Havaintoja ihmisestä

Meditointia tarjotaan ratkaisuksi ylityöpaineisiin

  • 28 min
  • toistaiseksi

Erityisesti asiantuntijatyölle on nykyään tyypillistä työn rajojen hämärtyminen sekä jatkuvat neuvottelut ja epävarmuus rajoista. Työpaikoilla järjestettävät Mindfulness-ohjelmat ovat osa tätä muutosta.

“Ajatellaan, että meditointi olisi ratkaisu monitohelointiin eli multitaskaamiseen. Kriitikot väittävät, että tietoisen läsnäolon avulla hyväksytään työskentelyolosuhteet sellaisena kuin ne ovat”, kertoo tutkija Mira Karjalainen.

Hänen mukaansa meditointi itsessään ei ole ongelmallista, vaan se, mihin sitä käytetään. Karjalainen työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa WeAll-tutkimushankeessa. Hän on tehnyt tutkimusta kansainvälisessä asiantuntijayrityksessä, jossa oli vahvat ylityöpaineet.

“Ylityöpaineita ei pyritä purkamaan, vaan ratkaisuksi tarjotaan mindfulnessia”, sanoo Karjalainen.

Sirpa työskentelee nuorten parissa. Hän on liki neljäkymmentä vuotta tehnyt oma-aloitteisesti meditointiharjoituksia myös työpaikalla.

“Kollegani sanovat, että olen rauhallinen työssäni. En missään tapauksessa aio lopettaa meditointia - se on osa minua”, kertoo Sirpa.

Ohjelman toteuttanut työryhmä:

Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
Äänisuunnittelu: Laura Koso
Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
Tuottaja: Anna Simojoki
Lukijat: Jami Liukkonen, Susan Grönholm, Miika Lauriala, Marja Vehkanen.
Kuvat: Tuuli Laukkanen
Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Lähetykset

  • to 19.9.2019 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Muualta Suomeen muuttaneiden naisten on vaikeampi saada töitä kuin kantasuomalaisten maisterisnaisten. Suomeen muutetaan ulkomailta etenkin perheen, työn tai opiskelun takia.

    Kulttuuritulkki Chiara Costa-Virtanen tuli Suomeen kuusi vuotta sitten. Italiassa hän oli toiminut johtotehtävissä, mutta Suomessa ovet työelämään eivät tahtoneet avautua.

    Nykyään hän on puheenjohtajana International Working Women of Finland -järjestössä.

    “Jaamme tietoa suomalaisesta työelämästä ja luomme verkostoja yhdessä”, kertoo Costa-Virtanen.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymisestä keskustelevat kulttuuritulkki Ciara Costa-Virtanen, tutkijatohtori Tytti Steel ja toimittaja Satu Kivelä.

    Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia kokemuksia.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.
    Lukijat: Denise Wall, Jari Rantschukoff, Marja Vehkanen ja Anniina Wallius

  • Trauma on henkinen haava. Sen saa aikaan traumatisoiva tapahtuma tai toistuva ja vaikea kokemus.
    Trauman määrittelyssä olennaisinta on ihmisen oma kokemus. Kyseessä ei ole mielenterveyden häiriö, vaan melko tavallinen osa ihmisen elämää.

    “Me kaikki koemme traumoja. Toiset selviävät niistä paremmin kuin toiset”, kertoo psykoanalyytikko Harri Virtanen.

    Henkiset haavat voivat olla myös kansallisia kuten esimerkiksi sodan kokemukset. Käsittelemättömät traumat eivät helposti, häviä vaan voivat siirtyä seuraaville sukupolville. Traumoista voi kuitenkin vapautua esimerkiksi terapian avulla.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa traumasta keskustelevat psykoanalyytikko Harri Virtanen ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten henkilökohtaisia kokemuksia traumoista.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.
    Lukijat: Anna-Liisa Haavikko, Jari Rantschukoff ja Mira Stenström

  • Unen tarve on yksilöllinen ja määräytyy geneettisesti. Osa meistä pärjää viiden tunnin levolla, toiset tarvitsevat seitsemän tuntia unta ja osa vielä enemmän. Uneen vaikuttaa geenien lisäksi muun muassa ikä. Se vaikuttaa siihen miksi lapsi simahtaa yhdeksältä, mutta teini valvoo yötä myöten.

    “Unen tarvetta ei voi muuttaa. Myös se, kuinka hyvin ihminen kestää satunnaista valvomista, on äärimmäisen yksilöllistä”, sanoo dosentti Tarja Stenberg.

    Uni vaikuttaa myönteisesti muistiin ja luovuuteen. Se suojaa myös monilta sairauksilta. Silti yhä useampi nukkuu huonosti. Maailman terveysjärjestö WHO onkin määrittänyt univajeen teollistuneissa maissa vallitsevaksi epidemiaksi.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa haastateltavana on dosentti Tarja Stenberg, joka on tutkinut unta neljäkymmentä vuotta. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten kokemuksia unesta ja nukkumisesta.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.
    Lukijat: Jari Rantschukoff, Marja Vehkanen, Salla Matusiak ja Miika Lauriala.

  • Pitkäkestoinen stressi voi murtaa mielenterveytesi. Esimerkiksi masennusta voi kuitenkin ehkäistä ja hoitaa.

    Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Elinympäristömme on muuttunut hektisemmäksi. Mielen järkkymisellä on yhteys myös esimerkiksi vähävaraisuuteen ja matalaan asemaan yhteisössä. Toisaalta masennusdiagnoosit ovat kasvaneet myös siksi, että masennukseen mahdollisesti liittyvä häpeäleima on pienentynyt, ja ihmiset osaavat hakea apua.

    Mielenterveyden häiriö johtuu perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.

    “Mikäli vaikka stressi on pitkäkestoista, se voi laukaista ahdistuneisuushäiriön tai masennuksen sille alttiilla henkilöllä”, kertoo käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta.

    Ihminen ei sairastu ilman syytä. Esimerkiksi masennus on usein reaktio tilanteeseen, jossa ihmisen voimavarat ehtyvät.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa mielen häiriöistä ja sairauksista keskustelevat professori Iiris Hovatta ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten tarinoita mielen häiriöistä ja niistä selviämisestä.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä.
    Lukijat: Tuukka Pasanen, Tuomas Niemelä, Annina Aho ja Marja Vehkanen

  • Lapsettomuuskriisi on yksi elämän isoimmista kriiseistä.

    “Tahattomassa lapsettomuudessa ihmiseltä uhataan ottaa pois sellaista, joka on ainakin joillekin elämän merkityksellisin asia. Kokemus koettelee rajusti”, kertoo psykologi, psykoterapeutti Maiju Tokola.

    Tahattomalla lapsettomuudella tarkoitetaan sitä, että raskaus ei ole alkanut vuoden yrittämisen jälkeen. Vuosittain noin 3 000 uutta suomalaisparia hakeutuu saamaan lääketieteellistä apua lapsettomuuteen.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelma oli mukana Pinokkio-klubilla lokakuussa, kun aiheena oli tahaton lapsettomuus. Illan aikana äänessä oli muun muassa stand up -koomikko Olli Siiki. Hän on käynyt kihlattunsa kanssa puolitoista vuotta lapsettomuushoidoissa.

    “Multa ei ole juuri koskaan kysytty, miltä musta tuntuu. Olisi kiva, jos joku kysyisi ja kuuntelisi”, kertoo Siiki.

    Omia tarinoitaan tahattomasta lapsettomuudesta kertovat myös Aspa-säätiön Voimaa seksuaalisuudesta -hankkeen päällikkö Milla Ilonen sekä aikuinen adoptoitu,koulutukseltaan kätilö Reetta Kurjonen.

    Pinokkio-klubi järjestettiin Lavaklubilla Helsingissä, jossa ohjelma myös taltioitiin.

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Liven taltioinnista vastaavat äänitarkkailijat: Mikko Kuokka ja Matti Littunen
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • Työpaikoilla ilmenee asiatonta käytöstä monella eri tavalla. Yksi ilmiöistä on henkinen työpaikkaväkivalta.

    “Kyse ei ole epäkohteliaisuudesta. Henkinen väkivalta on toistuvaa ja systemaattista mustamaalaamista, leimaamista tai mitätöimistä”, sanoo professori Marjut Jyrkinen.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn vastannut nimimerkki Sini joutui ahtaalle aiemmassa työpaikassaan.

    “Koet ajautuvasi asemaan, jossa sinun pitää käyttäytyä kuin kiltti pelokas lapsi. Muutoin esimiehesi suuttuu ja alkaa syrjiä tai puhua sinusta negatiivisesti”, kertoo Sini.

    Työpaikoilla asiattomasti toimivat usein lähijohto ja keskijohto. Kyse on vallan käyttämisestä väärin, kertoo professori Jyrkinen. Hänen mukaansa organisaatioissa pitääkin kiinnittää huomiota johtamisen laatuun.

    “Hyvä työpaikka on moniarvoinen, kunnioittava ja mukaan ottava. Se edellyttää eettistä, sukupuolen ja moninaisuuden huomioivaa, kunnioittavaa johtamista”, sanoo Jyrkinen.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Lukijat: Malla Kuuranne, Marja Vehkanen, Jari Ratschukoff ja Susanna Vainiola.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • Kotkassa on tutkittu yli 50-vuotiaiden työttömien kokemuksia työnhakupalveluista. Kokemukset eivät ole kovinkaan myönteisiä.

    “Tutkimukseen osallistuneet kokivat, ettei palveluita ole olemassa ainakaan heille”, kertoo tutkijatohtori Tytti Steel. Lisäksi viisikymppiset joutuvat helposti ikäsyrjinnän kohteiksi työnhaussa.

    Työ- ja elinkeinotoimistojen resursseja on leikattu runsaasti viime vuosina. Palvelujen puute on tuttua myös nuoremmille työnhakijoille.

    Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn vastannut nimimerkki Samuli on kolmekymppinen pitkäaikaistyötön. Hänellä on tohtorin tutkinto luonnontieteiden alalta sekä opettajan pätevyys.

    “Olen viimeisen kolmen vuoden aikana tehnyt ainoastaan satunnaisia opettajan sijaisuuksia yläkoululla. TE ei ole edistänyt työllistymistäni mitenkään”, kertoo Samuli.

    Tytti Steelin mukaan TE-toimistojen palveluissa on kehittämisen varaa. Millaista palvelua yli viisikymppiset työnhakijat sitten tarvitsisivat?

    “Kyllä sen pitäisi olla henkilön tausta- ja osaamisen huomioon ottavaa ja kannustavaa”, sanoo Steel.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Lukijat: Anniina Wallius, Jyrki Koskenseppä, Laila Kangas, Markus Virtanen.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • Ilmastonmuutos ja moni elämäntapatrendi kuten lisääntyvä kasvissyönti haastavat ihmislajia pohtimaan suhdettaan eläimiin ja luontoon. Ihminen ei aina itse muista olevansa myös itse eläin. Me ihmiset olemme halunneet ajatella olevamme jotain erityistä kuten Jumalan kuva tai evoluution huipentuma.

    Länsimaisessa ajattelussa eläimet on perinteisesti luokiteltu eri kategorioihin niistä saatavan hyödyn perusteella.

    “En vastusta lihansyöntiä, mutta tehotuotanto ei mahdollista eläimille hyvää, lajityypillistä elämää, jonka ne ansaitsisivat”, kertoo Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn vastannut Maija.

    Eläimet oppivat ja tuntevat tunteita. Esimerkiksi norsut kokevat iloa, huvittuneisuutta, helpotusta sekä myötätuntoa.

    Tutkija Elisa Aaltola työskentelee Turun yliopistossa. Hän tutkii ihmisen ja eläinten suhdetta sekä eläinten kohtelua moraalisesta ja eettisestä näkökulmasta.

    “Tietysti sitä toivoisi, että saavutettaisiin toisenlainen tapa hahmottaa ihmisen asemaa: joka näkisi meidät osana luontoa ja muita eläimiä”, sanoo Aaltola.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Lukijat: Kaija Kellman, Outi Paananen, Nina Naakka, Jaakko Mannermaa ja Teemu Sipilä
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • Moni ihminen epäilee jatkuvasti omaa osaamistaan. Kyse voi olla huijariajattelusta. Se ei ole psyykkinen häiriö, sairaus tai diagnoosi, vaan kokoelma erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja.

    Psykologi Tiina Ekman kohtaa huijariajattelijoita työssään työterveyshuollossa.

    “Ihmisellä voi olla jatkuvaa painetta omasta tekemisestään. Hän miettii selviytymistään niin paljon, että kärsii ahdistuksesta, masennuksesta tai uupumuksesta. Jos huijariajattelu on jo osa identiteettiä, se aiheuttaa syvää ahdistusta”, kertoo Ekman.

    Nimimerkki Vilja kertoo kärsineensä huijariajattelusta koko aikuisikänsä. Hän panostaa työhönsä ja valmistautuu huolella.

    “Kuulun kai siis molempiin ääripäihin: yrittämisen venyttäjiin ja hirveästi töitä tekeviin. Mistä saisi tukea ja apua ettei uupumus veisi mennessään?”, pohtii Vilja.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Lukijat: Lotta Vihriälä, Marja Vehkanen, Annina Aho, Laura Koso ja Teemu Sipilä.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • Erityisesti asiantuntijatyölle on nykyään tyypillistä työn rajojen hämärtyminen sekä jatkuvat neuvottelut ja epävarmuus rajoista. Työpaikoilla järjestettävät Mindfulness-ohjelmat ovat osa tätä muutosta.

    “Ajatellaan, että meditointi olisi ratkaisu monitohelointiin eli multitaskaamiseen. Kriitikot väittävät, että tietoisen läsnäolon avulla hyväksytään työskentelyolosuhteet sellaisena kuin ne ovat”, kertoo tutkija Mira Karjalainen.

    Hänen mukaansa meditointi itsessään ei ole ongelmallista, vaan se, mihin sitä käytetään. Karjalainen työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa WeAll-tutkimushankeessa. Hän on tehnyt tutkimusta kansainvälisessä asiantuntijayrityksessä, jossa oli vahvat ylityöpaineet.

    “Ylityöpaineita ei pyritä purkamaan, vaan ratkaisuksi tarjotaan mindfulnessia”, sanoo Karjalainen.

    Sirpa työskentelee nuorten parissa. Hän on liki neljäkymmentä vuotta tehnyt oma-aloitteisesti meditointiharjoituksia myös työpaikalla.

    “Kollegani sanovat, että olen rauhallinen työssäni. En missään tapauksessa aio lopettaa meditointia - se on osa minua”, kertoo Sirpa.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Lukijat: Jami Liukkonen, Susan Grönholm, Miika Lauriala, Marja Vehkanen.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • Ihmisistä noin 15 - 20 prosenttia on herkkiä eli erityisen sensitiivisiä. Psykologi ja kouluttaja Heli Heiskasen mukaan kyse on synnynnäisestä piirteestä.

    “Se ei ole mikään vamma tai vika. Siihen liittyy voimakkaiden tunteiden kokeminen. Myös aistikokemukset ovat tavallista syvempiä ja herkempiä”, kertoo psykologi Heli Heiskanen.

    Yli 150 ihmistä vastasi Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn. Nimimerkki En ollutkaan outo vaan erilainen kertoo:

    “Kun vuosia sitten luin silkasta mielenkiinnosta kirjan erityisherkkyydestä, löysin yllättäen kirjasta itseni ja sain selityksen outoudelleni."

    Erityisherkkyyteen perehtyminen voi auttaa monia piirteen omaavia hyväksymään itsensä. Heiskanen on kirjoittanut aiheesta Herkkyyden voima -kirjan.

    “Erityisherkkyydessä on hyviä ja huonoja puolia. Tärkeintä on oppia elämään tasapainossa omien ominaisuuksien kanssa. Kyky aistia muiden tunteita ja tarpeita on hieno kyky. Jos se menee liiallisuuksiin, siitä tulee liian kuormittavaa”, sanoo Heiskanen.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Lukijat: Helena Lappeteläinen, Kai Kostamo, Noora Hirn, Annina Aho, Laura Koso.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

  • Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen suhtaudutaan työelämässä ja kouluissa yhä kaksinapaisesti. On tyttöjä ja poikia, miehiä ja naisia. Tällainen ajattelu sulkee ulkopuolelle, toiseuttaa ja tai tekee näkymättömiksi kaikki ne, jotka eivät koe nais- tai mies-määrittelyitä omakseen. Kokemuksia sukupuolesta on kuitenkin useita.

    “Vasta yli 30-vuotiaana ja ilmapiirin muututtua avoimemmaksi, olen alkanut pitää mahdollisena, että en kuulu kumpaankaan sukupuoliluokitukseen”, kertoo nimimerkki Aaron kokemuksistaan.

    Vanhempi tutkija Jukka Lehtonen työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa työelämää tutkivassa monitieteellisessä WeAll-tutkimushankkeessa. Lehtonen tutkii tutkii sukupuolta ja seksuaalisuutta koulutuksen ja työelämän konteksteissa.

    “Työelämän ja koulutuksen käytännöt ovat syvään juurtuneita. Vaikka yrittäisi aktiivisesti purkaa kaksinapaista järjestelmää, joskus tulee toistaneeksi sukupuoliajattelun peruslähtökohtia”, sanoo Lehtonen.

    Vähemmistöön kuuluvilla ihmisillä voi olla jo etukäteen pelkoa syrjinnästä, mikä aiheuttaa ahdistusta. Nimimerkki Transmies kirjoittaa kokeneensa syrjintää peruskoulussa ja ammattikorkeakoulussa:

    “Peruskoulussa minua kiusattiin, ja opettajat eivät puuttuneet asiaan. Kiusaaminen oli muun muassa lyömistä, potkimista, haukkumista, roskikseen laittamista ja kivillä heittelyä.”

    Lähes kaikki suomalaisista transnuorista ovat kokeneet psyykkistä väkivaltaa, ja fyysistä väkivaltaa noin puolet, kertoo Seta.

    Lainsäädäntö kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen perusteella, mutta silti syrjintää tapahtuu arjessa.

    “Se voi romahduttaa terveyden ja aiheuttaa stressiä, masennusta, ahdistusta ja itsetunto-ongelmia. Ihminen saattaa alkaa vältellä muiden kollegojen seuraa, mielenkiinto työhön katoaa ja tulee sairauspoissaoloja”, kertoo Lehtonen.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:

    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Anna Simojoki
    Lukijat: Jussi Nygren, Jaana Sormunen, Jalmari Laine, Helena Lappeteläinen, Kai Kostamo ja Susanna Vainiola
    Kuvat: Tuuli Laukkanen
    Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä