Dearvva! Tiörv! Tierva!

Sääʹmvuuʹd kååʹddi ekonomiija - mõõn puârast sääʹmvuuʹdest piʹrǧǧeet?

  • 1 h 30 min
  • 5 pv

Uʹccjokk lij mââimõš ääiʹjin välddam jõnn laauʹǩid õõutårra da kååʹddest inveʹstted jiânnai turiiʹsme. Mäʹhtt mâânn jeeʹres sääʹmkååʹddin? Kuulât tuåimteei Sara Wesslinin ja Anja Kaarretin jeänab, måkkam ääʹšš haʹsttee kååʹddi teäʹǧǧkååʹššel.

Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

Lähetykset

  • to 19.9.2019 14.33 • Yle Sámi Radio

Jaksot

  • Puátteevuođâst iälupuásuitorjuu uuccâm muttoo eloktronlâžžân já torjuu mäksim šadda jotelubbon. Piämmutoimâttuv (suom. Ruokavirasto) vuáhádâhäššitobdee Eero Filppula muštâl et toorjâoornig puáris vuáhádâh lii ääigis jo palvâlâm.
    Puásuitipšoo Jussá Seurujärvi muštâl, et sun lii hárjánâm kevttiđ elektronlâš vuáháduvvâid já muttuumist lii sunjin vissásávt tuše ävkki.
    Kielâstrategiapergee Tuuli Miettunen muštâl sii uđđâ koijâdâlmâst, mon ennuv ulmuuh kevttih já käibideh sämikielâ palvâlem.
    Studiost Mikkâl Morottaja.

  • Nuorttâlâš Sämikulttuursiäđus lii uážžum išeruuđâ nuorttâlâš kuálástemkulttuurân.
    Čevetjäävri škovlâliih láá Ruávinjaargâst uápásmuumin Lappi ortodoksisâš servikodán.
    Studiost Sara Wesslin já Mikkâl Morottaja.

  • Tiervâst onne čuávvup kielâseminaar.
    Oulu ollâopâttuv sämikielâ professor Jussi Ylikoski muštâl maht ellee kielâ muttoo tađe mield, ko maailm muttoo, já magareh háástuh tast láá.
    Jurgâleijee já tulkkâ Merja Fofonoff muštâl magarijd háástuid sun kuáhtáá pargoost, ko sämikielâst iä kavnuu tuárvi säänih.
    Pinja Pieski lii varrim luvâttâhân Kärigâsnjaargâst Helsig Kallion. Maid tot taha nuorâ identiteetân?
    Siämmáá ääšist muštâl Helsig ollâopâttuv totkeetuáhtár Saija Benjamin.
    Studiost Mikkâl Morottaja.

  • Tiervâ-vuolgâttâsâst onne eereeb iärán,
    Aanaar kyelikalvamlágádusâst láá uuđâsmin kuávžurnääli. Tondiet Juvduu juuvâst láá pivdám 70 kođopaarrâd moi paččeemeh láá eidu tääl joođoost. Kaisa Aikio sahhiittâl čäcikalvamäššitobdee Timo Rauhala.
    Aanaar sämikirjeráájust álgá Sänitaaiđâ-kerho já meiddei Maht šoddâdiđ párnást lohhee -vanhimijeehid. Tábáhtumij uárnejeijee kirjerájutipšoo Anna Katariina Roos muštâl lase.
    Studiost Mikkâl Morottaja.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Sämitigge saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio muštâl manen sämitigge oles čuákkim ij onne luhostum.
    Heli Lahdentausta, intendentti Suoma aalmugmuseost, muštâl ko sii macâtteh indiaanij pacâttuvâid sijjân maassâd.
    Škoovlâin tábáhtum viehâvääldist muštâleh Iänoduv kundá škovlâtooimâst västideijee Riitta Peltovuoma já Aanaar kundá škovlâtooimâ hovdâ Ilkka Korhonen.
    Säämi máttááttâskuávdáá taan ive uđđâ anarâškielâ lohheeh.
    Studiost Anja Kaarret

  • Sääʹmteeʹǧǧ vaalin lie sosiaaʹl mediast juʹn jiânnai kaggõõttâm jeeʹresnallšem teemm, mâiʹd jiõnsteei vueʹrdde. Tän vuõlttõõzzâst kuulât ouddmiârkkân gåårdest jälsteei säʹmmlai juʹrddjin ođđ Sääʹmteeʹǧǧest. Mieʹldd Rauna Rahko-Ravantti da Mikkel Näkkäläjärvi. Janne Hirvasvuopio leäi vuõssmõs vuâra võboršeʹʹǩǩen leâša ij piâzzam tän vuâra siizz. Aanar studiost Sara Wesslin.

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Helga West kolumni Sämitigge vaaljân.
    Sämitigge uđđâ jesânij jurduuh vaaljâin já jienâstmist.
    Studiost Sara Wesslin já Anja Kaarret

  • Suoma sámediggeválggaid boađus lea dál gárvvis. Válgalávdegotti jođiheaddji Janne Näkkäläjärvi suokkárdallá válgabohtosa, ahte mii lei sivvan go 290 jiena eai dohkkehuvvon jienastanfeailla dihte. Suoma Sámi nuoraid searvvi ságadoalli Petra Laiti jurdagiid movt oaidná ođđa sámedikki. Studios guossin Anára jietnahárát Kari Kyrö, son rahpá iežes vuođđojurdagiid manne son lea álgán sámediggepolitihkii. Tuomas Juuso leai eanodaga gieldda jietnahárát, sunnje lea dehálaš seailluhit sámedikki iešstivrrejumi. Naba maid arvaleaba ođđa áirasat Tauno Lietoff ja Anni Koivisto?

    Sáddaga láidestit Anja Kaarret ja Aslak Paltto

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩespeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Paijemuš haldâttâhriehti olgosadelij jieht tuorâstuv vuosmuu miärádâsâst väidimijn, moh láá tohhum Sämitige valjâluvâttâlmân. Tast muštâl Sämitigge saavâjođetteijee Tiina Sanila Aikio.

    Kati Eriksen muštâl ääšist ko pajemuš riehti (KKO) lii adelâm sujâliid vaidâlemluuvijd kyevti ääšist, moh kyeskih sämmilij kuálástem vuoigâdvuođâid Tiänu čácádâhân kullee Ucjuuvâst já Veččâjuuvâst. Ääšist sujâttum ulmuuh láá tuđâvááh, ko pajemuš riehti aalgij kieđâvuššâđ taam ääši. Pajemus riehti kalga täst toohâđ nuuvt kočodum ovdâmiärádâs, mii talle kalga toimâđ ovdâmerkkân, jis puátteevuođâst šaddeh čuávdiđ siämmáámuđusii ääši.
    Tyejiakatemiast muštâl Ingá Påve Idivuoma.
    Ilmari Laiti muštâl tuoijijn, sämituoijin. Studiost Anja Kaarret.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!

    Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio muštâl sämitigge vaaljâin, toh juátkojeh, veik pajemus haldâttâsriehti lii meridâm väldiđ uđđâ jienâsteijed mieldi. toimâtteijen Kaisa Aikio.
    Škovlâ saavâin Otso Kortekangas, toimâttâm kirje mii muštâl škovlâhistorjást, Mari Kaisa Laiti lii lâm taan kirjeest mieldi muštâlmijn sämmilij arâšoddâdmist.
    Inger Anne Äärelä muštâl jieijâs asuntola já škovlâääigist já Minna Rasmus muštâl jieijâs tutkâmušâin škovlâ já asuntola aaigijn. Studiost Anja Kaarret já Sara Wesslin.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä