Metsäradio.

Metsäradio

  • 57 min
  • 19 pv

Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

Lähetykset

  • ke 11.9.2019 20.03 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Markus Turunen

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Paula Jokimies.

  • Saunassa on Akseli Gallen-Kallelan tunnettu maalaus. Siinä kokonainen perhekunta kylpee entisajan saunassa 1800-luvun lopussa. Valoa on vähän ja saunojia on lauteilla ja osin jo peseytymisvaiheessa. Tarkkaan katsottuna tuli loimuaa kiukaan alla ja tarjoilee hieman valoa muuten tummaan yleisvaikutelmaan. Yli sata vuotta sitten saunat olivat savusaunoja, jolloin kiukaan lämmitys on pitkäaikainen tapahtuma ennen varsinaista kylpemisvaihetta. Savu tuli saunaa lämmitettäessä sisälle ja tuuletukseen piti uhrata runsaasti aikaa, että häkää ei jäänyt hengitettäväksi asti. Taiteilijat ottavat välillä teoksiinsa oman vapauden ja ehkä tässä on tapahtunut juuri niin. Upeaa sauna-maalausta tietokoneen ruudulta tarkastelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontotoimittaja Juha Laaksonen kävi Porvoon Ilolassa risutaiteilija Tarja Heikkilän vieraana. Mitä koivurisuista voikaan syntyä? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Talvi tuli jäiden osalta Lappiin marraskuun lopulla. Pakkasta piisaa nyt ja luntakin on maisemassa. Jokien jäät ovat paikoin jäätyneet niin että vesien päälle pääsee luistelemaan. Mika Kuusimäki asuu Kemijoen varressa Rovaniemellä. Juha Mäntykenttä tutustui retkiluistelun saloihin. Kuva: Mika Kanerva

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Jaakko Ruola. Hän on kuvannut Saaristomerta ja sen maisemia jo yli kymmenen vuoden ajan, ja pitänyt aiheesta useita näytelyitä. Kuvaamisen taustalla on huoli meren tulevaisuudesta. Minna Pyykkö tapasi Jaakko Ruolan Utössä tuulisen kuvauspäivän iltana. Kuva: Jaakko Ruola

  • Jouluna Suomessa saunotaan melkein jokaisessa kodissa ja se takaa erinomaisen aloituksen pyhänvietolle. Vieläkö kesä tuoksuineen saadaan taiottua löylyjen mukana saunojille, sitä selviteltiin Metsäradiossa. Ainakin koivun tuoksu tulee hyvin esille saunavihdasta, joka on odottanut tätä hetkeä kuivattuna tai pakkasessa. Aiheesta saunan ylimmäisillä lauteilla Asikkalan Iso-Äiniöllä keskustelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Vuoden kääntyessä vääjäämättömästi kohti loppuaan on syytä ryhtyä suunnittelemaan tuoreen, alkavan vuoden käyntikohteita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki pitää aivan ykköspaikkana Rantasalmella sijaitsevaa ITE-taitelijia Esa Heiskasen uppopuista rakentamaa kokonaista kylää, jonka pystytys on suoranainen elämäntyö. Sen tekemiseen on kulunut aikaakin peräti neljäkymmentä vuotta. Hakoapaja sijaitsee Rantasalmen Porosalmella Heiskasen suvun mailla. Metsäisen alueen suojissa on syvä ja kirkasvetinen järvi, jonka rannat ovat erikoisen jyrkät. Vuosituhansien aikana on puuta kaatunut jättiläismäiset määrät järveen ja sieltä Esa on nostanut ne rakennustensa tarpeiksi vaivojaan säästämättä. Tästä materiaalista on syntynyt siis yli kolmenkymmen rakennuksen laajuinen kylä, joka on merkittävä nähtävyys Rantasalmella ja sinne me nyt siirrymme Ite-taiteilijan seuraan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Minkälaiset asiat lapsia kiinnostavat metsässä? Lapsuustutkija Riikka Hohti järjesti lapsille Helsingin Kivinokan vanhassa metsässä valokuvausretken, jonka ideana oli että lapset kuvaavat itse metsää ja alueen ympäristätaideteoksia. Kivinokan metsäretkellä olivat mm. Touko, Jalo, Tilda, Leona, Vilma ja Emmi. Minna Pyykkö kävi seuraamassa metsäretkeä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Oletko koskaan ihmetellyt, onko ontoissa puissa enää elämää? Kaupunkipuistojen ontot puut ovat jatkuvan tarkkailun alla, mutta luonnonmetsissä ne saavat seistä omassa rauhassaan. Ja elämäähän näistä sinnittelijöistä löytyy - ihan koko puun pituudelta. Etelä-Suomessa on ollut nyt loppuvuodesta melko lämpimiäkin päiviä, joten ontoissa puissa on käynyt vielä melkoinen kuhina. Hyönteisharrastaja Petri Ahlroth ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner menivät Espooseen Natura-alueeseen kuuluvalle Fiskarsinmäelle, jossa sijaitsee paikallisten hyvin tuntema valtavankokoinen ontto lehmus. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Klipit

  • Valkoselkätikka merkitsi 1990-luvulla monille metsätalousihmisille kirosanaa, sillä viimeisiä pesämetsiä suojeltiin pakkokeinoinkin sukupuuton estämiseksi. Sadat tikkaparit katosivat, kun vanhat lehtimetsät lahopuineen hävitettiin kuusimetsien tieltä. Maailman luonnon säätiön WWF:n organisoimat lintuharrastajat perustivat talvisia rasvaruokintapaikkoja ja edistivät tikkametsien saamista suojeluun. Tikkatyöryhmään kuulunut Pertti Koskimies löysi tuolloin Parikkalan seudulta vain muutaman pesän vuodessa, mutta nykyään useita kymmeniä pariskuntia pesii Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalan eteläosissa, lajin meikäläisellä ydinalueella. Osaltaan tikkakanta on kasvanut myös Venäjältä onnekkaasti vaeltaneiden yksilöiden ansiosta. Kuva: Jyrki Normaja / Vastavalo

  • Kuha ja hauki ovat molemmat haluttuja petokaloja, mutta miten ne eroavat elintavoiltaan? Kalatutkija Jukka Ruuhijärvi Luonnonvarakeskuksesta on tutkinut kuhaa jo pitkään, ja tietää molempien kalojen kutupaikat ja ruokalistat. Pirjo Koskinen tapasi hänet laiturilla Pääjärven rannalla Lammin biologisella tutkimusasemalla ja selvitti näiden petojen eroavaisuuksia. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Metsäradiossa puhuttiin myrskyjen merkityksestä metsä- ja rantaluonnolle. Kun metsää kaatuu ja merivesi työntyy kauas rannasta, niin maisema muuttuu, ainakin hetkellisesti. Miten esimerkiksi eläimet kokevat sen, että puita ympäriltä kaatuu tai nousuvesi työntää monien selkärangattomien metropolin, rakkolevävallin, ylemmäksi rantaan. Näitä asioita Espoon Suvisaaristossa pohtivat Juha Laaksonen ja Luontoympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle

  • Juha Laaksonen ja Riku Lumiaro olivat Helsingin edustalla Koirasaaressa tutkimassa, millaisia elämyksiä kaukainen kalliosaari näin syksyllä antaa. Ilmeisesti kukat vielä kukkivat ja joitain pienempiä lintuja on enemmänkin liikkeellä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Linnunäänten vaiettua keskikesällä yöt käyvät äänettömiksi. Mutta maamme kaakkois- ja lounaiskolkassa, lehtevillä pensaikkomailla ja puutarhoissa soi elo-syyskuun iltahämärässä ja öisin eksoottinen sirkutus. Yössä soittavat suurimmat hepokattilajimme, kaakonkulmalla idänhepokatti ja lounaisella rannikkoseudulla ja saaristossa lehtohepokatti. Pertti Koskimies on valinnut asuinpaikkansa niin, että pihalla eläisi suuri ja monipuolinen joukko siivekkäitä ja muitakin eläimiä. Hän kuulosteli pihoillaan hepokattien huumaavaa siritystä, idänhepokattia Parikkalassa ja lehtohepokattia Kirkkonummella. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Jotta pakurikääpää saadaan tästä eteenpäin riittävästi on joka vuosi istutettava noin 600 ha pakuria, markkinat vetää tällä hetkellä kaiken mitä tarjolla on. Marko Miettinen seuraa Metsäradiossa vuosi vuodelta joidenkin kymmenien ymppien sielunelämää, seuranaan Pro pakurin yhdistyksestä Hannu Piispanen.
    Nyt on vuosi istutuksesta, miltä viljelmä näyttää? Kuva: Marko Miettinen / Yle

  • Miltä maistuukaan Itämereen levinnyt vieraslaji mustatäplätokko? Tätä kalaa pidetään herkullisena esimerkiksi Venäjällä, mutta Suomessa sitä ei vielä juurikaan syödä. Toimittaja Hannamari Vallila halusi maistaa tätä outoa pohjakalaa ja lähti ongelle kalakuvittajan ja kala-asiantuntija Sakke Yrjölän kanssa.
    Kuva: Hannamari Vallila / Yle

  • Nykyään yhä useampi ihminen viettää aikaansa kuntosaleilla treenaten. Kiireisen arjen ja salitreenien lisäksi aikaa ei tunnu jäävän luontoretkille. Mutta voiko luonnossa treenata? Voiko metsä toimia kuntosalina? Ja voisiko sillä tavoin saada myös nuoria lähtemään metsään? Minna Pyykkö tapasi Suomen luonnon päivänä Sipoon metsässä Visa Ollikaisen, jonka puuhun kiipeäminen teki aikamoisen vaikutuksen.
    Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Hämähäkkeihin suhtaudutaan usein kaksijakoisesti, joko niistä pidetään tai sitten niitä pelätään. Alkusyksyn aamukasteessa hyvin näkyviä hämähäkinverkkoja usein myös ihaillaan. Pitkän linjan luontokuvausharrastaja Reino Pajarre sai joitakin vuosia sitten valmiiksi teoksen: Hämikki ja seitsemän seittiä. Kirja esittelee hämähäkkien elämää, kertoo niiden ravinnosta, seiteistä, poikashuollosta ja elinympäristöistä. Hämähäkkejä suotta pelätään - ne, kun ovat enimmäkseen varsin harmittomia ja suorastaan hyödyllisiä eläimiä. Toimittajana Porin Kuuminaisissa oli Juha Laaksonen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Suomen ahmakanta on tällä hetkellä hieman yli 250 yksilöä. Tämä Euroopan suurin näätäeläin, joka tunnetaan myös nimellä osma, osmo, ahmaloinen tai kätkä, on siis Suomen luonnossa paljon harvinaisempi kuin karhu tai ilves. Siihen ei ihan noin vain luonnossa samoillessa törmää. Pitää olla paikka, missä ahmojen näkemiseen on mahdollisuuksia. Ja tällaisia paikkoja on vähän. Metsäradiossa ollaan seuraavaksi ahman jäljillä Lieksan Keljänpurolla. Onko ahmoja ollut viime yönä liikkeellä? Se paljastuu kun Erä-Eero Kortelainen noutaa Juha Laaksosen piilokojusta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Eduskunta hyväksyi keväällä pitkään odotetun lakimuutoksen, joka toi tullessaan tuntuvat sakot salakalastajille. Äärimmäisen harvinaisen Saimaan järvilohen kohdalla sakko on yli 7000 euroa. Elokuussa järjestettiin valvontatempaus, jonka tarkoitus oli saada uhanalaisen Saimaan järvilohen salakalastuksen torjumiselle huomiota Maa- ja metsätalousministeriön, poliisin ja tiedotusvälineiden yhteistyönä. Metsäradiossa tavatattiin aiheen tiimoilta Pohjois-Karjalan kalatalouskeskuksen kalastuksenvalvoja Pauli Sorsa, toimittajana Pohjois-Karjalassa oli Mikko Peltsi Peltola.

  • Suomi on metsien maa, mutta minkälaisia suomalaiset metsät itse asiassa ovat? Miten ne ovat syntyneet? Ja miten ne poikkeavat toisistaan? Minna Pyykkö jutteli metsistä Helsingin yliopiston kasvitieteen professori Jouko Rikkisen kanssa, joka on kirjoittanut aiheesta juuri ilmestyneen kirjan Metsät Suomen luonnossa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä