtoaan ja arvostustaan kanavaa kohtaan. Mutta kritisoitavaakin löytyy:

    "Vaikka aikaa on hiukan kulunut, tuon esille pari Yle Radio 1:n toimittajien asennekömmähdystä kesän ajalta. Tiedeasioita käsittelevän Kalle Haatasen ohjelmassa puhuttiin homeopatiasta, jolloin Haatanen filosofisen tiedeasiantuntijan varmuudella nauroi halventavasti lyttyyn homeopatian idean ja olemassaolon. Homeopatia on monissa maissa osa hyväksyttyä terveydenhoitoa ja paljon käytetty tuloksellisesti Suomessakin, vaikka virallinen terveydenhoito luokittelee sen epätieteelliseksi ja humpuukiksi. Ei ollut ilo.
    Toisessa tapauksessa toimittaja Pauliina Grymin juontamassa Kulttuuriykkösessä keskusteltiin viineistä. Esiin tuli biodynaamiset viinit. Toimittaja kysyi vieraaltaan, mitä biodynaaminen viljely on? Vastauksessa ei vielä tullut esille edes kaikki biodynaamisen viljelyn menetelmät ja käytännöt, kun Pauliina Grym jo tokaisi, että 'siis humpuukia'.
    Yle Radio 1 on radiokanava, joka käsittelee eri elämänaloja ja kulttuuria monipuolisesti, asiallisesti ja sivistävästi. Toimittajan ammattiin täytyy kuulua laaja-alainen tietämys ja tiedonhankinta, kiinnostus ja asioiden hyväksyminen. Siihen ei kuulu toimittajan ylimielisyys ja aliarvioiva, mollaava asenteellisuus.
    Siitä kyseiset toimittajat laiskanläksytykseen."

    Näin kirjoitti siis Risto Maalahdesta. Nämä asiat herättävät aina voimakkaita tunteita, mutta siitä todella lienemme yksimielisiä, että ylimielisyyteen ei kenelläkään ole syytä.

    Suoritetaan nopea piipahdus musiikin suuntaan:

    "Yle radio yhden klassisen musiikin toimitus on erittäin ammattitaitoinen ja tekee korkeatasoisia musiikkivalintoja klassisen musiikin ohjelmiin. On erittäin hienoa avata radio Aamusoiton, Musiikkia vanhasta Euroopasta, Risto Nordellin, Klassista kahteen- ohjelmien aikaan. Yleensä kuuntelenkin Yle ykköstä tästä syystä."

    Kiitos. Musiikistamme vastaa suuri joukko erinomaisia toimittajia, joille kiitokset on jo välitetty.

    Sitten kysymys kuuntelijaltamme Tampereelta. Tämä asiahan ei nyt ole kovin suuri, mutta jäi ainakin meitä vaivaamaan. Kysyjänä on Eetu:

    "Pidän kovasti siitä, että aamusella kerrotaan, ketkä kyseisenä päivänä nimipäiväänsä viettävät eri kalentereiden mukaan. Ja onnentoivotuksista muita merkkipäiviään viettäville. Vaan milloin tämä hieno tapa on saanut alkunsa?"

    Eetun kysymys on yllättävän visainen, johtuen siitä, että siinä vaiheessa kun nämä toivotukset ovat tulleet osaksi aamukuulutusta niitä ei ole erikseen merkitty päiväohjelmistoon. Niinpä esimerkiksi yleensä niin hyvistä historialähteistä kuin vanhoista "Antenni" tai "Radiokuuntelija"-lehdistä ei tässä asiassa olekaan apua.

    Kun keskenämme asiaa pohdimme tuli vastaukseksi yleensä, että "ainahan niitä on luettu". Tämä ei tietenkään voi pitää paikkaansa ja vastaus johtuu yksinomaan siitä, että me kaikki – siis minäkin – olemme liian nuoria. Joskus niinkin. Useat jo edesmenneetkin kuuluttajat ja muut radiopersoonat ovat kirjoittaneet muistelmiaan, mutta minun käsiini ei nyt ole sattunut sellaista, jossa tästä nimipäiväasiasta kerrottaisiin. Niinpä käännymme teidän puoleenne hyvät kuuntelijat: Onko teillä tästä asiasta muistitietoa tai oletteko jostain lukeneet tai kuulleet asiasta?

    Auttakaa meitä auttamaan. Tietoa, arvauksia ja muistikuvia sopii lähettää samoihin osoitteisiin kuin muutakin palautetta eli joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy ja kulkee. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaj Färm

  • "Kiitokset Jari Aulan mainiosta ohjelmasarjasta "Tuntematon Venäjä".

    Näin aloittaa palautekirjeensä Heikki Helsingistä ja jatkaa:

    "Oli mukavaa kuunnella, kun Ylen ohjelmassa kerrankin käsiteltiin Venäjää asiallisesti. Yksittäisistä osista pidin eniten ensimmäisestä, jossa Venäjään hyvin perehtynyt Hannu Mäkelä kertoili maasta asiantuntevasti ja hyväntahtoisesti. Hänen kertomansa vastasi täsmälleen sitä kuvaa, joka minulle on maasta muodostunut noin kolmen vuosikymmenen vähittäisen tutustumisen myötä.
    Sarja oli mielenkiintoisesti rakennettu, ja jokainen haastattelu valotti aihetta eri näkökulmasta. Kun ensimmäinen osa ansiokkaasti esitteli Venäjää enemmän tai vähemmän sellaisena kuin se on, kukin seuraava osa valotti eri näkökulmista suomalaisten käsityksiä siitä – yksi tuntee yhdenlaisia faktoja, toinen toisenlaisia, ja kolmannella on pelkkiä vahvoja ennakkoluuloja.
    Tämä oli pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri askel Yle:lle. Nyt kun on harpattu yhden näkymättömän muurin yli, eli onnistuttu käsittelemään Venäjää muutenkin kuin ennakkoluuloisesti ja pahantahtoisesti, niin olisi kiinnostavaa kuulla tai nähdä ohjelma, jossa annettaisiin Venäjän asukkaiden vapaasti ja ilman toimittajan omia jälkitulkintoja kertoa sekä Venäjästä että Neuvostoliitosta, ja ehkä vertailla niitä keskenään. Siis kertoa suoraan Venäjästä ja Neuvostoliitosta, eikä suomalaisten niihin liittyvistä käsityksistä, kuten tällä kertaa."

    Tätä ehdotti Heikki. Olen aivan samaa mieltä, että Jari Aulan toimittama "Tuntematon Venäjä" oli todella kiinnostava sarja. Areenasta löytyy. Mitä tulee Heikin jatkoideaan, niin se onkin jo hieman ongelmallisempi. Journalismiin kuuluu myös fokusointi ja tulkinta. Ei ole millään mahdollista antaa kaikkien Venäjän asukkaiden puhua, vaan valintoja täytyy aina tehdä. Mieleen muistuvat myös takavuosien propagandistiset "Näin naapurissa"-ohjelmat. Sellaiseen aikaan en ainakaan minä halua takaisin, en Venäjän enkä minkään muunkaan maan tai instituution kohdalla. Kriittisyyttä ei milloinkaan pidä unohtaa.

    Sitten kiitosta uusista ohjelmista. "Markus Leikolan sota ja rauha"-sarja alkoi keskiviikkona ja sai heti paljon ansaittua huomiota. Ohjelmasarja pohtii sitä kuinka sodat syttyvät ja kuinka rauhat solmitaan. Siinä riittääkin pohtimista ja niinpä sarja jatkuukin koko syyskauden. Ensilähetys on keskiviikkoisin kello 12.10 ja osat tulevat esitysjärjestyksessä tietenkin Areenaan, missä ne myös pysyvät.

    Myös "Valkoisesta valosta" tuttu Johanna Korhonen on palanut ääneen hieman uudistetulla ohjelmaidealla, minkä monet kuuntelijamme riemumielin huomasivatkin. Hänen uuden ohjelmansa nimi on "Journalisti Johanna", mutta aivan sama Johanna Korhonen siellä pohtii arkisia ja miksei myös yleviäkin aatoksia. Torstaisin kello 10 ja toinen lähetys sunnuntaisin kello 17.10.

    Kiitoksia jälleen hyvistä huomioistanne ja kaikenlaisesta palautteesta. Sitähän voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Syksy on saapunut ja niinhän sen pitikin. Iloitaan siitä.

    Kaj Färm

  • "Kiitoksen aiheita Radio 1:lle sekä henkilökunnalle että vierailijoille."

    Näin otsikoi listansa kuuntelijamme Maritta. Sitten itse lista:

    "1. Rauhallisella ja miellyttävällä äänellä puhuvat toimittajat
    2. Ohjelmista: hengelliset, samoin asia- ja ajankohtaisohjelmat, sekä taide- ja tiedeohjelmat ja musiikkiohjelmat.
    3. Iltahartauksiin toivoisin rakastettua piispa Matti Sihvosta. Hän vihki minutkin vuosia sitten ammattiini. Aamuhartaudet, joissa hän oli vain pari kertaa, tulevat minulle iltapainotteisuudestani johtuen ihan liian aikaisin. Olisi hyvä tunne, jos hän esimerkiksi lauantai-iltana siunaisi meidät sunnuntain viettoon. Ihmisillä tuntuu lukemattomista avunpyynnöistä päätellen olevan suuri hätä maailmanmenosta ja omasta olemisestaan, joten tällainen asia toisi monelle rauhaa. 24/7 ei sopinutkaan kaikille ihmisille.
    4. Toivon myös, että lopettaisimme "Kadonneen ajan etsimisen". Se on tullut jo ikuisuuden. Eikö tilalla voisi olla vaihteeksi jokin suomalainen kaunis ja mieltä lämmittävä kuunnelma. Televisio on valitettavasti pitänyt koko kesän huolen siitä, että henkirikoksia ja pornoa tulee joka kanavalta. Ei ihme, että rikosten määrät kasvavat. Haluan luottaa radio yhden hyvään ja laadukkaaseen ohjelmatarjontaan.
    5. Joku kuulija taisi pyytää toistakin ohjelmapäällikön palauteaikaa radiossa. Toisinaan pystyn kuuntelemaan päivällä, mutta jokin alkuilta-aika olisi hyvä.
    Parhain terveisin nimimerkki 'Maritta'"

    Kiitokset nimimerkille. Hartausohjelmia tulisi tosiaan kehittää siinä missä muitakin ohjelmiamme. Hartausohjelmat teemme yhteistyössä Kirkon viestinnän kanssa, joten otanpa asian puheeksi tavatessamme.

    Mitä tulee "Kadonnutta aikaa etsimässä"-luentaan, niin eihän sitä nyt kesken voi lopettaa! Kyseessä on tosiaan Marcel Proustin kymmenosainen romaanisarja, jossa olemme nyt lähestymässä kahdeksannen osan loppua. Näin ollen luenta tulee vielä jatkumaan ainakin vuoden verran. Tämä ohjelmapaikkahan ei ole pois kuunnelmilta, vaan siinä on aina luettu jotain klassikkoteosta. Ehkä Proustin jälkeen olisikin jälleen jonkin suomalaisklassikon aika.

    Vielä tämän palutetuokion esitysajoista. Juuri tuosta syystä se ajetaan jo nykyään kahdesti lauantaisin: ensin kello 12.05 ja toisen kerran 17.10.

    Eilen perjantaina Marittalta tuli vielä täydennysosa listaan:

    "Lisään vielä edellisiin kiitoksiini ohjelman 'Kiveen hakatut'. Haikeana kuuntelin tänään, ilmeisesti viimeisen kerran tänä vuonna."

    Niinhän se on, että kesän loppuessa loppuvat myös kesäsarjat. Vakaana aikomuksenamme on kuitenkin jatkaa sarjaa taas ensi kesänä, jos luoja suo.

    Sitten mielenkiintoinen pyyntö, koskien iltahartauksia:

    "Maanantain iltahartauksien raamatunluku on hyvä asia, mutta jättäkää nyt ihmeessä ne Vanhan Testamentin väkivaltajaksot pois. Joku voi saada käsityksen, että sellainen kuuluu kristinuskoon. Kauhistuttaa."

    Kauhistuttaa toki, mutta voimmeko ajatella, että jotkut osat vanhasta testamentista eivät kuuluisikaan kristinuskoon? Tällainen karsinta taitaisi vaatia useammankin kuin yhden kirkolliskokouksen.

    Vakavasti puhuen: Kun me täällä Radio 1:ssä päätimme muutama vuosi sitten lukea Koraanin suomennoksen, päätimme nimenomaan lukea sen kannesta kanteen, mitään julmuuksiakaan pois jättämättä. Tämä siksi, ettei meitä voitaisi syyttää asioitten silottelusta. Toki asiantuntijat avasivat näitäkin kohtia Koraanista ja asettivat ne oikeisiin asiayhteyksiinsä. Samoin toimimme nyt, kun lukuvuorossa on pyhät juutalaiset kirjoitukset. Kyllä niistäkin löytyy omituisuuksia, joita voi ilman selityksiä olla vaikeata ymmärtää. Tätä taustaakin vasten olisi perin kummallista, että silottelisimme valtauskontomme pyhiä tekstejä. Niin emme voi mielestäni toimia.

    Kiitoksia mielenkiintoisista viesteistä, ideoista ja kaikesta palautteesta. Lähettäkää sitä joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Perinteisen postin osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaj Färm

  • Tällä viikolla on tullut paljon hyvää ja analyyttistä palautetta. Aloitetaan Heikin kirjeellä:

    ”Olen löytänyt aivan uuden tilaisuuden hyödyntää radio-ohjelmia, kun hoksasin, että Yle-Areenan ohjelmia voi kuunnella autoradiosta älypuhelimen bluetooth-yhteyden avulla. Yksin pitkiä kesämökkimatkoja ajaessa aiemmin on väsymys haitannut ajamista, mutta ei enää. Kun Eva Tigerstedt kertoo tyylikkäästi musiikista ja soittaa kommentoimiaan kappaleita tai kun Kalle Haatanen keskustelee älykkäästi vieraansa kanssa, pysyy vireystila herpaantumattomana ja autolla ajaminen on turvallista.
    Lämmin kiitos Evalle sekä Klassikkoparatiisista että ”Kahdeksasta klasarista”.
    Suuri kiitos myös Kalle Haataselle. Hän on ohjelmissaan aina perehtynyt syvällisesti aiheeseen ja kykenee mielenkiintoisella tavalla johdattelemaan keskustelua varsinaisen asiantuntijan kanssa. Monien keskusteluohjelmien ansiosta olen innostunut lukemaan useita hänen haastateltaviensa kirjoja, jotka myös ovat olleet valtavan mielenkiintoisia. Viimeksi eilen tilasin kirjastosta ohjelman innoittamana Riikka Kaihovaaran kirjan "Villi ihminen ja muita luontokappaleita".

    No vielä vähän kritiikkiäkin:

    "Suhde ironiaan ja sarkasmiin on tietysti makuasia, mutta tässä on syy, miksi Minna Lindgrenin sinänsä paljon asiaakin sisältävät esitelmät eivät oikein innosta minua. Mutta ehkä on hyvä, että musiikkiohjelmia tarjotaan moneen makuun.”

    Näin siis Heikki. Totta tosiaan, Areenaa voi käyttää autossa myös noin, hyvä muistutus.

    Aika ajoin taivastellaan sitä, kuinka vähän Suomessa puhutaan Euroopan unionin asioista. Jostain syystä tästä ei syytetä esimerkiksi poliitikkoja tai virkamiehiä, vaan myös he ovat löytäneet tutun syyllisen: median. Sanotaan, että media ei kerro EU-asioista ja siksi kansa pysyy tietämättömänä. Pah, valitkaa medianne tarkemmin. Ainakin Yle Radio 1:n kuuntelijat tietävät, että uutis- ja ajankohtaisohjelmien lisäksi on ohjelmistossamme jo vuosikausia ollut viikoittainen ohjelma, joka nimenomaan paneutuu EU-asioihin ja hyvin paneutuukin. Tätä todistaa myös Marja-Leena:

    ”Haluan kiittää Maija Elonheimoa ”Brysselin kone” ohjelmasta! Siinä on ohjelma, jossa on paneuduttu syvällisesti kulloiseenkin aiheeseen, ja haastateltavat on valittu huolella. Erityisen mielenkiintoinen oli 21.8. tullut ohjelma, jossa valotettiin asioita italialaisesta näkökulmasta. Samoin valaiseva oli myös edellinen ohjelma, jossa paneuduttiin USA:n seuraaviin presidentinvaaliasetelmiin ja sen mahdollisiin vaikutuksiin EU:hun. Tämän tasoista tietoa ei juuri tapaa suomalaisessa uutis- ja ajankohtaisohjelmissa tai lehdistössä, joissa käsitellään hyvin yksipuolisesti ja omasta ajatusmaailmasta lähtöisin olevasta vinkkelistä maailman asioita.
    Haluan kiittää myös maisteri Lindgreniä hänen kesän aikana tulleista musiikkiesitelmistään. Hänen valtava tietomääränsä, riemastuttava esitystapansa toimii päivänpiristyksenä! Hän osaa myös terävästi rinnastaa asioita nykypäivän ilmiöihin. Satiiri on taitolaji, jonka vain harvat hallitsevat.”

    Muun muassa näihin asioihin oli kiinnittänyt huomiota Marja-Leena. Hyvä huomata, että myös Maisteri Lindgren jakaa mielipiteitä. Näin on usein persoonallisuuksien kanssa. Sitten terveisiä Ristolta:

    "Sari Valton ohjelma 'Älä ripustaudu toivoon' tiistaina oli erinomainen ja syvältä luotaava filosofofeineen Sara Heinämaa ja Markus Neuvonen. Se pani ajattelemaan. Samoin Tiedeykkösen ohjelmat ovat aina kiinnostavia. Niiden parissa pitkä automatka sujui hienosti. Niitä on ilo kuunnella, vaikka aihe olisi outo ja kaikkea ei välttämättä ymmärrä täysin.”

    Kiitoksia taas hienoista palauteposteista ja lähettäkää lisää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy ja kulkee. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Loppukesä on hienoa aikaa.

    Kaj Färm

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä