Kalle Haatanen

Ayn Rand – kapitalismin valtiatar

  • 52 min
  • toistaiseksi

Venäläis-yhdysvaltalainen Ayn Rand on vaikuttanut merkittävästi monien yritysjohtajien ja myös taloustieteen tutkijoiden ajatteluun. Rand oli kuitenkin oikealta ammatiltaan elokuvakäsikirjoittaja ja romaanikirjailija Ayn Rand oli puhtaan kapitalismin puolestapuhuja, ja hänestä tuli USA:ssa oikeiston tärkeä talousvaikuttaja. Hänen talousajattelustaan on ruvettu puhumaan myös Suomessa etenkin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
Randin ajattelussa korostui individualismi. Hän näki kaiken julkisen vallankäytön haitallisena ja jopa sortona yksilönvapautta vastaan. Niin sanottu ”yövartijavaltio” oli hänen ihanteensa.

Filosofian tohtori Jussi Jalonen on perehtynyt Ayn Randin elämään, ajatteluun ja vaikutukseen.
Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Lähetykset

  • pe 4.10.2019 10.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kasvavat ekstremistiset liikkeet uhkaavat yhteiskuntien vakautta eri puolilla maailmaa. Äärimmäisen jyrkät poliittiset, aatteelliset tai uskonnolliset ryhmittyvät houkuttelevat piiriinsä niin nuoria kuin vanhoja kannattajia. Ääriliikkeet näyttävät kiehtovan myös hyvin monenlaisista sosio-ekonomisista ryhmistä olevia ihmisiä.
    Miten ääriiliikkeet syntyvät? Mistä ekstemistiset ryhmät saavat käyttövoimansa? Kustantaja Kimmo Pietiläinen on suomentanyt J.M. Bergerin kirjan ”Ekstremismi”. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana

  • Unissa ihminen kokee usein negatiivisia asioita: voimakkaita pelkoja, uhkaavia tai äärimmäisen noloja tilanteita. Joidenkin unitutkijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että unessa ihminen käsittelee uudestaan valveillaoloajan tunnetiloja. Uni tavallaan puhdistaa ja opettaa sopeutumaan ikäviin tunnetilohin. Uudempi tutkimus on puolestaan sitä mieltä, että pahat unet valmentavat meitä kohtamaan tosielämän epäonnistumisia ja pettymyksiä. Unessa uhat ja ongelmat paisuvat usein järjettömän suuriksi, jotta me saisimme ottaa valveajan ongelmat vakavasti. Amerikkalainen tutkija Kelly Bulkeley on rinnastanut unet eläinpentujen leikkeihin, joissa harjoitellaan niitä taitoja, joita eläimet tarvitsevat täysikasvuisina. Kirjailija Anna Tommola on perehtynyt unitutkimukseen. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Suurin osa maapalloa jaettiin muutaman suuren siirtomaavallan välillä 1800-1900-luvuilla.
    Kolonialismilla on huono maine ja sen varjo on pitkä. Kolonialismi hyväksyi avoimen rasismin ja orjakaupan. Kolonialismi on muokannut länsimaita ja länsimaista ajattelua merkittävästi. Kolonialismin perinne näkyy edelleen maailman taloudessa ja poliittisissa suhteissa. Dosentti Antti Kujala on perehtynyt kolonialismin historiaan. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Talous, työelämä ja bisnes ovat muuttuneet paljon digitalisoinnin ja globalisaation seurauksena.
    Hyvä koulutus ei enää takaa hyvää tulotasoa kuten se teki vielä muutamavuosikymmen sitten. Monien työura koostuu pätkätöistä, joilla ei aina tule toimeen, vaikka tekisi kahta tai kolmea työtä.

    Kirjailija Pontus Purokuru kuuluu vuonna 20118 perustettuun Työstäkieltäytyjäliittoon ja hän on ollut mukana kirjoittamassa Työstäkieltäytyjän käsikirjaa. Purokuru, on sitä mieltä että työn merkitys ja arvostus pitäisi määritellä aivan uudelleen. Koko yhteiskuntamme on rakennettu palkkatyön ympärille Vanhat käsitykset työn merkityksestä ihmiselle ja yhteiskunnalle eivät kuitenkaan toimi enää nykymaailmassa. Työstä on tullut kontrolloinnin muoto. Työpaikka on tapa hallita ihmistä ja hänen ajankäyttöään.
    Sekään ei pidä enää paikkaansa että palkkatyö olisi vaurauden ja lisäarvon rakentaja. Esimerkiksi Googlen tai Amazonin todellisen arvon muodostavat käyttäjät. jotka luovat alustoille sisältöjä tai asiakastietoa ilman palkkiota.
    Työ- ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt, kun työtä tehdään vapaa-ajallakin sähköpostin tai somen kautta.
    Purokurun mielestä toimeentulon takaamiseksi pitäisi kehittää kansalaispalkkajärjestelmiä. Hyvin rakennettu kansalaispalkka voisi jopa lisätä tuottavuutta, koska yhä useamman kansalaisen innovointipotetiaali voi tulla paremmin hyödynnetyksi. Toisaalta ilmastomuutoksen vuoksi meidän pitää pohtia myös sellaista vaihtoehtoa, että vähennämme palkkatyötä ja tuotantoa koska ne väistämättä lisäävät päästöjä. Pitäisi pohtia, kuinka suuri osa työstä on itse asiassa haitallista yhteiskunnalle.

  • Maailmanpolitiikassa on tapahtunut 2010-luvulla suuria muutoksia. Some, valemediat ja aivan uudet arrogantit poliittiset ryhmittymät ovat muuttaneet politiikan tekotapoja ja myös kansainvälisen politiikan pöytätapoja.

    Pitkän uran diplomaattina tehnyt Jukka Valtasaari analysoi uusimmassa kirjassaan ”Lännen jälkeen” maailmanpolitiikan uutta järjestystä. Meidän aikakautemme merkittävä muutos on myös se, että Euroopan painoarvo on laskenut ja Kiina pyrkii todelliseksi globaaliksi voimatekijäksi.
    Samaan aikaan monet suuret kansainväliset ongelmat odottavat ratkaisua. Eurooppa ei ole onnistunut luomaan yhteistä turvallisuuspolitiikkaa ja pakolaiskriisille ei löydetä ratkaisua.

    Kalle Haatasen ohjelmassa keskutellaan siitä, miten sodan jälkeisestä integraation ja kylmän sodan maailmasta ollaan tultu nykyiseen hämmennyksen ja uusien ristiriitojen aikaan.

  • Sata vuotta sitten Britannia on maailman johtava suurvalta jonka imperiumiin kuului neljännes maapallon asukkaista. Toisen maailmansodan jälkeen Britannia piti arvioida maan ulkopoliittinen asema uudestaan. Winston Churchill oli sitä mieltä, että Britannian on tehtävä muun Euroopan kanssa yhteistyötä, jotta maailmansotien kauheudet eivät enää toistuisi. Kuitenkaan Britannia ei ollut uuden eurooppalaisen yhteistyön johtava voima.

    Britannia velkaantui maailmansodissa rankasti ja sotien jälkeen oli selvää, että maa ei pysty enää hallitsemaan entisen kaltaista globaalia imperiumia. Toisen maailmansodan jälkeen Britannia alkoi määrätietoisesti kehittää uutta hyvinvointivaltiota, jonka päämääränä oli, että kaikilla kansalaisilla oli turvallisuuden tunne ja luottamus tulevaisuuteen. Koko 1900-luvun poliittinen kehitys on muokannut maaperää myös niille suuntauksille, joiden johdosta Britannia on nyt hankkiutumassa eroon Euroopan Unionista.

    Tutkija ja Marko Kantola on perehtynyt Britannian poliittiseen historiaan. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Murhat ja väkivalta ovat koko ajan näkyvästi läsnä kulttuurissamme. Lehdet uutisoivat murhista näkyvästi ja viihdeteollisuus suoltaa meille koko ajan rikoskirjoja, -sarjoja ja -elokuvia. Niinpä moni luulee, että elämme erityisen väkivaltaista aikaa. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Länsimaissa henkirikosten määrä on ollut laskussa jo useita vuosisatoja ja lasku vain jatkuu.

    Tietokirjailija Petri Pietiläinen on perehtynyt murhien historiaan. Käsitys siitä, mikä on murha ja mikä ylipäätään on rikollista väkivaltaa on vaihdellut eri aikakausina.

  • Säädytön pukeutuminen merkitsi menneinä vuosisatoina kirjaimellisesti säädytöntä eli sitä, että pukeuduttiin oman säätyaseman vastaisesti. Ruotsissakin hovi sääteli tiukasti sitä. miten kunkin säädyn tuli pukeutua. Ruotsista säätyjen muotikäsitykset siirtyivät luonnollisesti myös Suomeen.
    Esimerkiksi peruukki kuului 1700-luvulla aatelismiesten jokapäiväiseen asuun. Jos alempisäätyinen piti peruukkia siitä seurasi pilkkaa tai jopa rangaistuksia. Talonpoikien piti myös pukeutua sääntynsä mukaan. Niinpä talonpojilta oli silkkiset ja samettiset asusteet suorastaan kielletty.
    Dosentti Arja Turunen on perehtynyt pukeutumisen historiaan ja eri aikakausien muotiin ja pukeutumissääntöihin. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • On sanottu, että Suomessa kateus voittaa kiimankin. Yhtenä todisteena syvään juurtuneesta kateudesta on pidetty muun muassa sitä, että rikkaiden ja julkkisten verotietoja märehditään lehdissä monta päivää.

    Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan suomalaisesta kateudesta ja naapurivihasta. Vieraana on kirjalilja Lasse Nousiainen.

  • Psyykkisesti ja fyysisesti aivan terve ihminen voi kokea harha-aistimuksia ja outoja näkyjä. Esimerkiksi unen ja valveen rajalla ihminen voi nähdä ja kuulla kummallisia ilmiöitä ja olentoja.

    Myös voimakas suru voi aiheuttaa hallusinaatioita. Yksi yleinen hallusinaation laji on vainajakokemukset. Sureva ihminen voi nähdä kuolleen läheisensä hahmon hyvin todellisena ja elävänä.

    Tutkijat arvelevat, että nämä kokemukset johtuvat siitä, että ihmisen aivot jatkavat tunnesidettä läheiseen ihmiseen vielä tämän kuoltuakin. Aivot tavallaan kopioivat niitä tuttuja tilanteita ja kuvia, jotka toistuivat vainajan vielä eläessä. Aivomme ennustavat koko ajan jokapäiväisissä toiminnoissamme tilanteita ja tapahtumia sen mukaan, kuinka ne ovat aiemmin tapahtuneet. Vainajakokemukset ovat joskus niin todellisia, että ihminen voi jopa keskustella vainajan kanssa.

    Psykologi Jukka Häkkinen on perehtynyt hallusinaatioiden taustoihin ja syntymekanismeihin. Toimittajana Kalle Haatanen.

  • Venäjä käy informaatiosotaa sekä maan sisällä että myös ulkomaan kansalaisia vastaan. Kotimaassa informaatiosodan kohteina ovat kriittiset toimittajat, tutkijat, oppositioaktivistit ja kansalaisjärjestöt.

    Informaatiosodan välineitä käytetään mustamaalauskampanjoita, vakoilua ja perusteettomia oikeusjuttuja. Venäjän informaatiosotaan perehtynyt toimittaja Jessikka Aro sanoo, että Venäjä käyttää myös huomattavan paljon voimavaroja länsimaita kohtaan suunnattuun informaatiosotaan.

    Venäjällä on suuri nettitrollaajien armeija, joka pyrkii ohjailemaan ulkomailla käytävää some-keskustelua ja vaikuttamaan siihen. Trollaus voi kohdistua aivan yksittäisiin ihmisiin, mikäli Venäjä kokee heidät itsensä vihollisiksi.

    Venäjä on kehittänyt tehokkaita trollausmenetelmiä, joilla pyritään vaikuttamaan jopa länsimaisten vaalien tulokseen.

  • 1600-luvulla elänyt Malin Matsintytär oli niitä harvoja Ruotsin valtakunnassa eläneitä naisia jotka poltettiin elävältä roviolla. Malinin rikos oli noituus. Laajamittaiset noitavainot alkoivat Ruotsissa vasta 1600-luvulla. Malin Matsintytär oli muuttanut Pohjanmaalta Tukholmaan.

    Tampereen yliopiston pohjoismaisen historian dosentti Marko Lamberg on tutkinut nuoren suomalaisnaisen traagista tietä noitaroviolle. Malin Matsintyttären antoivat ilmi hänen omat tyttärensä, joita itseään oli jo aiemmin syytetty noituudesta ja vierailuista Kyöpelinvuorella.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä