Luonto-Suomi

Luonto-Suomi: Lintujen syysmuutto 0203-17600

  • 5 min
  • ei kuunneltavissa

Lähetykset

  • ke 25.9.2019 18.55 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Mitatusti Suomen vanhin puu on lapinkataja, jonka iäksi laskettiin 1070 vuotta. Yksi syy puiden pitkään ikään on talvi, jolloin puiden aineenvaihdunta sammuu lähes täysin. Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein.

    Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää?

    Kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

  • Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa.

    Luonto-Suomessa pohditaan syksyn ja talven hiljaisuutta ja valottomuutta. Minkälaisia tuntemuksia hämärämpi vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella?

    Kuuntelijoiden kanssa syksyisiä havaintoja ja tuntemuksia jakavat Saimaan hämärtyvässä illassa Juha Taskinen, Asko Hauta-aho ja studiossa puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg.

  • Lintujen syysmuutto on täydessä käynnissä. Joka päivä ja yö tuhannet linnut jättävät Suomen ja matkaavat etelään, lounaaseen ja kaakkoon talvehtimisalueilleen. Syksy on mielenkiintoista aikaa, koska matkalla ovat myös nuoret linnut ja lintuja on paljon. Mistä tänä kesänä syntyneet linnut tietävät milloin pitää lähteä ja minne mennä? Miten muuttolintuja tutkitaan ja mitä rengastusaineistot niistä kertovat. Miten linnut suunnistavat?

    Lintujen syysmuuton salaisuuksia paljastettiin Luonto-Suomen lähetyksessä, joka tuli paraatipaikalta Suomen lounaisimmasta kärjestä, Hangon lintuasemalta. Asiantuntijoina lähetyksessä olivat Aleksi Lehikoinen, Aki Aintila ja Kari Soilevaara. Suoran lähetyksen toimittivat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden viimeinen laji peltopyy esiteltiin radiossa syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi. Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko kevään ja lämpimän kesän aikana tullut uusia äänitteitä?
    Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Miten suot syntyvät? Kuinka vanhoja suomalaiset suot ovat? Mitä suolla eläviltä kasveilta ja eläimiltä vaaditaan? Miten räme, korpi, neva ja letto poikkeavat toisistaan? Voiko suo imaista retkeilijän sisuksiinsa? Miksi soihin liittyy pelottavia kansanuskomuksia?
    Onko Suomessa paljon soita? Miten suomalaiset suot voivat? Minkälaisia asioita suotutkijat tutkivat?
    Torronsuon kansallispuistossa olivat professorit Raija Laiho ja Harri Vasander. Lähetyksen toimittivat Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Jarno Valkonen / Yle

  • Puutarhaharrastus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut selvästi. Ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat kotipihoilleen runsaasti kasveja. Miten pihapiiristä voi luoda samaan aikaan kauniin ja monipuolisen ympäristön, joka houkuttelee myös uusia asukkaita.

    Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan?
    Voit soittaa ja kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi.

    Luonto-Suomen perhosbaari -ohjelmassa laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kasvien täyttämälle pihamaalle. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Paula Jokimies.

  • Suomen ensimmäiset siilihavainnot ovat 1800-luvulta. Koska siilit ovat melko kehnoja uimareita, ne eivät todennäköisesti ole levittäytyneet maahamme ihan luonnonvaraisesti. 1800-1900-luvun vaihteesta on kirjallisia tietoja, kuinka siilejä siirrettiin etelärannikolla paikasta toiseen. Näin esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien siilitkin saivat alkunsa.

    Kaikki kansalaiset eivät olleet uudesta otuksesta mielissään, kirjatietojen mukaan piikkisiä uudisasukkaita myös teilattiin. Osa ihmisistä jopa pelkäsi siilejä. Myöhemmin siiliä alettiin arvostaa sen sympaattisen olemuksen vuoksi.

    Luonto-Suomen siili-illassa puhutaan tästä myyttisestä käärmeentappajasta. Soita ja kysy siileistä tai kerro parhaista havainnoistasi. Asiantuntijana studiossa on tohtorit Heidi Kinnunen ja Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Petri Rinne.

  • Kasteliero voi elää yli 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa rastaan silmille karkoittavan entsyymisuihkun. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Madot ovat paitsi hämmästyttäviä myös arvokkaita olentoja: ilman matoja kasvimme kasvaisivat huonommin. Kleopatran aikaisessa Egyptissä matoja pidettiin niin suuressa arvossa, että niiden salakuljetuksesta rankaistiin kuolemalla. Mutta millainen on kastelieron koti ja miksi madot nousevat sateella maalle? Miten lierot pariutuvat?
    Luonto-Suomen matoillassa perehdytään jälleen kiehtoviin maan matosiin. Kuuntelijoiden havaintoihin ja kysymyksiin ovat vastaavamassa mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Maija Salminen.

  • Kesällä hyönteismaailman pörinä ja surina käy kiivaana. Erilaiset pölyttäjät ahkeroivat niin puutarhojen marjapensaissa, kuin keltaisina hehkuvilla rypsipelloilla. Maailmanlaajuinen pölyttäjähyönteisten katoaminen kuitenkin huolestuttaa. Onko meillä tulevaisuudessa enää mustikoita ja omenoita? Miten voimme suojella ruuantuotannolle tärkeitä pölyttäjähyönteisiä? Kannattaako perustaa hyönteishotelli tai kesantopelto?

    Kysy mesipistiäisistä, kuten mehiläisistä, kimalaisista ja ampiaisista sekä luonnon monimuotoisuuden ja maatalouden vuorovaikutuksesta. Studiossa kysymyksiin vastaavat museomestari Juho Paukkunen Helsingin Luonnontieteellisestä keskusmuseosta sekä agroekologi Marjaana Toivonen Suomen ympäristökeskuksesta. Lähetyksen juontavat Mirjami Smalén ja Markus Turunen.

  • Vanha suomalainen ihanne on ollut valmistaa ruokaa tuoreista kaloista - olivat ne sitten ihan itse lähivesiltä pyydettyjä tai vaikkapa marketin tiskiltä noudettuja. Yhä useammin kala ostetaan ruotojen pelossa valmiiksi käsiteltynä, jopa kalapuikoiksi jalostettuina.

    Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalankäsittelyn kansalaistaito näyttää olevan huolestuttavasti häviämässä.

    Kalaruokiin liittyviä asioita valotetaan suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Asiantuntijavieraana on keittiömestari Markus Maulavirta ja toimittajana on Olli Ihamäki ja Markus Turunen.

  • Ensimmäiset kyykoiraat lähtevät talvehtimispaikoistaan jo aikaisin keväällä. Hieman myöhemmin ne taistelevat naaraista ja silloin parhailla paikoilla saattaa nähdä samanaikaisesti kymmeniä käärmeitä. Kyy aiheuttaa ihmisille edelleen inhoa ja kauhua, vaikka useimmiten se pakenee paikalta vaaran uhatessa.

    Entä mitä pitää tehdä pihoille ilmestyville käärmeille ja minkälaiset konstit silloin ovat käytössä?
    Keskiviikkona radioaalloilla luikertelevat lomakyyt, studiossa on asiantuntijana tunnettu luontokuvaaja Urpo Koponen. Silloin ratkotaan ihmisen ja käärmeen kohtaamiseen liittyviä asioita. Ohjelman toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

  • Pyöräily poluilla ja kaupunkien kulkuväylillä on kokenut viime aikoina suuren nousun ja sama kehityssuunta jatkuu edelleen. Työmatka taittuu helposti pyöräteitä pitkin ja samalla vältetään ajaminen ruuhkassa omalla autolla. Jokainen pyörällä ajettu kilometri on arvokas, vertaa tätä liikkumismuotoa mihin muuhun tahansa. Pyörän pitää kuitenkin olla kunnossa, jos mielii matkata vailla turhaa vastusta.

    Studiossa on paikalla monialaista pyöräilyasiantuntemusta. Kysymyksiin vastaamassa ovat Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen ja lähetyksen juontavat atkiivisesti pyöräilyä harrastavat Olli Ihamäki ja Markus Turunen.

Klipit

  • Luonto-Suomessa matka jatkui Pihlajavedelle Savonlinnaan. Saimaan alueella jää antaa myös periksi ja norpat pääsevät ihailemaan vapaana liikkuvien aaltojen ääniä. Saimaannorpat vaihtavat karvansa näin toukokuussa ja nousevat rantakiville aurinkoon tätä nopeuttaakseen. Veneilijät saattavat silloin havaita näitä harvinaisia nisäkkäitä, jotka köllöttelevät kiireettömästi auringon paahteessa ja rapsuttelevat vanhaa karvaa uuden tieltä. Välillä saimaannorpat ovat löytäneet suojaisan paikan, joka on kätkettynä ohi ajavilta veneilijöiltä. Tällaisen norpan suosiman louhenkolon löysivät Pihlajavedeltä Juha Taskinen ja Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Rantaruovikot on ääntä ja elämää täynnä näin toukokuussa, kun lintujen muutto kiihtyy entisestään ja samalla myös pesintäkausi käynnistyy. Vihreät sävyt näyttäytyvät maisemassa ja ilmassa on oikeaa kevään huumaa. Pertti Koskimies tuli Siikalahdelle 50 vuotta sitten. Tuo 13- vuotiaan koulupojan retki oli hänen elämänsä tärkein käännekohta, silloin hän tiesi että hänestä tulisi ornitologi. Pertti kuunteli nyt 51. kertaa Vapun ääniä elämänsä järvellä. Kuva: Asko Hauta-aho / yle

  • Biologi Jussi Viitala on retkeillyt tähän asti vuosittain Lapin tuntureilla Lauri Korven ja Osmo Kauton kanssa. Retkien tavoittena on ollut löytää ja valokuvata jokin harvinainen kasvi. Retkikaverukset ovat koonneet retkimuistonsa ja kuvansa nyt Neidonkenkä ja kiirunankello- kirjaan. Minna Pyykkö tapasi Hämeenkyrössä Jussi Viitalan ja jutteli tunturikasvien kauneudesta ja kasviretkimuistoista. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Luonto-Suomessa kuultiin tietokirjailija Erkki Norellin kalatarina. Tässä yllättävässä tilanteessa pikkulokki sotkeutui siimaan Tyyrinvirralla. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Toukokuun alussa jääpeite antaa periksi talven jäljiltä ja laineet liplattavat vapaana pitkästä aikaa. Useat ihmiset lähtevät venerantaan tekemään viimeisiä säätöjä, jotta aalloilla liikkuva kulkupeli olisi kunnossa. Asko Hauta-aho kävi Lahdessa Sylvöjärven maisemissa, kun Ritva Rantanen ja Ilkka Simola olivat soutuveneen kevätkuntoa tarkastamassa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontotoimittaja Juha Laaksosen ja laulava puutarhuri Mikko Lagerströmin Vappuretken kohde oli tietysti kaupunkialueella Helsingissä. Tapahtumia oli luvassa vaikka ympäristö äänineen päivineen oli ihmisen sävyttämää. Entä koska kesä oikeasti alkaa? Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Ohjelmassa vieraillaan jälleen Espoossa luontoharrastaja Riku Lumiaron rakentamassa puutarhassa, paikalla on myös puutarhuri Mikko Lagerström. Toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.

  • Kalastuksen- ja pyyntivälineiden historiaa käsittelevässä sarjassa edettiin seitsemänteen eli viimeiseen osaan ja siinä käsiteltiin perhoja. Perhokalastus.info-sivujen mukaan ensimmäisenä perhokalastuskokemusta kuvaavana kirjoituksena pidetään yleisesti roomalaisen luonnontutkijan Claudius Aelianuksen 230-170 eKr. kuvausta muinaisessa Kreikassa harrastetusta kalastustavasta, jossa makedonialaiset pyydystivät täplänahkaisia kaloja Astraes-nimisellä virralla. Välineenä heillä oli vajaan kahden metrin ruokovapa, punottu siima sekä punaisesta villasta ja kahdesta vahan värisestä kukon höyhenestä tehty perho. Perho jäljitteli virralla runsaana esiintyvää pienikokoista ja haurasta hyönteistä, jossa oli piirteitä ampiaisesta, sääskestä ja mehiläisestä. Täplänahkaiset kalat söivät halukkaasti näitä virran päällä runsaana leijuvia hyönteisiä.
    Tietokirjailija Erkki Norell on täällä Suomessa "perhokalastuksen grand old man", hänen kanssaan sidottuja perhoja katseli ja perhokalastuksesta kyseli toimittaja Asko Hauta-aho.

  • Maamme siivekkäistä on valmistunut uusi selvitys koskien
    niiden uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Tässä kartoituksessa on tarkasteltu sitä, miten eri lintulajiemme runsaus ja levinneisyys ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
    Ja muutoksia on todellakin tapahtunut paljon, yllättäviäkin sellaisia.
    Monet tutut lajit ovat joutuneet uhanalaissuusmietinnön punaisen
    kirjan listalle, toisaalta lintujen suojelutyö on tuottanut tulosta.
    Lisäksi monet metsästettävistä riistalajeista ovat ajautuneet
    vaikeuksiin ja vähentyneet. Lintujen uhanalaisuusluokituksen vetäjä Markku Mikkola-Roosia jututti toimittaja Veli-Risto Cajander.

  • Luonto-Suomessa pakinoi tietokirjailija Pertti Koskimies, hänen pakinan aiheena oli juotavan hyvät järvivedet.

  • Luonto-Suomen äänimaisemassa kuunneltiin saariston kevättä. Maaliskuun lopulla jäät saavat kyytiä merialueilla ja lukuisat vesilinnut aloittavat soidinkarkelot. Ahvenanmaan saariston haahkoihin ja ohimuuttavien allien äänimaailmaan syventyivät Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä