Nuõrttsäämas

Talo-aitta-puura, Siidamuseon tutkimushanke kolttasaamelaisesta rakennusperinteestä

  • 8 min
  • toistaiseksi

Kolttasaamelaisen rakennusperinnön tutkimushanke põrtt-äitt-puvrr, talo-aitta-lammaspuura, alkaa 23.08.2019 klo:12.00 Nitsijärven ykkösessä. Tutkija Päivi Magga kertoo hankkeesta, toimittaja Erkki Gauriloff.

Lähetykset

  • pe 23.8.2019 9.45 • Yle Areena

Jaksot

  • Saaʹmi siidsååbbar lij säʹmmlai juʹn tuâʹlljõž ääiʹjin rajjum mieʹrreemväʹldd, mõõzz vuäʹssâʹtte sääʹm siidi oummu da siid puärrsõmâs leʹbe saaʹmi ouddooumaž. Leâʹša måkkam tuâǥǥaz tän jiijjâsnallšem såbbrin da måkkam miârkktõs siidsåbbrest lij leämmaž ääiʹji mieʹldd?
    Sonja Tanhua lij juʹn kuälmad eeʹjj ǩeeʹrjtam da tuʹtǩǩääm nuõrttsäʹmmlai siidsåbbar historia. Tuåimteejen Sara Wesslin. Haastattelu on osittain suomeksi.

  • Pâi koolm neäʹttel mättʼtõõzz mâŋŋa nuõrttsääʹmǩiõl da -kulttuur mättʼtõõđi mainste jurddjees pirr, måkkam lij mättʼtõõllâd sooǥǥ ǩiõl. Muädd eeʹjj mâŋŋa Sääʹmvuuʹd škooultemkõõskõõzz lõõnjin da kuuʹlmin eʹpet kuulâk nuõrttsääʹmǩiõllsaž maintummuž. Täk mättʼtõõđi lie jeäskka muädd kuälmad neäʹttel looǥǥmen vaarvuâlaž nuõrttsääʹmǩiõl. Tä´st kuulak puk sij ju´rddji pirr. Tuåimteejen Sara Wesslin.

  • Ortodoksla sieʹbrkååđ-i mieʹrr occne da aaʹrhelkååʹdd-i raajid taʹrǩǩeed. Oođummuž puätt eeʹjj 2020 aalǥâst jos puk mõõn plaani mieʹldd. Sääʹmjânnma tät vuäitt miârkkšõõvvâd kappeli sieʹbrkåʹdd mall, tän mieʹldd tääiʹben leʹčči papp da jaakân tuâjjpaar, tuâjjǩiõlan seeʹst leʹčči sääʹmǩiõll. Lappi sieʹbrkåʹdd lij tueʹjjääm ehdtõs täʹstt ceerkavsåbbra da tuʹmmstõk feʹrttješ-i pueʹtted skamm-mannust.
    Kuvddal Âʹvvel mäʹtǩǩpapp eʹčč Rauno Pietarinen mainnâz.

  • Nuõrttsäʹmmla lie mââimõš iiʹjjin jeänab âânnškuättam sääʹmpihttsid. Tät kuâsttai sääʹmšõddmõõõžžin, koʹst nuõr lie teävvõõttâm määŋg eunnsaž kuurtid, kååutid da määccǩid. Tän aainâs čeʹvetjääuʹrneǩ Kaisa Vuolukka lij hoʹhssjam ǩiõtt-tuâjaid kuärreeʹl. Vuolukka lij kuärram tiʹlljummšest tän eeʹjj ääiʹj juʹn lååiʹmet sääʹmmääccǩid. Jååʹttep õõutâst tuåimteei Sara Wesslinin tuejjeed peʹsserhiârvid.

  • Čeʹvetjääuʹr nuõrr da ânnjõž ääiʹjest Ruäʹvnjaarǥâst jälsteei Jasmin Semenoff teävââtt jiânnai sääʹmpihhtsid. Niõđ kuurta da kåʹhtt jåʹtte pâi mieʹldd, ko son jåått sääʹmšõddmõõžžin. Ođđ sääʹmpihttâz leʹčči juʹn miõlâst. Tuåimteejen Sara Wesslin.

  • Rääʹsstieʹtti Ritva Kytölä tobdd puârast Sääʹmjânnam raaʹzzid da mõõnnalla ââʹnned tõid ouddmiârkkân čeest. Tuåimteejen Sara Wesslin. Mainstâʹttmõš lij lääddas. Haastattelu on suomeksi.

  • Jieʹlim Čeʹvetjäuʹrr pleässjempääiʹǩest leʹbe tanssilavast säʹmmlai âsstem 30 eeʹjj prääʹzniǩ ääʹjj, ko leäi pappškooul leirr seämma äiʹǧǧ, påʹrǧǧmannust 1979. Mošttjim tõn šuurben da mooččâs päiʹǩǩen. Tuõttvuõđâst tõt jie leämmaš moštt mieʹldd, laaǥǥ ij âânn čääʹcc da šâʹldd leäi čääʹʒʒest temmnam, leša odd äiʹǧǧ lij pueʹttmen Čeʹvetjäuʹrr pleässjempäiʹǩǩ-a.

  • Juätkkjeei sääʹmvaaccruõddâs lij âânn vueiʹnnemnalla Čeʹvetjäuʹrr ǩiõtt-tuâjjčuäjtõõzzâst. Čuäjtõs lij leämmaš äävai jååutjõžpeiʹvv raajast da kannât mõõnnâd ǩiiččad simmna pâʹjjel nellj mettar kokksa juätkkjeei sääʹmvaaccruõddâs. Mainstõõđim Minna Moshnikoff, tän tuâj alttääm ǩiõtt-tuâjjla ouddâl čuäjtõs äävummuš.

  • Pleässjemkrilcc lebe pleässjempäiʹǩǩ lie nåkam pääiʹǩi jooukâst, koin šõʹdde mooštid. Ǩii-ne lij kaunnâm suu jieʹllem rääʹǩǩesvuõtt da nuʹbb mõõntam päänaid tuärram diõtt. Čeʹvetjäuʹrr pleässjempäiʹǩǩ pirr kuullâp Eeva Nykänen vuõssmõs moštt.

  • Pirrõsministeria lij valmštõõllmen väʹlddkååʹddlanji kaallšõs kueʹstelmvuuʹdi loǥstõõǥǥ peeiʹvtõõzz. Jeänmõsân ođđ pääiʹǩ käunnʼje Pâʹjj-Lappi sääʹmvuuʹdest. Peeiʹvteminventâsttmõõžž vuâđald Lääʹddjânnma eʹtǩǩeet õhttsiʹžže 183 väʹlddkååddlanji kaallšõs kueʹstelmvuʹvdded. Väʹlddkååʹddlanji kaallšõs kueʹstelmvuuʹdi lij ehdtuum jeärraz mieʹldd Čeʹvetjääuʹr aassâmkueʹstelm. Siida sääʹmmuʹzei arkeoloog-a Eija Ojanlatva lij leämmaš mieʹldd väʹlddkååʹddlanji kaallšõs kueʹstelmvuuʹdi inventteem tuâjast.

  • Sääʹmǩiõll liinjin lie 12 alttõspäiʹǩǩ da mättʼtõõđid vaʹlljee tän mannust. Sääʹmǩiõll uʹčteeʹl Tauno Ljetoff mieʹldd vaʹlljeem tuejjee mainstõõttâm mâŋŋa.

  • Sääʹmvuudškoouʹlʼjemkõõskõõss-a puk sääʹmǩiõll liinj ǩiõssõʹtte. Tän ǩiđđ aanrõš-, tâʹvv- da nuõrttsääʹmǩiõlid lij ooccâm õhttseʹžže 59 oocci, särnn Sääʹmvuudškoouʹlʼjemkõõskõõss rehttor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Yle arkiivâst kaunnui mainnâz rosttovmään 23. peeiʹvest 1977 koʹst Olli Jefremoff maainast Peäccma äiggsaž rosttov pirr. Tuåimteei leäi Elli Rantala, vueʹssen Čeʹvetjäuʹrr škooulpäärna läulla čiâss lij juʹn vitt.

    [DTT 20191220 Olli Jefremoff Petsamon joulu, 00:06:24]

  • Nestori Semenoff leäi še puättam saaʹmi kõskkpoddsaž aassâmpäiʹǩǩ tuʹtǩǩeei haʹŋǩǩõs reisse oskarinkoskke, leša tät päiʹǩǩ leäi kâl plaanum põõšši aazzam sâjjjen. Ontrimiklai Ääʹrhep mainstõõđi Nestori Semenoff.

  • Pekka Fofonoff lij kuuʹǩǩ šeellam Njeʹǯǯjääuʹrest, âânn kueʹllšiil lij pueʹrr leša hueʹnab ââʹjj lie leämmaš.

  • Sääʹmođđas listt iʹlmstõõvi 1978 čõhčč raaʹjest 1984 eeʹjj loppe. Vueiʹvv tuåimteei leäi obb ääiʹj Satu Moshnikoff da Čeʹvetjääuʹrest tuåimtõs. Tuåimteei täin Yle Sääʹmjânnam arkiivâst roggum mainnsin lie Leo Gauriloff da Elli Rantala.

  • Sääʹmǩiõll räänes saanǩeʹrjj lij eeʹjjest 1991, mainnsi mieʹldd odd saanǩeʹrjj lij Giellagas- instituuttâst pueʹttemnalla, feʹrttji välddat ääʹššest seʹlvv.

  • Taannâl Ljetoff mättʼtõõli vaarvuâlaž nuõrttsääʹmǩiõl da alttii veâl seämma čâhcca uʹčteeʹlen ođđ ǩiõllmättʼtõõđjid. Uʹcc sääʹmǩiõll mottji suu jieʹllem - da ââʹn son tuäivv tõn seämma še pukid.

  • Kolttasaamelaisen rakennusperinnön tutkimushanke põrtt-äitt-puvrr, talo-aitta-lammaspuura, alkaa 23.08.2019 klo:12.00 Nitsijärven ykkösessä. Tutkija Päivi Magga kertoo hankkeesta, toimittaja Erkki Gauriloff.

  • Ulla Savolainen leäi pâi 10 âkksaž, ko son feʹrttji kueʹđđed jiijj päiʹǩǩ Peäccma. Ââʹn son lij õhtt tõin 60 cisttkueʹzzin, ǩeäk pueʹtte prääʹzkjed nuõrttsäʹmmlai aazztummuž 70 eeʹjj peeiʹv. Tuåimteei Sara Wesslin mainsti suin tõn ääiʹjest da sueʹvet prääʹzniǩ pirr.

  • Sanila puäʒʒtäälast šõõddi määtklai tobddum kueʹsspõrtt da ââʹn Toini Sanila niõǥǥõõzzin seenn jeältõkpeeiʹv da tääll lij kaaupšemnalla. Juʹn tän räjja miâlggâd 35 ekksaž puäʒʒtääll lij ǩiõssum oummui miõl. Pääiʹǩ lie jeällam ǩiõččmen jo-ba ålggriikkin, Ǩiinast da Indiast. Leâša mâiʹd Toini Sanila tuâivči ođđ täällpõrggjin? Måkkam ääʹšš lie vääžnai Čeʹvetjääuʹr vuuʹd tuʹriiʹsmest? Kuulâp ââʹn måkkam leäi altteed Toini Sanila Porotila algg rääʹjest.

  • Sami grand prix äʹrbbvuõđlaž vueʹzzest Kautokeinost eʹjjpeiʹvv sueʹvet lij leuʹddjmen Hanna Maaria Kiprianoff.

  • Sami grand prix läullam vueʹzzest Kautokeinost eʹjjpeiʹvv sueʹvet lij läullmen Anna Lumikivi.

  • Pâʹjjmättʼtõõtti teʹstte sääʹmǩiõll viõrâsǩiõllen lij iʹlmmtõõttâm lååi oummu. Mainsteei lij Erkki Feodoroff, Teemu Titola, Pablo Heikkinen da Kia Olin, sij lie pâʹjjmättʼtõõtti teeʹstest mieʹldd.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä