Villimiehen jalanjäljissä

Lappeenranta alusta alkaen

Lappeenrannan kaupungin synty oli vaivalloinen. Jopa perustamisvuosi on hieman epäselvä. 1649 on kuitenkin se vuosi, jota yleisesti pidetään kaupungin perustamisvuotena.
Liki neljään vuosisataan on mahtunut paljon sotaa ja rauhaa, valtavasti iloa ja surua. Pinta-alaltaan pienen pienestä kaupungista on kasvanut yksi Suomen suurimmista kaupungeista.

Lappeenrantalainen Aimo Vuorinen teki vuonna 1999 yhdessä Yleisradion kanssa Villimiehen jalanjäljissä -sarjan, joka valmistui Lappeenrannan kaupungin 350-vuotisjuhlan kunniaksi. 48-osainen sarja kertoo rehevällä tavalla rajakaupungin historian värikkäät vaiheet.

Käsikirjoitus: Aimo Vuorinen
Tekninen toteutus: Asko Lempinen/Yle
Lukija: Aimo Vuorinen
Lisäksi rooleissa lappeenrantalaisia harrastajanäyttelijöitä.

Jaksot

  • Osa 48/48: Päätösjakso. Lappeenrannan kaupunki juhlii syntymäpäiväänsä. Aimo Vuorisen on aika katsoa ympärilleen.

  • Osa 47/48: Yksi presidentti Urho Kekkosen suurimmista saavutuksista oli, kun Saimaan kanava avattiin Lappeenrannassa juhlallisin menoin 5.8.1968. Mutta yksi tarina siitä on kertomatta.

  • Osa 46/48: Vuonna 1948 solmittiin Suomen ja Venäjän välille YYA-sopimus eli sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta. Lappeenrantaan saapui usein vieraita Neuvostoliitosta.

  • Jakso 45/48: Viipuri jäi rajan taakse, ja Saimaan kanava sulkeutui. Luovutetusta alueesta tuli kaipauksen kohde.

  • Osa 44/48: 1.3.1947 oli Lappeenrannassa sijaitsevalla Uudenmaan rakuunarykmentillä viimeinen katselmus ratsain. Suomessa se ei ollut iso uutinen, mutta Lappeenrannassa oli.

  • Jakso 43/48: Vuonna 1884 Axel ja Ellinor Ståhle vihittiin Helsingissä. He muuttivat heti Lappeenrantaan, johon ihastuivat.

  • Osa 42/48: Lappeenrannasta tuli sotaleiri. Ruoka meni kortille, ja Salpalinjan rakentaminen alkoi. Lappeenrannan keskustaan perustettiin sankarihautausmaa.

  • Osa 41/48: Lappeenranta on lähellä rajaa, ja siksi luontainen pommituskohde. 17.1.1940 pommeja satoi Kelttuun, Tykkiin ja Kiviharjuun. Ensimmäiset uhrit: 4 kuollutta ja 4 haavoittunutta.

  • Osa 40/48: Kesä 1939 oli helteinen. Syksyllä hevosmiesten piti viedä hevosensa Huhtiniemeen.

  • Osa 39/48: 1920-luvulla Lappeenrannan kylpylän vesi oli todettu erittäin radioaktiivisesti. Tutkijat päättelivät veden hoitavan melkein kaikki vaivat, ja kylpylä pelastui.

  • Osa 38/48: Lappeenranta oli 1930-luvulla pieni kaupunki. Asukkaita oli muutama tuhat, mutta kaupunki haaveilee laajentumisesta.

  • Osa 37/48: Mannerheim oli tuttu näky Lappeenrannassa. Kuri prikaatissa oli kova, ja simputus normaalia elämää.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä