Politiikkaradio

Elämä ja politiikka: Sirkka-Liisa Anttila

  • 47 min
  • toistaiseksi

Miten politiikka on muuttunut 36 vuodessa? Kuinka paha kriisi keskustalle oli Suomen liittyminen EU:n jäseneksi?

Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastateltavana Suomen pitkäaikaisin naiskansanedustaja, entinen maa- ja metsätalousministeri ja europarlamentaarikko Sirkka-Liisa Anttila (kesk). Haastattelijana Linda Pelkonen.

Euroopassa hyvin verkostoitunut Anttila on huolissaan kansainvälisen politiikan jännitteistä. Euroopassa on hänen mukaansa johtajuuspula, joka nyt pitäisi ottaa haltuun.

Hänen mielestään olisi tärkeää pitää yllä hyviä suhteita Venäjään, vaikka Ukrainan kriisiä ei ole vielä ratkaistu ja EU:n asettamat Venäjän vastaiset pakotteet ovat edelleen voimassa.

Sirkka-Liisa Anttila kertoo myös miten hyviä suhteita luodaan ja miten niistä voi olla politiikassa hyötyä. Anttila on onnistunut jäämään kansainvälisten vieraiden mieliin kutsumalla heitä kotitilalleen Forssaan.

Anttilan mielestä keskusta teki Juha Sipilän johdolla hyviä päätöksiä, mutta hän mainitsee yhden väärän päätöksen, joka saattoi olla kohtalokas.

Yksityiselmän ja haastavan poliittisen työn yhdistäminen ei ole aina ollut helppoa. Anttila pohtii suhdettaan lapsiinsa ja lapsen lapsiinsa. Hän myöntää, että poltiikasta on vaikea jäädä pois, vaikka hän pitää sitä välttämättömänä perheensä kannalta.

Elämä ja politiikka -sarjassa Linda Pelkonen haastattelee yhden politiikan jättävän pitkän linjan poliitikon. Sarja Yle Puheen kanavalla keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.30.

Lähetykset

  • pe 16.8.2019 12.30 • Yle Puhe

Jaksot

  • Miksi kuvaaja Sakari Piipon kuvia päättäjistä yritettiin sensuroida? Kuvat julkaistiin uudessa kirjassa Eräitä huomioita Suomen poliittisesta järjestelmästä.

    Haastateltavana kuvaaja Sakari Piippo ja kirjaan esseen kirjoittanut Milttonin mediasta vastaava johtaja Ville Blåfield. Haastattelijana Linda Pelkonen.

    Miksi näitä kuvia väitettiin "hirviömäisiksi"? Miksi valtaa ei saisi kuvata miten tahansa?

    Sensuuriyrityksen kohteeksi joutuneet kuvat paljastavat vallanpitäjistä sellaisia puolia ja yksityskohtia, joita suuri yleisö ei ole tottunut näkemään. Kuvien julkaisu kiellettiin, mutta Piippo julkaisi ne silti.

    "Ihmiset näkee näissä kuvissa empatiaa ja inhimillisyyttä näitä ihmisiä kohtaan. Se avaa politiikan maailman vähän eri tavalla ja se tekee politiikalle hyvää että sen näkee vähän eri kulmasta", Piippo sanoo.

    Miltä valta näyttää? Onko puku luokkasymboli? Miksi niin moni päättäjä pukeutuu liian suureen pukuun?

    "Valta voi pukeutua pillifarkkuihin - tai vallalla voi olla rento nuttura päässä - vallan ei tarvi näyttää puvulta ja kravatilta", Ville Blåfield kertoo.

  • Keskustan uusi puheenjohtaja Katri Kulmuni valittiin nostamaan kannatusalhossa rämpivää puoluetta. Vievätkö keskustan tiet jatkossa kohti politiikan kultaista keskustaa?

    Sijaitseeko Kulmunin keskustan poliittinen perunamaa pari piirua vasemmalla, oikealla vai äärikeskellä? Vai onko tavoitteena kannatuksen nostaminen, ei keskusta-aatteen kitkeminen poliittisista rikkakasveista?

    Nojaako puolueen kannatus perinteiseen aluepolitiikkaan vai "uuteen aluepolitiikkaan", jossa alueita ovat myös Etelä-Suomen metropolit?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kaudella presidentin esikunta on vaihtunut tiuhaan. Lähtöpassit on annettu 35:lle avainhenkilölle, ministerille ja neuvonantajalle. Viimeisimpänä ulkopolitiikan "haukkana" tunnettu turvallisuusneuvonantaja John Bolton.

    Onko Boltonin erottaminen käänne Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ulkopolitiikassa? Poistuuko uhka Yhdysvaltain tarttumisesta aseisiin Boltonin lähtemisen myötä?

    Mitä tapahtuu Venezuelassa, Lähi-idässä, Iranissa, Pohjois-Koreassa? Onko Krimin ja Ukrainan suhteen odotettavissa uusia aloitteita?

    Aiheesta keskustelevat Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Ulkoministeriön Pohjois-Amerikan yksikön päällikkö Soili Kangaskorpi sekä professori Benita Heiskanen Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksesta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Miten Suomi varautuu vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin eli pitää huoltovarmuutta yllä?

    Onko Suomi liian riippuvainen Venäjältä tuotavasta energiasta? Entä mitkä yhtiöt ovat sellaisia, joista valtion ei pidä myydä ulkomaalaisille sijoittajille?

    Haastateltavana Huoltovarmuuskeskuksen virkaatekevä toimitusjohtaja Asko Harjula. Haastattelijana Linda Pelkonen.

    Nälkävuosien jälkeen opittiin kantapään kautta, että hyvinä vuosina kannattaa varastoida viljaa huonojen vuosien varalle. Sodista opittiin, että varautuminen riskeihin on tarpeen myös rauhan aikana.

    Suomen kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti ja riippuvuus merikuljetuksista, energiaintensiivinen talouden rakenne ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat erityispiirteitä, jotka vaikuttavat huoltovarmuuden tavoitteisiin ja keinovalikoimiin.

    Harjula kertoo, että Huoltovarmuuskeskuksessa "vähän hirvitti" päätökset myydä merkittäviä osuuksia valtiolle strategisista yhtiöistä.

    Mitkä yhtiöt ovat Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeitä? Voidaanko esimerkiksi Posti pilkkoa, kuten julkisuudessa on spekuloitu?

  • Venäjällä sulatellaan paikallisvaalien tulosta. Vaalitarkkailujärjestö Golos, riippumaton media ja oppositio ovat raportoineet vaalivilpistä, painostuksesta ja epäselvyyksistä. Valtiollinen media sen sijaan on julistanut tietoja vaalirikkomuksista valeuutisiksi.

    "Vaalit on epärehelliset ja näillä mennään, mutta näissä vaaleissa oli mielenkiintoista Navalnyin mobilisoima taktinen äänestäminen, joka Moskovassa näytti tuottavan ehkä odotettuakin paremman tuloksen", sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

    "Jopa osa Yhtenäinen Venäjä -puolueen ehdokkaista kieltäytyi osallistumasta vaaleihin Yhtenäinen Venäjä -puolueen tunnuksin. Kansalaisten paine sitä puoluetta ja sen toimintaa kohtaan on niin suuri", toteaa puolestaan Aleksanteri-instituutin johtaja ja Markku Kangaspuro Politiikkaradiossa.

    Mikä on paikallisvaalien merkitys ja arvo Venäjällä?

    Venäjän paikallisvaaleja analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Aleksanteri-instituutin johtaja ja Markku Kangaspuro.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Demokratiaan uskovat ja poliitikkoja kehuvat huipputuloiset kuuluvat pieneen vähemmistöön, näin kerrotaan viime viikolla julkastussa kirjassa Huipputuloiset - Suomen rikkain promille.

    Haastattelussa Huipputuloiset -kirjan kirjoittaja akatemiatutkija Hanna Kuusela. Haastattelijana Linda Pelkonen.

    Valtaosa Suomen huipputuloisista ovat korkeakoulutettuja, ja monet heistä eivät ymmärrä julkisen sektorin, ay-liikkeen ja sosiaaliturvan roolia yhteiskunnassa. Miltä Suomi näyttäisi jos he saisivat päättää?

    “Onhan meillä esimerkkejä maista, joista ay-liikkeen toiminta on hyvin rajoitettua ja rikkaat pysyvät rikkaina ja köyhät köyhinä, eikä etenemisen mahdollisuuksia ole”, Kuusela kertoo.

    Entä miten huipputuloiset Suomessa vaikuttavat politiikkaan? Onko heillä merkittävää valtaa ja miten he vaikutusvaltaansa käyttävät?

  • Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson kärsi tällä viikolla kaksi tappiota parlamentin alahuoneessa. Ensin 21 konservatiivia käänsi selkänsä Johsonille ja parlamentti hyväksyi esityksen, jossa pääministeri velvoitetaan hakemaan brexit-päivän lykkäystä. Tämän jälkeen äänestettiin nurin Johnsonin esitys ennenaikaisista vaaleista.

    Mitä kuluneen viikon tapahtumat brittiparlamentissa merkitsevät? Estikö parlamentti sopimuksettoman eron?

    Ovatko ennenaikaiset vaalit mahdollista järjestää ennen kuin pääministerin olisi haettava eropäivän lykkäystä?

    Brittiparlamentin brexit-viikon käänteitä analysoivat ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Elokuussa Yhdysvallat testasi uutta keskimatkan ohjusta. Samassa kuussa Venäjällä sattunut ydinonnettomuus on yhdistetty ydinkäyttöisen risteilyohjuksen räjähdykseen. Yhdysvallat sanoo jatkavansa keskimatkan ballististen ohjusten testaamista.
    Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoo olevansa pettynyt Yhdysvaltojen toimintaan. Todistammeko parhaillaan kiihtyvän asevarustelun kierrettä Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä?

    Käynnistikö INF-sopimuksen kaatuminen ohjusteknologisen kilpavarustelun? Ovatko suurvallat lainkaan kiinnostuneita aserajoitussopimuksista?

    Entä miten Antti Rinteen (sd.) hallitus suhtautuu asevalvontaan, ydinaseisiin ja aseidenriisuntaan liittyviin kysymyksiin?

    Vieraina ovat ydinasepolitiikkaan ja aseidenriisuntakysymyksiin perehtynyt tutkija Tapio Juntunen Tampereen yliopistosta sekä tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Politiikan syksy - mitä se pitää sisällään?

    Millaista politiikkaa pitää tehdä tilanteessa, jossa maailmalla on huomattavia kauppapoliittisia riskejä. Kauppasodan uhka, brexit ja talouden heikentyneet ennusteet tekevät Suomen tilanteesta haastavan.
    Hallituksen tavoite on nostaa työllisyys 75 prosenttiin. Miten tähän päästään?

    Studiossa puolueidensa eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Lindtman (sd.), Emma Kari (vihr.), Kai Mykkänen (kok.) ja Ville Tavio (ps.). Toimittajana Linda Pelkonen.

    Valtiovarainministeriön budjettiesitys ja hallitusohjelman luvut luonnosuojeluun ohjattavista rahoista ovat ristiriidassa. Onko vihreiden vaatima 100 miljoonaa euroa tulossa luonnonsuojeluun?

    Entä millainen oppositiopari on perussuomalaiset ja kokoomus? Tavion mielestä perussuomalaisia ja kokoomusta yhdistää talouslinja. Mykkäsen mielestä erona perussuomalaisiin on, että kokoomus ei halua "kohtuutonta ympäristövelkaa eikä hyväksy Suomen eristymistä muusta maailmasta".

  • Miksi nykyiset nollakorot eivät piristä euroalueen taloutta Euroopan keskuspankin tavoitteen mukaisesti? Miksi inflaatio ei kiihdy riittävästi? Pitäisikö EKP:n kylvää rahaa tarvittaessa vaikka pudottamalla seteleitä suoraan helikopterista kansalaisten niskaan?

    Entä onko euromailla varaa ja syytä elvyttää? Onko Suomen hallituksella varaa ja syytä elvyttää?

    "Toivoisin että meillä olisi parempi työnjako rahapolitiikan ja finanssipolitiikan välillä. Niin että rahapolitiikka ei joutuisi kantamaan kaikkea vastuuta".

    Näin sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Politiikkaradion haastattelussa.

    Minkälaiset talousvuodet Euroopassa ovat edessä?

    Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehnina haastattelee Tapio Pajunen.

  • Miltä politiikka näyttää lähes 40 vuotta eduskunnassa vaikuttaneen kokoomuslaisen silmin? Miten Suomi on muuttunut?

    Haastateltavana entinen kansanedustaja, ministeri ja suurlähettiläs Pertti Salolainen (kok.). Haastattelijana Linda Pelkonen.

    Hän kuvailee 1970-luvun eduskuntaa surkeaksi ja kokoomuslaiselle ahdistavaksi ajaksi.

    Salolainen korostaa EU:n merkitystä Suomelle. Hänelle tuli jopa tappouhkauksia ja ikävä postipaketti kun ajoi Suomea EU:hun ulkomaankauppaministerinä 90-luvulla.

    Salolaisen mielestä on epäisänmaallista puhua Suomen erottamisesta Euroopan unionista. Suomen Britannian suurlähettiläänä toiminut Salolainen pitää Brexitiä fataalina virheenä.

    Salolainen muistelee myös työtään Yleisradion toimittajana ja Lontoon kirjeenvaihtajana 1960-luvulla.

  • Politiikan syksy käynnistyy ja uusi hallitus kasailee ensimmäistä budjettiaan. Miksi Rinteen punamultaviisikkoa syytetään toimettomuudesta, vaikka hallitus on vasta aloittanut? Ovatko kansalaiset jo päättäneet miten uuteen hallitukseen suhtautuvat?

    Entä miksi keskustan puheenjohtajakisaa syytetään värin ja poliittisten erojen puutteesta? Ovatko puheenjohtajuudesta kamppailevat Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni kuin kaksi marjaa, vaikka heillä on eri esikuvat?

    Miksi entinen soteministeri Juha Rehula (kesk.) neuvoo puoluettaan, ettei sen pitäisi toimia hallituksessa niin vastuullisesti?

    Mitä poliitikoihin liittyvät syyteharkinnat kertovat kansanedustajien vakaasta ja arvokkaasta käytöksestä?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Klipit

  • Valtioneuvoston kanslia yritti sensuroida kuvaaja Sakari Piipon päättäjistä ottamia kuvia. Pelkääkö parlamentti, että sen uskottavuus romahtaa jos kuvissa näkyy säröjä?

    Miten valtaa saa ja voi kuvata Suomessa? Tästä keskusteltiin Politiikkaradiossa kun Linda Pelkosen vieraina olivat "Eräitä huomioita Suomen poliittisesta järjestelmästä" -kirjan tekijä, kuvaaja Sakari Piippo sekä kirjaan esseen kirjoittanut Milttonin mediasta vastaava johtaja Ville Blåfield.

    Kuva: Sakari Piippo: Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) tiedotustilaisuudessa koskien hallituksen kärkihankkeiden etenemistä 3.9.2015.

  • Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kaudella presidentin esikunta on vaihtunut tiuhaan. Lähtöpassit on annettu 35:lle avainhenkilölle, ministerille ja neuvonantajalle. Viimeisimpänä ulkopolitiikan "haukkana" tunnettu turvallisuusneuvonantaja John Bolton.

    Onko Boltonin erottaminen käänne Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ulkopolitiikassa? Tästä puhuttiin Politiikkaradiossa. Keskustelemassa olivat Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Ulkoministeriön Pohjois-Amerikan yksikön päällikkö Soili Kangaskorpi sekä professori Benita Heiskanen Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksesta.

    Toimittajana Tapio Pajunen.

  • - Meitä vähän hirvitti kun kotimaisia energiayhtiöitä myytiin niin että valtio ei ole enää enemmistöomistaja, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen virkaatekevä johtaja Asko Harjula Politiikkaradiossa.

    Huoltovarmuuskeskus selvittää, miten Suomen tulee varautua mahdollisiin kriisitilanteisiin. Mitä riskejä liittyy Suomen huoltovarmuuden kannalta strategisten yritysten myymiseen esimerkiksi ulkomaisille toimijoille?

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Varallisuus kasautuu niin maailmalla kuin Suomessakin. Ennestään rikkaat rikastuvat entisestään. Onko tämä kehitys väistämätöntä? Onko sille loppua? Ja miltä näyttää 50 vuoden kuluttua jos kehitys jatkuu näin?

    Huipputuloiset -kirjan kirjoittaja, akatemiatutkija Hanna Kuusela vastasi kysymyksiin Politiikkaradiossa. Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Ovatko ennenaikaiset vaalit mahdollista järjestää ennen kuin pääministerin olisi haettava eropäivän lykkäystä?

    Politiikkaradiosssa brittiparlamentin brexit-viikon käänteitä analysoivat ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

    Kuva: Ullstein Bild / AOP

  • Politiikkaradiossa puhuttiin Suomen tulevasta politiikan syksystä. Mitä haasteita brexit siihen tuo? Nähdäänkö se uhkana vai jopa mahdollisuutena?

    Linda Pelkosen vieraina olivat eduskuntaryhmien puheenjohtajat, Antti Lindtman SDP:stä, Kai Mykkänen Kokoomuksesta, Emma Kari Vihreistä ja Ville Tavio Perussuomalaisista.

  • Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson päätti jäädyttää brittiparlamentin toiminnan viideksi viikoksi juuri Britannian EU-eron kynnyksellä. Samaan aikaan julkisuuteen vuotaa brittihallituksen suunnitelma kovaan eroon valmistautumiseksi. Mitä on tapahtumassa?

    Politiikkaradiossa ajankohtaista brexit-tilannetta analysoi tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta. Toimittajana Tapio Pajunen.

  • Miten tulevaisuuden usko ja poliittisen ilmapiirin muutos liittyvät muuttoilmiöön ja korkeasti koulutettujen muuttoon Venäjältä? Politiikkaradion vieraana oli Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Politiikkaradion Puheet päreiksi -kaksikko dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat vaalikeskustelua ja sitä, miten hallitus-oppositio -asetelman katoaminen päivän politiikan kartalta vaikuttaa eduskuntavaaleihin ja puolueiden kannatukseen.

  • Yhdysvaltain presidenttikandidaatit Hillary Clinton ja Donald Trump kohtasivat toisensa ensimmäistä kertaa suorassa tv-väittelyssä. Debatin jälkikäteisarvioissa Clinton arvioitiin selkeäksi voittajaksi: Clinton osasi asiat, oli valmistautunut.

    Trump sen sijaan on poliitikkona pikemminkin katutappelija: arvaamaton persoona, joka haastaa piittaamatta käytöstavoista tai faktoista. Väittely Clintoninkin kanssa muistutti Trumpin osalta enemmän tosi-tv sirkusta kuin poliittista debattia.

    Mitä äärimmilleen viritetty ja paineistettu tv-debatti poliitikoista puristaa esiin? Mikä ratkaisee, jos sanoilla ja faktoilla ei ole merkitystä?

    Kuva: EPA/Andrew Gombert

  • Mitä VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen oikein tarkoittaa puhuessaan työn tarjonnasta? Millainen on Vartiasien lista, jolla Suomen taloutta saataisiin uuteen nousuun? Vartiainen on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli politiikan tutkija Anu Kantola, joka kertoo skandaaleista suomalaisessa politiikasta, ja vastaa siihen, missä luuraavat vaalikirjat. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä