Radio Suomi Pohjanmaa

Jarno Sippola, mitä on Simracing?

  • 8 min
  • toistaiseksi

Jarno Sippola on tyypillinen 70-luvulla syntynyt, eli lapsena leikittiin pikkuautoilla hiekkalaatikolla, kunnes 80-luvulla tuli Commodore 64 ja jumitti pikkupojan ruudun ääreen. Onneksi kuitenkin tuli harrastettua hieman muutakin. Jarnon nuorena alkanut autourheilukiinnostus kantaa hedelmää vielä aikuisiälläkin.

Lähetykset

  • la 17.8.2019 13.25 • Yle Areena

Jaksot

  • Työterveyshuollon erikoislääkäri Mika Salonen sairastaa unipneaa. Oma kokemus on auttanut ymmärtämään asiakkaita, sillä hän kohtaa ja neuvoo työssään myös uniongelmaisia. Salosen mukaan se, että hän nukkuu yönsä cpap-maskin kanssa on muuttanut arkea paljon: töissä ja vapaa-ajalla on virtaa paljon enemmän, päänsärky ja päiväväsymys ovat jääneet pois. Mika Salosen kanssa uniapneasta keskustelee Pauliina Jaakkola.

  • Mika Suomalaisen poika kuoli 19-vuotiaana henkirikoksen uhrina syyskuussa 2013. Vuodet surman jälkeen olivat vaikeita, kunnes Mika Suomalainen löysi vertaistuen. Hän myös päätyi kokeilemaan jälkikäsittelyksi kutsuttua menetelmää elämässään ja surussaan eteenpäin pääsemiseksi. Menettely tarkoittaa mahdollisuutta tavata väkivaltarikoksen tekijä. Mika Suomalainen keroo seuraavassa poikansa surmasta ja siitä miten jälkikäsittely auttoi häntä. Toimittaja on Pauliina Jaakkola.

  • Äitiysfysioterapia on raskaana olevien tai synnyttäneiden naisten terveyteen vaikuttavaa, ennaltaehkäisevää tai kuntouttavaa fysioterapiaa. Siinä kiinnitetään erityishuomiota raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin fyysisiin muutoksiin ja toisaalta äitiysfysioterapia voi auttaa naisia hyväksymään ja ymmärtämään muuttunutta kehoaan.
    Seinäjokelainen Hanna Poskiparta päätyi äitiysfysioterapeutti Maija Julmalan vastaanotolle, kun etsi tietoa liikunnan aloittamisesta synnytyksen jälkeen sekä opastusta sektiosta palautumiseen.

  • Koiran sanotaan olevan ihmisen paras ystävä. Lausumalle näyttää yhä löytyvän katetta, ainakin jos jotain voi päätellä kaverikoiratoiminnan kasvavasta suosiosta. Uusia kaverikoiria valmistuu kursseilta tiuhaan, mutta vieläkään tarjonta ei kaikin paikoin riitä kattamaan kasvavaa kysyntää. Ystävänpäivän kunniaksi Birgitta Vuorela sai vieraakseen kaksi kaverikoiraa ohjaajineen. Etelä-Pohjanmaan Kennelpiirin kaverikoiravastaava Eeva Ojalan matkassa haastatteluun saapui kokenut kaverikoira Jonne Aaron. Anu Välikankaan mukana studioon tutustui uraansa vasta aloitteleva kaverikoira Taisto.

  • Isokyröläiset Jouppilan neloset olivat ilmiö Suomessa 50-luvulla. 10.6. 1951 syntyneet neloset olivat Suomen ensimmäiset eloonjääneet neloslapset. Sisaruksista tehtiin lehtijuttuja, kuvattiin mainoksiin, he kiersivät messuilla ja näyttelyissä "näytillä". Helena Jouppila, yksi nelosista, on kirjoittanut nelosten tarinan kirjaksi yhdessä toimittaja Sanna Walleniuksen kanssa. Kirja paljastaa vuosikymmeniä vaietun puolen heidän lapsuudestaan. Nelikon äiti pahoinpiteli lapsiaan henkisesti ja fyysisesti vuosia.
    Helena Jouppila kertoo Pauliina Jaakkolan haastattelussa nelosten lapsuudesta ja muistelee raskainta muistoaan.

  • Lihasten kipeytyminen on tuttu juttu, kun salille rynnitään tauon jälkeen. Mutta miten lihaskuntoharjoittelu kannattaa aloittaa? Lähteekö lihaskipu sillä millä se on tullutkin? Kuntosaliyrittäjä, PT ja urheiluhieroja Kati Ala-Huikku kertoo mitä lihaksissa tapahtuu, kun niitä alkaa harjoittaa ja antaa muutaman tipsin, miten aloituksesta voi tehdä lempeämmän. Toimittaja on Pauliina Jaakkola.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Kuka on sanonut, että joulukuusi koristellaan vain tupaan. Jalasjärveläinen Miia Kangasharju vie kuusen myös navettaan ja koristelee sen turvalliseen paikkaan lehmien ihmeteltäväksi ja omaksi ilokseen. Päivi Rautanen pääsi mukaan koristelupuuhiin.

  • Niina ja Marko Korpelan uusperheessä joulun aika tietää vähän extrasäätämistä. Joulu halutaan rauhoittaa turhalta hötkyilyltä, mutta huolta pidetään myös siitä, että kaikki lapset saavat viettää joulua molempien vanhempiensa kanssa. Millainen on uusperheen joulu? Niinan ja Markon kanssa juttusilla Pauliina Jaakkola.

  • Joulu menetti Jonna Shemeikan elämässä pitkäksi aikaa merkityksensä. Lapsen vuoksi se tuli kuitenkin järjestettyä, vaikkei joulumieltä itsellä ollutkaan. Nyt elämä on palannut raiteilleen ja Jonna on hankkinut jouluverhot ja muutaman tontunkin. Millaista on järjestää joulua vaikeina aikoina? Toimittaja on Pauliina Jaakkola.

  • Jotkut meistä saavat jopa kymmeniä joulukortteja, toiset eivät sitä ensimmäistäkään. Seinäjoella taidekoulu Oivan lapset ja nuoret ovat oikein urakoineet tänä syksynä joulukortteja. Taidekoulu on käynyt jakamassa kortit tällä viikolla kaikille runsaalle 300:lle kaupungin palvelukodeissa asuvalle vanhukselle. Päivi Rautanen pääsi mukaan, kun taideaineiden opettaja Mikko Hakomäki ja virikeohjaaja Elsi Soini antoivat ensimmäisen kortin Aila Peltoniemelle Myllyrannan palvelutalossa. Taidekoulun oppilaat Pipsa Hautala, Mai Hirvilammi, Lumi Huhma ja Kaisa Aittoniemi ovat olleet taiteilemassa.

  • Ei tarvitse kuin vähän selailla sosiaalista mediaa, niin sieltä nousee nopeasti esille tämän joulun hitti askartelun saralla. Henkaritähteen tarvitaan kuusitoista henkaria, mieluummin metallisia pesulahenkareita, mutta voi sen tehdä myös muovihenkareista. Päivi Rautanen pyysi neuvoja askarteluun nurmolaiselta 27-vuotiaalta perheenäidiltä, Laura Hämälältä.

  • "Sanotaan näin Kummelin tyyliin, että kotiasiat on hyvin ja musiikki on hieno elementti", laulaja Antti Railio kiteyttää naureskellen. Mutta ennen kuin tähän on tultu, aika syvissä vesissä on täytynyt rypeä. Vastoinkäymisiä on ollut viime vuosinakin, mutta myös kouluvuosien aikainen kiusaaminen jätti jälkensä. Pauliina Jaakkola haastattelee.

  • Rumista jouluneuleista tuli ilmiö Suomessakin muutama vuosi sitten, eikä hype näytä laantumisen merkkejä. Joulufaniksi tunnustautuva Tommi Haapaniemi osti ensimmäisen jouluneuleensa viitisen vuotta sitten. Kaverinsa yllytyksestä hän alkoi jukaista jouluneulekuvia joulukalenterin muodossa. Tänä jouluna toteutuu jo kolmas kalenteri. Jouluneulekeräilijän juttusilla on Pauliina Jaakkola.

  • Vuonna 1865 elämä Itä-Lontoon kaduilla oli melko karua. Työttömyys, köyhyys ja alkoholismi piti kansaa otteessaan. Pariskunta nimeltään William sekä Catherine Booth päättivät tehdä voitavansa vähäosaisempien auttamiseksi.
    Pikkuhiljaa tästä muodostui “sota ihmisen ja yhteiskunnan pahuutta vastaan”. Ja näin syntyi pelastusarmeija, jossa omaksuttiin armeijakielestä lainattua termistöä sekä puettiin univormut ylle.
    Suomeen Pelastusarmeija rantautui 130 vuotta sitten, ja se on hyvinkin kunnioitettava ikä uskonnolliselle suuntaukselle. Mutta kuinka Pelastusarmeija voi tänään, ja vieläkö toiminnalle on tilausta? Ari ja Eija Kulmala seurasivat kutsumustaan ja ryhtyivät Vaasan seurakunnan vetäjiksi muutama vuosi sitten.

  • Seinäjoen keskussairaalan lastenosastolle kerätään taas uusia pehmoleluja. Sairaalaan tullessa lasta usein jännittää ja lapsi kaipaa turvaa ja lohtua - pehmoleluista on havaittu olevan paljon iloa pienille potilaille. Keräystä organisoivat yrittäjät Pirjo Syrjälä ja Laura Lähdesmäki. Heidät tapaa Pauliina Jaakkola.

  • Kyykky on ollut ihmiselle luontainen asento, ainakin ennen, mutta nyt siitä on tullut muoti-ilmiö. Pääsetkö kyykkyyn tai miksi pitäisi päästä? Fysioterapeutti Matti Melanen kysyy mieluummin, että miksi ei... Kyykyssä voi leikkiä lasten kanssa, puhua puhelimessa tai laittaa takkaan puita. Toimittaja on Pauliina Jaakkola.

  • Samalla kun elämästä on tullut yhä hektisempää ja impulsseja sekä virikkeitä saadaan kaikkialta taukoamatta, on myös kaikenlaiset mielen ja kehon vaihtoehtoiset hoitomuodot kasvattaneet suosiotaan. Syynä voi olla toki laajempi tietoisuus kaikista eri terapiamuodoista, tai sitten olemme löytämässä takaisin juurillemme, aikaan ennen modernia teknologiaa ja lääketiedettä. Silja Kuitu on naturopaatti ja kertoo mistä Ireca-metodissa on kyse.

  • Ensimmäisen lapsen syntyminen on aina tietenkin iso asia. Miehelle tilanne on sikäli erilainen että sen prosessin alullepanon jälkeen sitä vaan seuraa vierestä ja koittaa sopeutua tilanteeseen, mitäs ympärillä oikein tapahtuu ja mitä minulle tapahtuu?
    Lapsen syntymä ei mullista ainoastaan tunne-elämää, mutta tuo myös uuden dimension arkeen ja sen pyörittämiseen. Miten kansanedustaja Mikko Ollikainen prosessoi asiaa, kun sai tietää tulevansa isäksi, ja miltä se arki tänään näyttää?

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä